lauantai 5. lokakuuta 2019

Loppu ja Alku

Minun vesileimalla olevista kuvista kiitos Nea M. kuvaamisesta!

Rinin Oulun hakukoe meni entistä huonommin. Kolmesta maalimiehestä Rin löysi kolme mutta nosti vaan yhden. Tämä tarkoittaa sitä että Rin ei enään (ehkä koskaan) kisaa hakukokeissa. En tiedä miksi Rin ei ilmaise maalimiehiä tai halua työskennellä etenkin vieraissa ympäristöissä. Treeneissäkään Rinillä ei ole sellaista jäätävää paloa löytää maalimiehiä. Menee kun käsketään. Tämä oli Rinin neljäs koe ja neljäs nollatulos hakukokeesta.

Ensimmäinen koe oli 30.9.2018. Täältä Rin jätti ilmaisematta ensimmäisen umpipiilon, seisoi sen päällä. Keskimmäisen umpipiilossa olevan maalimiehen Rin ilmaisi ja viimeisen hajulla oli (tuttu henkilö Rinille), otti rullan ja vei näytöllä väärään paikkaan.

Toinen koe 9.6.2019. Ensimmäisen tutun maalimiehen ilmaisi umpipiilosta. Toisen ilmaisi mutta oli  haluton menemään tälle umpipiilolle. Kolmannen löysi muttei suostunut viemään luokse vaan juoksi poispäin maalimiehestä. Useasta yrityksestä huolimatta Rin ei suostunut enään lähtemään maalimiehen suuntaan toista kertaa.

Kolmas koe 15.6.2019. Tuttu maasto ja Rin oli vauhdikkaalla päällä. Ilmaisi oikein reippaasti kaksi tuttua maalimiestä harmillisesti vaan nämä kaksi olivat eka ja vika. Itse en tajunnut että keskeltä jäi niin paljon aluetta tutkimatta. Silti kun yritin Riniä laittaa aikalailla maalimiehen kohdalta metsään niin Rin ei suostunut menemään enkä minäkään tajunnut vaatia menemään.

Neljäs koe 28.9.2019. Rin löysi ensimmäisen umpipiilossa olevan maalimiehen muttei ilmaissut. Toisen umpipiilon ilmaisi. Kolmannesta maalimiehestä sai hajun keskilinjalta muttei suostunut menemään luokse.



Lähdimme Nean ja Janan kanssa siis Ouluun rotumestaruuksiin sekä lauantaille että sunnuntaille. Ensin oli hakukokeen päivä ja aloitimme metsästä. Arvoin meille numeron yksi joka oli ehkä huonoin vaihtoehto. Suoraan metsään siis. Alue näytti helpolta ja tasaiselta sammalikolta mutta kun Rinin laitoin metsään huomasin että alue oli täynnä sammaleista kivikkoa. Myöhemmin tuli enemmän tiheää metsää mutta kivikko jatkui. Rinille tämä oli aika rankkaa etenemisen kannalta ja onneksi olin pitänyt Rinille kuntokuuria ennen koetta..

Ensimmäinen pisto vasemmalle ja siitä lähdettiin ihan hyvään malliin etenemään! Rin teki vasemmalle hieman lyhyempää pistoa muttei edennyt kuitenkaan jatkuvasti taaksepäin. Vajaassa sadassa metrissä oli oikealla isompaa lohkaretta ja täällä Rin pyöri _pitkään_. Kiersi kivikkoa jo niin kauan että kutsuin pillillä pariin otteeseen. Odotin rullaa mutta sitä ei tullut. Ajattelin että Rin oli hajulla muttei paikallistanut maalimiestä. Rin tuli pois ja pisto vasemmalle. En edennyt pitkälle ja laitoin Rinin taas lohkareiden suuntaan. Ja sinne Rin menikin taas pyörimään mutta tuli pois ilman rullaa. En voinut muuta kuin jatkaa rataa ja vaikka en edennyt taaskaan paljoa niin Rin ei enään suostunut menemään lohkareille vaan jatkoi eteenpäin. Jonkinajan päästä oikealta tuli rulla ja Rin veti minut hyvällä vauhdilla (oli ohje että piti kävellä) tiheän kuusikon läpi umpipiilolle. Menin kevyttä hölkkää koska en ollut koskaan kävellyt Rinin perässä, Rin jaksoi silti hyvin vetää ja pyrkiä maalimiehelle. Eteenpäin ja vielä oli pieni toivo että lopusta löytyy maalimiehiä useampi. Kun alue päättyi Rin teki lyhyen piston oikealle ja yritti varastaa vasemmalle keskilinjan yli. Pyysin Riniä luokse ja Rin merkkasi vasemmalla sijaitsevan maalimiehen. Olin noin kymmenen metrin päässä tästä ja pyysin Rinin luokse ja tästä lähetin etsimään. Rin tulikin nopeasti omasta halusta pois eikä näinollen suostunut menemään maalimiehelle vaikka tiesi missä hän sijaitsi. Tässä kohdassa myös loppui aika.






Voihan surkeus ja suru. Tiesin mitä tämä tarkoittaa koska olin jo päättänyt aikoja sitten että jos Rin ei halua vieraita etsiä niin ei ole pakko. Rinin henkinen suorituskyky ei vaan riitä näin pitkiin suorituksiin, tätä olen jo hyvinkin pitkään arvellut mutta jaksoin toivoa että tilanne muuttuisi paremmaksi tai olisin väärässä. Jokaisessa kokeessa (paitsi tutun maaston koe) Rin on myös edennyt haluttomasti ja hyvin hitaasti. Rinin vauhdilla ei siis tule jatkossakaan aika riittämään kolmensadan metrin suorituksiin. Jälkikäteen sain kysyttyä ensimmäiseltä maalimieheltä oliko Rin käynyt piilolla. Oli ja jopa neljä kertaa :( Kaksi kertaa oli käynyt tökkimässä piiloa mutta jätti ilmaisematta. Viimeiseltä maalimieheltä tuomari kysyi että haluanko nostattaa maalimiehen vaikka aika oli ohi. Hyvin ystävällistä mutta tiesin että jos Rin ei halua mennä maalimiehelle niin en halua myöskään Riniä pakottaa. Myös olisin super pulassa jos Rin vaikka toisikin rullan muttei suostuisi viemään näytölle. Eli tässä tilanteessa turvallisin vaihtoehto oli että olin vaan supertyytyväinen Rinin työskentelyyn huolimatta siitä mikä lopputulos oli. Ja Rin oli hyvin väsynyt mutta iloinen :)

Olo oli samanlainen kuin tokon lopetuspäätöksen jälkeen, pettynyt mutta tiesin että teen Rinin kannalta oikean päätöksen. Lähdin vielä esineruutuun, tämä oli kuulemma hankala ja esineitä oli jälkikoirilta noussut hyvin vähän. Pyysin tuomarilta luvan saada palkata Rin esineen tuonnista ja tämän sain. Maasto samanlaista kivikkoa ja Rinillä oli suuria hankaluuksia paikallistaa hajua. Pyöri pitkään takana ja kutsuin jo pois. Arvelin että siellä on kyllä esine. Hetken päästä Rin löysi lähiesineen, tätäkin joutui paikallistamaan kivikoista. Sen jälkeen Rin ajautui jälleen kerran taakse missä oli ensin ja toi sieltä esineen. Koska nämä nousivat suht nopeasti otin vielä yhden kerran ja Rin toi keskiesineen ja tästä palkkasin. Rin suoriutui hankalasta ruudusta todella taitavasti ja viimeinen esine jäi oikeaan takakulmaan missä Rin ei edes ehtinyt käydä.

Sunnuntaina oli sitten EK-koe. Vähän jännin tunnelmin koska edellisen torstain jäljet olivat _hyvin_ mielenkiintoisia ja edellisen päivän haku oli mitä oli. Myös edelliset tarkkuusruudut olivat olleet haastavia. Tottista treenattiin lauantaina Nean kanssa kokeen päätteeksi kentällä ja Rin teki oikein kivalla mielentilalla. Otin eteenlähetyksen lelulle ja mietin onko tämä virhe.

Koe aloitettiin jäljellä. Ajellessamme paikalle katsoin että onpas pitkä jana. Ja tämä oli ykkösluokan jana. OMG! Kun katsoin meidän omaa janamerkkiä kaukaisuudessa alkoi kylmä hiki virrata. Luulin että olin tehnyt pitkiä janoja mutta en näköjään ole tehnyt edes 40 metrin janaa. Ja torstain treenit eivät hyvää luvanneet. Rin myös kiihtyi kun tuomari ja ratamestari lähestyivät. Rin onneksi osaa yllättää ja Rin oli hyvin keskittynyt lähetyksessä ja lähti kovalla vauhdilla ja suoraan! Rin sai hajua jäljestä ja puolen välin paikkeilla otti voimakkaan linjan vasemmalle. Annoin mennä mutta jatkoi niin vinoon että pyysin takaisin. Ohjasin eteenpäin ja Rin otti ohjauskäskyn hyvin vastaan ja löysi jäljen sekä lähti oikeaan suuntaan. Siitä eteenpäin hyvällä vauhdilla ja oli vahva tunne että Rin ajaa täysin jäljen päällä. Itse katsoin maahan ja rupesi ahdistus nousemaan pintaan kun Rin tai minä ei löydetä keppiä. Rin kuitenkin eteni varmasti ja suoria linjoja niin järki sanoi että jäljellä ollaan. Ensimmäinen suora janalta oli lyhyt, seuraava hyvin pitkä. Toisen kulman jälkeen Rin pysähtyi ja nosti kepin. Kuinka iloinen ihminen voikaan taas olla! Mietin hetken että voikohan tämä olla vasta ensimmäinen keppi, vajaan parinsadan metrin jälkeen? Jatkettiin ja Rin teki hyvää työtä. Suopursut olivat hiukan haastavia ja niiden jälkeen Rin hetken etsi jälkeä. Kohta nousi seuraava keppi ja lopuksi viimeinen. Yksi siis TAAS jäi. Aikaa oli niin paras vaihtoehto kepin sijainnille oli janan jälkeisen kepin etsiminen. Sinne suunnattiin ja Rin etsi hirmu hyvin keppiä. Oli jäljen päällä mutta jälleen kerran kumpikaan meistä ei sitä löytänyt. Lopuksi selvisi että ensimmäinen löydetty keppi oli todellakin ykköskeppi, kaksi keppiä oli todellä lähekkäin ja nämä ovat Rinille hankalia. Jäljeltä 48 pistettä.

Pudotettu oli samanlaista kivikkoista maastoa, haastava edetä. Rin pysyi hyvin matkassa mukana. Ja tämä on Rinistä edelleen sairaan hauskaa! Lähti taas supervauhdilla ja löysi esineen hyvin. Tästä ansaitusti täydet 20 pistettä. Hetken päästä tarkkuus joka epäonnistui ja tuotti nolla pistettä. Rinille siis pitää näköjään opettaa jokahemmetin metallinippeli erikseen. Rin meni suoraan esineelle, poisti lehden päältä mutta ei ilmaissut. Kävi myös uudestaan esineellä joka oli sellainen ilmava sormusmainen kuulemma verhojen ripustin osa. Tämä on ehkä ollut myös syynä edellisiin epäonnistuneisiin ruutuihin joissa on ollut Rinille tuntematon metalliesine. Rautakauppaan siis!

Kuvasin Janaa ja Rin pääsi välillä taustamalliksi. Kuvista puuttuu ääni, onneksi, koska Rin huusi suoraa huutoa kokoajan..




Esineruutu oli samalla alueella kuin lauantainakin. Mietin että onkohan esinepaikat myös samoja.. Ei olleet. Rin meni ensin taas takarajalle samalle paikalle mutta tämän jätti nopeasti. Reagoi myös kantoon jossa oli ollut lähiesine. Meni aika pitkään ennenkuin Rin nosti lähiesineen. Seuraavalla lähetyksellä löytyi toinen lähiesine. Rin tarkasteli paljon ruudussa. Kolmas esine löytyi myös läheltä ja koska Rin oli hyvin käynyt oikean takakulman läpi niin suuntasin takaisin vasemmalle. Lähetyksessä Rin käänsi keskelle ruutua oikealle ja aika loppui. Kutsuin pois ja Rin ei suostu tulemaan vaan jatkaa vasemmalle. Kutsuin jo napakammin että jo pitää tulla. Rin nappaakin esineen, jälleen kerran lähiesine, matkalta mukaan. Harmi, jos olisi lähtenyt sinne minne laitoin niin esine olisi ehtinyt nousta. Nyt meni yliaikaa noin kymmenen sekuntia. Kaikki esineet olivat siis poikkeuksellisesti keskellä tai edessä! Pisteitä tästä 25. Esineruututreenit tuottavat tulosta ja Rin on ollut vauhdikas ja hyvä ruuduissa :)

Tämän jälkeen palattiin kisapaikalle ja olimme valmistautumassa hakuun kun sanottiinkin että tottis ensin. Sai siis jännittää hakua loppuun asti.. Tottiksessa Rinillä oli paikallaolo ensin ja taas oli hankala päästä perille asti. Etenkin kun piti ohittaa Nea :D Piilosta näki hyvin että Rin ei kyllä välittänyt tippaakaan paukuista ja makasi tyytyväisen näköisenä. En tiedä miksi meno on varsin hankalaa. Rinin vinkuminen on jo vähentynyt mutta tälläkertaa Rin alkoi äännellä jo kun Sanna ja Eetu tekivät jääviä! Lopputulema oli että Rin nousi istumaan ja huusi. Pysyi kuitenkin paikoillaan, onneksi näin koko tilanteen.

Iloinen Rin seuruussa


Saksalaisen treeni on tuottanut tulosta ja Rin suoriutuu hiljalleen nopeammin




Siirtymä seuruuseen hyvä ja seuruussa Rin edisti ja kontakti tippuili mutta fiilis oli hieno <3 Tässä on menty eteenpäin! Henkilöryhmässä Rin oli hyvin mukana ja kiihdytti henkilönkierroissa. Liikkeestä istuminen tälläkertaa hienosti, juoksusta maahan ehkä hieman hidas. Juoksusta seisomisessa ei tehnyt pomppua ja näin että otti pari askelta perään. Luoksetulot voimakkaita ja suoria. Tasamaanoudossa tuhma Rin nosti pyllyn heitossa! Nouto oli hieno muuten. Hyppynouto ja estenouto voimakkaat ja hienot. Hyppynoudossa kapula pomppi aika pitkälle ja kun Rin pienenä koirana katoaa esteen taakse ponnistuspaikkaan niin sydän aina hetkeksi pysähtyy kun odotan että tuleeko Rin yli vai sivusta. Mutta nyt on tullut aina hyvin esteen yli vaikka vähän hidastaa ponnistukseen :) Eteenlähetyksessä kävi nyt niin että Rin ei mennyt käskystä maahan vaan juoksi pidemmälle etsimään palkkaa ja kävi itsenäisesti maahan. Tottis 84 pistettä.





Kohta nousee pylly..

Reipas Rinpula, tarjoamista harjoiteltu sisällä punttitreeninä




Mitä treenataan talvella?

Sitten jännään hakuun! Otin Rinin turhan kauan ennen omaa vuoroa pois autosta ja odoteltiin kentän laidalla jonka perällä oli hakumaasto. Samalla mietin että näinhän on usein treeneissäkin. Vihdoin tuli oma vuoro ja Rinin lähetin hankalammalle puolelle eli vasemmalle ensin. Tuntui että Rin lähti hyvin mutta kun kutsuin niin oli edennyt taakse. Lähetys oikealle ja tänne Rin upposi hyvin. Näin että pyörii taas perällä ja tuntuu paikantavan maalimiestä. Annoin aikaa ja sieltä Rin tuli rullan kanssa. Taas sai juosta kovaa ja hypätä hieman hasardisti ojan yli. Lähetin vasemmalle ja Rin upposi hyvin ja lähti etenemään takarajalla. Kutsuin mutta vauhdista tiesin että taitaa olla hajulla. Kesti aika pitkään että Rin oli tulossa takaisinpäin. Näytti tulevan rullan kanssa mutta jäi kuusikon taakse. Ei nähnyt meitä, Rin pysähtyi. En voinut huutaa koska rulla ehkä suussa. Jännitin hiukan että miten Rin tilanteen ratkaisee. Lähti kevyellä ravilla tulemaan keskilinjan suuntaan ja sai näköhavainnon ja vauhti kiihtyi, rulla suussa edelleen! Lähetin ja Rin juoksi keskilinjaa pitkin. Taas sain jännätä että miten löytää maalimiehelle pysähtymisen takia. Yhtäkkiä Rin puikkasi metsään ja koska takaliput lähenivät jännitin myös että onko tämä nyt näyttö vai jotain muuta. Helpotus oli suuri kun Rin heittäytyi maahan maalimiehen jalkoihin <3 Aivan sairaan hieno Rin! Jostain syystä onneksi EK-haku pelaa ja Rin tykittää melkoista menoa. Kolme pistoa josta yksi alueen ulkopuolelle. Etenin itse radalla ehkä noin 10 metriä. Tuomari kuitenkin antoi täydet 60 pistettä, maalimies oli aukealla paikalla ja sieltä kävi hyvä tuuli joten hän sanoi ettei siitä voi rankaista koiraa.

Voi kun olin onnellinen että vaikka Rin ei pysty pitkää hakusuoritusta tekemään niin Rin pystyy EK:n hakuspurtteihin! Jatkamme siis enemmän EK:n ja jäljen parissa kuin haun. Ja tottiksessa riittää tekemistä talveksi. Yhteensä Rin kerrytti 247 pistettä, 2-tulos ja 2-sija rotumestaruudessa. Meitä siis oli vaan kaksi joten onnea Sanna ja Eetu!
 

Mutta mitä tapahtui viikolla jäljellä? Voi luoja, toivottavasti koskaan uudestaan en koe samanlaisia harjoituksia. Torstaina tein Rinille "helpon" treenin ennen töihin menoa. Kolme janaa ja lyhyt jälki ajatuksena että kepit tulevat nopeasti ja tehdään helppoja mukavia janoja. NOT! Rin teki näillä jäljillä kaikki mahdolliset virheet; eteni vinoon janalla, otti takajäljen, hiipi janalla, ylitti jäljen, ylitti kepit (1/6 nosti itse) ja hukkasi jäljen. Aikamoista ja tietenkin Rin reagoi siihen että minä reagoin virheisiin. Henri siis tallasi taas uuden jäljen illaksi ja nyt en saa kyllä tehdä itse Rinille jälkeä hetkeen kun ne eivät ilmeisesti vaan toimi. Iltajäljen jana oli noin viisi metriä jonka Rin hiipi mutta nosti iloisena ja hieman yllättyneenä jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Nyt vain kolme keppiä ja ensimmäinen vasta puolessa välissä, näitä ei myös merkattu niin en pystynyt reagoimaan jos keppi jäi. Harvoin myös ylipäätään merkkaan keppejä.

Kun Rin oli lähtenyt jäljellä etenemään huomasin liikettä ja katsoessani taaksepäin metsään oli ilmaantunut mies, farkuissa ja neulepaidassa. Hämmennyin kyllä melkoisesti kun mitään autoa ei ollut lähellä kun jäljelle oman auton vierestä lähdin. Moikkasin ja jatkoin. Kulman jälkeen kurkkasin taaksepäin ja tämä mies tulee meidän perässä. Kysyin oliko hänellä asiaa ja totesi ilman vaan olevan hieno lenkkeilyyn. Jaahas. Rin huomasi tässä välissä hänet myös ja kävi hyppäämässä päin, jatkoi kuitenkin hyvin jälkeä ja ajoi iloisesti ja vahvasti Henrin askelia. Ensimmäinen keppi nousi ja kun kurkkasin taakse niin mies edelleen seuraa. Aika kammottavaa.. Tässä vaiheessa hän kysyi olenko koirankasvattaja. No en ja Riniä en kyllä yhtään jarruttanut vaan juoksin perässä. Saavuimme tiheään kuusikkoon ja kuulen kuinka minua edelleen seurataan. Seuraava keppi löytyi mutta onneksi mies jäi jonnekin enkä nähnyt häntä enään. Olin neuvonut Henriä palaamaan tietä pitkin autolle mutta Rin voimakkaasti pyrki tien yli. Ei muutakun perään ja kuvasta varmistin että Henri oli tosissaan tallannut jäljen tien yli. Hetki tälläpuolen ja takaisin tielle. Viimeinen keppi jäi. Koska Henri oli lopettanut jäljen keskelle metsää minulla ei ollut mitään hajua missä jälki oli ja mistä keppiä etsiä. Rin teki töitä _todella_ hyvin muttei keppiä löytynyt. Etsimme jopa noin 30 minuuttia! Ahdistava jälki ja toivottavasti hetkeen ei tule ketään ei-ulkoiluvaatteissa olevaa ihmistä hiipimään perään metsään..

Namu teki myös jäljen, pimeä oli jo ehtinyt laskeutua mutta tämä ei Namua haitannut! Namu meni vauhdilla eteenpäin ja nosti kaikki muut paitsi ensimmäisen kepin. Seuraava jälki Namulle olikin pitkä, noin 300 metriä ja viisi keppiä. Taas Namu oli superhieno, kerran hukkasi jälkeä ja tänne jäi keppi. Muutoin taas nosti kepit varmasti.

Ihanaa että sain tästäkin kuvakulmasta kuvia! C. Virva Alalääkkölä. Kiitos!

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

Lisää kuvateksti

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

torstai 19. syyskuuta 2019

Metsätreeniä

Viime viikonloppu vietettiin kokonaan treenaten. Arkena ei oikein enään ehdi ennen pimeää. Ja hyviä treenejä olikin. Rin teki kaksi pitkää rataa sekä perjantaina että lauantaina. Ja kyllä huomasi että Rinillä oli huomattavasti hankalampaa lähteä tyhjille sunnuntaina. Rinistä ei löydy samanlaista raivoa ja intohimoa lajia kohtaan mitä esimerkiksi Kooalla on/oli. Mutta koska Rin on kiltti niin Rin yrittää parhaansa. Ja mikä oli isoin juttu, Rin ei tehnyt valeilmaisua vaikka oli väsynyt!

Perjantaina rata oli noin 250m ja maalimies oikealla vajaassa 200 metrissä ja lopussa vasemmalla. Rin teki vasemmalle puolelle selkeästi huonompaa pistoa. Oikea sujui paremmin. Hurjan hankala edetä kun oikealle ei tarvitsisi pistottaa mutta vasemmalla on paljon tutkimatonta maastoa. Maalimiehen Rin bongasi vajaasta 100 metristä. Hienosti löysi perille ja veti hyvällä innolla. Tämä palkatta. Vasemmalta Rin ei saanut niin hyvää hajua ja pistotin melkein radan loppuun asti. Viimeisellä tyhjällä pistolla Rin väsähti ja lähti selkeästi hitaammin. Seuraava pisto tuottikin löydön joten tuli hyvään paikkaan. Täältä suorapalkka ja kaksi herkkurasiaa.

Lauantain rata oli vähän lyhyempi. Ensimmäinen maalimies oli oikealla etukulmassa. Rin lähti ensin vinoon vasemmalle ja kun korjasin niin lähti vinoon radan ulkopuolelle, täältä kuitenkin löytö. Mutta maalimiehelle paluu oli haastava kun vei pidempää kautta. Toinen maalimies oli superlähimaalimies alle 100 metrissä vasemmalla. Rin teki hyvän piston mutta tuli piilon väärältä puolelta eikä saanut hajua paluumatkalla. Lähetys toiselta puolelta piiloa onnistui, Rinillä oli nenä (tai silmät) auki. Tästä ilmaisu ja palkka heti maahanmenosta. Kolmas maalimies oli syvällä oikealla takakulmassa ja täältä suorapalkka. Viimeinen maalimies oli vasemmalla puolessa välissä. Rin lähti kummasti kaartamaan radan ulkopuolelle ja olisi pitänyt heti huutaa takaisin, sai kuitenkin hajun ja kiersi takakautta maalimiehelle. Tällä radalla Rinin kanssa sai tehdä myös työtä että pistot olisivat jotenkuten suoria ja tarpeeksi pitkiä. Rin oikoi jatkuvasti, paransi loppua kohden. Korjaamisessa ollaan kyllä veitsen terällä Rinin kanssa. Jos et korjaa, väärä pistomalli vahvistuu ja kun korjaa niin Rin ei halua tulla uudestaan lähetettäväksi vaan kiertää ja kaartaa. Siksi pyrinkin ettei tarvitse korjata ja sallin Riniltä jonkunverran huonoa pistoa jotta mielentila pysyisi taas parempana.

Perjantaina Rin teki myös jäljen. Lähti janalla väärään suuntaan ja jätti kaksi keppiä. Oli jo aika pimeää ja Rin tuntui harhautuvan harhajäljelle. Lähetin oletettavasti jäljen suuntaan ja Rin nosti sen uudestaan. Tälläkertaa kokeilin jäljen uudelleen ajoa. Rin oli aika ihmeissään tästä puuhasta. Mutta kakkoskepistä sai hajun ja sen  nosti niin sitten jäljesti hieman paremmin. Meinasi taas mennä kulmasta yli ja autoin jäljelle. Sitten löytyi neloskeppikin. Jälkeä on tehty myös lisää, ehkä liikaakin kun tuntuu että mitä enemmän harjoittelee niin sitä huonompi Rin on. Tai sitten se johtuu miun tallaamasta, ei ole niin kiinnostava. Sunnuntaina jälki ja taas takajälki, jäljen hukkaus kahdesti ja kaksi keppiä jäi. En ajanut uusiksi. Keskiviikkona TAAS takajälki, nyt kävin sen kävelemässä Rinin kanssa ja otettiin jana uusiksi. Käytännössä kaikki kepit olisivat jääneet. Rin ei ilman huomautusta olisi nostanut yhtään. Ja yleensä en huomauta mutta nyt mentiin niin takkiauki suoraan keppien yli. Etsittiin jälkikäteen kahta keppiä joista toinen löytyi. Illaksi pyysin Henrin tallaamaan jäljen koska jäi surkea suoritus kaivelemaan. Jana oli lyhyt, ehkä noin viisi metriä. Rin on myös janoilla alkanut mennä vinoon. Ja niin tässäkin. Nyt otti kuitenkin oikean suunnan ja jäljesti selkeästi paremmin. Kakkoskeppi todennäköisesti jäi mutta viisi muuta nousivat hyvin!

Namu teki hakua lauantaina. Muilla oli kiire muualle niin Suvi jäi NamNamille maalimieheksi. Koska yksi maalimies niin ajattelin olla hurja ja tehdä (tadaa!) tyhjiä pistoja! Ensin tietenkin löytö. Vauhtia oli taas liikaa ja nenä myöhässä mukana. Lähetin myös väärästä kohdasta ja Namu eteni taaksepäin jotta sai hajun. Sitten tyhjä joka meni yllättävän hyvin. Tuli hyvin kutsusta pois. Seuraavalle maalimiehelle osasin itse lähettää paremmin mutta silti kaarsi voimakkaasti rataa eteenpäin joten uusin lähetyksen. Näissä Namulla ei ole kyllä mitään ongelmaa, lähtee yhtä innokkaasti joka kerta. Tyhjää pistoa ihailin hieman liian kauan ja Namu ehti kääntyä taaksepäin. Taas tuli hyvin pois. Viimeinen pisto menikin hyvin.

Launtaina Rin teki myös esineruudun, oli tarkoitus tehdä kahden esineen helppo ruutu. Olisi ehkä ollut helppo jos olisin osannut lähettää oikeasta kohtaa. Lähetin lähiesineen väärältä puolelta kun muistin väärin missä se oli. Rin etsi tehokkaasti ja lopulta kävin kurkkaamassa esineen paikan. Kun lähetin oikeasta paikasta niin haju löytyi heti ja esine myös. Sunnuntaina oli myös esineruutupäivä. Rinillä oli kahdeksan esinettä joista Rin toi kuusi. Ensimmäiset viisi löytyivät hyvin mutta se kuuluisa "vielä yksi!" olikin hankalampi. Namu teki myös esineet niin että kahdessa ensimmäisessä oli esineen viejä esineen takana odottamassa, ensimmäinen esine näytettiin. Taas oli vauhtia enemmän kuin järkeä. Namu kyllä meni hyvin mutta paikallistamisessa oli haasteita. Viimeinen oli jätetty ilman näyttöä. Tässä oli myös lähetyslinjalla lähiesine ja siitä Namu saikin ensi hajun.

Sunnuntaina Rinillä oli myös hommana pudotettu joka meni loistavasti! Tarkkuudessa oli Nealta pieni vetoketju ja metallinen nappi esineinä. Ruudussa oli myös ollut paljon muita esineitä eli hajuja oli riittävästi. Rinillä oli isosti vaikeuksia. Alue oli tehty myös korkeaan heinikkoon joka tallautui haastavaksi matoksi. Esineet heinien alla ja vetoketjun tarkka sijainti oli arvoitus. Rinillä meni varmasti lähemmäs kymmenen minuuttia etsiä nämä kaksi. MUTTA Rin teki upeasti hommia! Kertaakaan ei jättänyt hommaa kesken ja nuuhkutteli kuuluvasti. Vetoketju löytyi ensin ja helpotin hommaa että ohjasin Rinin napin alueelle. Sekin viimein nousi heinien alta.

Tottista on harmillisesti ehditty tehdä vähemmän. Mutta kun on tehty niin olen tehnyt seuruuseen paljon käännöksiä yms jotta Rin joutuu olemaan tarkkana. Juoksu seis on otettu taas treeniin mutta se onkin Rinistä hauska liike. Eteenlähetystä lelulle. Kaksikiloisen kotitreeniä ja samoin on sisällä treenattu nopeutta kiertäen sivulletuloon. Tässä osoittautui parhaiten nopeutta lisääväksi toimenpiteeksi voimamas kehuminen! Metristä on myös otettu kotipihalla.

Namun tokossa on otettu myös iso harppaus kun tein ruutua ilman alustaa ja jessasin oikeasta paikasta. Taas riitti intoa ja vauhtia joka kerralle. Ensin tietenkin tassutargetin kanssa. Vauhtia tuntuu myös tulevan hurjan paljon lisää! Etenkin jos on ollut taukoa niin Namu on vallan pitelemätön.

Rin myös järjesti hieman huolta katoamalla eräältä lenkiltä. Ensin Rin oli selkeästi menossa eläimen hajujen perään ja kutsuin pois. Jäi hetkeksi ja oli menossa uudestaan samaan suuntaan. Katsoin hetken muualle ja kutsuin niin Rin olikin poissa. Namu oli aivan hämmästynyt tästä. Kävelin ja kutsuin Riniä, olimme syvissä notkoissa jotka risteilevät sinne tänne joten oli haastavaa ajatella minne Rin on suunnistanut. Kävin autollakin välissä, hälytin apua ja laitoin Facebookiin katoamisilmoituksen. Alue on soista joten pelkäsin myös että Rin on tippunut suohon tai jäänyt kiinni. Noin 45 minuutin jälkeen Rin yhtäkkiä puikahti takaisin jalkoihin, ihan kuin koskaan ei olisi hävyksissä ollutkaan.. Ja yritti vielä uudelleen hävitä kun palattiin autolle!

Meille myös ilmaantui robottipölynimuri. Riniä ei kiinnosta sitten tippaakaan, Kooa on aika huolissaan ja Namu haluaa tappaa imurin. Jotta näin. Onneksi poikien reaktiot ovat rauhoittuneet alun järkytyksen jälkeen. Muuten myös arjesta, Rinin ja Namun lenkit onnistuvat yhä paremmin. Rin on oppinut että Namun kanssa ei kisata. Namu edelleen kyttää mutta Rin ei lähde mukaan. Namu taas tottelee hyvin "Riittää!" käskyä ja lopettaa kyttäyksen. Kun päästän Namun hihnasta niin Rin tulee automaattisesti miun lähelle eikä yritä kiihdyttää. Nyt myös kävi niin että kytätessään ja hyppiessään sivuttain taaksepäin Namu myös törmäsi puuhun kun yritti kääntyä rivakasti. Oli poika hieman hämmästynyt :D

Kuvia EK2 kokeesta, kaikissa c. ja kiitos Heini Ikonen!











maanantai 9. syyskuuta 2019

Ja taas ollaan kolmosluokassa!

Rinin kuvista kiitos Tiina M!

Rin oli lauantaina etsintäkokeen avoimessa luokassa ja hyvin Rin hoiti tilanteen jälleen kerran! Oli kyllä hurjan pitkä päivä kun koe oli belgien rotumestaruus ja EK:ssa riitti osallistujia. Namu oli myös mukana seuralaisena. Paukut tuntuivat vähän jännittävän Namua mutta kun autosta pääsi pois niin huoli oli ohi. Namu teki alakentällä oikein kivasti seuruuta, maahanmenoa (nyt oli nopeita!) ja kaukoja (eikä näissä ollut päänkääntelyä!). Häiriötä ja ihmeteltävää oli Namulla paljon kun samaan aikaan oli myös jälkikoe joten Haukkulaakso oli hyvinkin täynnä.

Rinin koe alkoi esineruudulla. Tätä ollaan kevään jälkeen vähiten harjoiteltu ja arvatenkin on huonoimmassa jamassa. Alkukesästä Rin toi pisto/esine ja oli nopea ja tarkka. Nyt treeneissäkin (ne pari mitä on tehty..) menee ohi lähi/keskiesineistä. Kokeessa kaksi esinettä Rin toi nopeasti mutta kolmatta saikin etsiä. Painotin etsintää hetken vasemmalle mutta kun sieltä ei noussut ja Rin työskenteli paljon alueen ulkopuolella niin oli pakko kiiruhtaa oikealle jonka takakulman Rin oli oikaissut. Täältä nousikin kolmas esine, huh! Rin oli kyllä juossut lähiesineen yli, tai olisi pitänyt kyllä saada siitä tuoksut. Aikaa meni noin 4min 30sek. Ja unohdin kuljettaa Rinin etulinjaa pitkin minkä teen normaalisti. Eli treeniin esineet! Pisteitä tästä 27.

Seuraava ponnistus olikin jälki. Janalla suhrasin itse. Rin yllätti lähtemällä hyvin vinoon vasemmalle ja itse tössin kun en tiennyt mitä saan ja en saa tehdä. Pysäytin Rinin ja ohjasin eteenpäin, kaarsi oikealle. Taas pysäytys ja nyt Rin lähti suoraan. Tässä vaiheessa tajusin että olin itse lähtenyt myös liikkeelle enkä odottanut liinan mittaa. Kääks! Kyllä syyllistin itseäni jäljellä kun en tiennyt mikä on sanktio. Ensimmäinen keppi löytyi nopeasti ja kulman Rin otti hyvin. Siitä taas seuraava keppi. Tämän jälkeen Rin hieman sekaantui kulmassa ja pyöri ja hääri ja oli lopulta liinan kanssa solmussa. Selvitin solmut ja lähetin Rinin metsään päin etsimään jälkeä kun en uskonut että tielle menee. Rin nosti jotain ja lähti ajamaan, kerran pysähtyi tutkimaan mutta ei jatkanut kehoituksesta ja itsekään en mitään nähnyt. Sitten jälki kaarsi kummasti ja päädyttiin hakkuuaukealle. Tässä vaiheessa olin jo täysin varma että ollaan jollain muulla jäljellä ja lähes kyynelehdin että tähän tämä nyt jäi, ei onnistunut, ei löydetä enään mitään. Järki oli senverran mukana että vaikka meinasin kiskaista Rinin pois niin päätin jatkaa hetken vielä eteenpäin näkyvälle tielle. Ja juuri kun epätoivo oli suurin, KEPPI! Ja tämä oli neloskeppi. Eli TAAS KERRAN kolmonen jäi. Ja nyt mulla ei ollut mitään hajua missä jälki oli kulkenut kun stressasin että ei olla jäljellä. Etsittiin pitkään keppiä mutta lopulta oli luovutettava. Yllättäen janalta saatiin kuitenkin täydet pisteet.

Kepin jäämisen jälkeen piti koota itseni ja tsempata hakuun. Meinasin taas lähteä metsään väärässä treeniliivissä eli ilman pilliä mutta onneksi ehdin sen hakemaan. Vasen puoli oli tasaisempi ja oikea puoli vietti jyrkästi alas. Ihan niinkuin Kouvolassakin :D Lähetin vasemmalle ja Rin oli menossa hyvin vasemmalle mutta pienellä neuvottelulla kuono kääntyi enemmän suoraan. Tätä suoruutta kesti reilut 30 metriä kunnes Rin ampaisi rataa pitkin vauhdilla. Kun katosi notkoon vihelsin luokse ja taas näkyviin tultaessa Rin ei todellakaan ollut tulossa luokse vaan korvat länässä kiiti taaksepäin. Jep, hajulla. Katosi kukkulan taakse ja hetken annoin työskennellä kunnes näönvuoksi vähän kutsuin jälleen. Hetken päästä Rin ilmeistyi kukkulan päälle ja siinä näytti pudottavan rullan ja kauhoi sen takaisin suuhun. OMG! Mitä jos Rin ilmaisee tuon kohdan? Hieman jännitti lähettää näytölle, Rin lähti vauhdilla ja kohti pudotuspaikkaa. Onneksi kiiti siitä ohi ja vei hienosti maalimiehelle. Seuraavaksi lähetys alas ja sinne Rin teki kivan piston ja tuli kutsusta pois. Pisto taas vasemmalle koska halusin varmistaa etukulman oliko siellä ketään. Hienosti Rin sinne upposi mutta ei tullut heti kutsusta pois vaan kävi tarkastamassa vanhan piilon. Oikealle lähetys toikin miulle rullan ja sitten mentiin ja kovaa. Ja vaarallisesti kun rinne oli superjyrkkä ja pehmeä alustaltaan. Piti juosta kovaa etten jarruta Riniä mutta pelkäsin kyllä olevani rähmälläni.. Rinteen alapuolella oli piilo ja sinne Rin heittäytyi massulleen. Pieni miinus alueen epätarkasta tarkistamisesta, pisteitä 69.

Seuraavana tarkkuus. Rin ampui lähetyksestä ruudun yli ja viime kerralla sain noottia että pitää kutsua heti pois niin sanoin Rinille "Täällä!" mikä on väärä käsky tarkkuudessa. Rin tuli siis luokse ja jouduin lähettämään uudestaan. Oikea käsky olisi ollut "Rin!" tai "Tarkkana!". Nyt Rin meni samantien kolikolle ja toi sen. Rinistä on tullut Tarkka <3 Miun mokasta miinus ja 19 pistettä. Pudotettu on Rinin valtti. Kun virittelin vähän ennen lähtöpaikkaa ja lähdin siirtymään niin Rinhän ihan oli raivoissaan! Kovat komennot sain haukulla että vauhtia! Rin ei odota! Eikä mitään Rinin tyypillistä pelkohaukkua vaan kunnon komennusta jota Riniltä ei juuri kuule. Hetken päästä saatiin lupa lähteä ja tämähän sujui vallan nopeasti ja varmasti. 20 pistettä.




Viimeisenä tottis ja kyllä olimme molemmat poikki. Rin oli Kouvolan tapaan karkaamassa esteille kentälle menossa. Nyt aloitettiin liikkeistä. Seuruu ei ollut täysin kaamea, tuomari oli niin lähellä etten uskaltanut antaa apua lyhyen sivun täyskäännökseen ja sehän sitten valahtikin. Istumisen Rin makasi, annoin itse hieman kehnon käskun. Maahanmeno näytti miusta nopealta mutta tuomarin mielestä ei, luoksetulo oli ponneton. Seisominen oli hyvä. Tasamaanouto myös hieman ponneton. Hyppy oli hyvä, Rin arpoi ponnistuspaikkoja. Estenouto myös hyvä. Eteenlähetys oli Rinille hidas ja maahanmeno myös kesti. Paikallaolossa Rin oli senverran väsynyt ettei jaksanut kun pari kertaa vinkaista parin noudoissa. Yhteensä 86 pistettä. Niukasti ykköstulos eli 271p. ja 2.sija. Sekä menolippu eteenpäin!

Esineruutua paikkailin heti eilen pimeässä metsässä. Namu haki kaksi lähisesinettä ilman näyttöä ja meni todella hyvin. Olin toiveikas ja yritin takarajan esinettä mutta sinne ei Namu uponnut vaan jäi hajuihin kiinni lähetyslinjalla. Rin paahtoi lähiesineen vierestä mutta takaisintullessa sai hajut. Toinen lähiesine nousi myös hyvin mutta takanurkkan esinettä myös Rin sai hakea pitkään.

Namun kuvista kiitos Riikka L!


Seuruuta käskytyksellä



Yhdet hakutreenit oli myös ennen koetta. Namulle oli valmiit maalimiehet noin 30 metrissä. Ja ZOOOOM kun Namu ampui 50 metriin.. Jaahas. Oikein huusi mennessään. Toisella lähetyksellä Namu oli hieman tarkempana ja löysi mutkan kautta maalimiehelle. Toinen ja kolmas menivät vähän samaan malliin mutta Namu oli paremmin kartalla tehtävästä. Neljäs maalimies oli 40 metrissä ja tämä olikin paras, ensin kyllä hyvin vinoon ja heti pois mutta seuraava oli suora ja voimakas pisto ja löytö. Ei siis enään hajuhakuja, Namu tietää mitä tehdä. Rinillä etukulmat mutta ei mennyt suoraan ja ensimmäinen jäi. Nostin toisen etukulman ja sitten uudestaan ja nyt löytyi. Täältä suorapalkat. Sitten tyhjää ja voimakkaasti kasvavassa ryteikössä viimeinen, lähetys niin että metsän puolelta pitää upota. Toi rullan omia jälkiään ja lähti ryteikköön eri jäljille eli etsimään uudestaan. Oli hieman epävarma mennessään ja meni ohi maalimiehestä ja ilmaisi tyhjää. Vein Rinin pois ja taas sama mitä kokeessa, ei nosta uudestaan! Lähtee väärään suuntaan tai menee ryteikköön muttei maalimiehelle. Tätä jauhettiin aika pitkään kunnes vihdoin tuli rullan kanssa ja löysi maalimiehelle. Siksi hieman jännitti mennä tämän treenin jälkeen kokeeseen..

Ja koska EK meni suunnitellusti niin pääsemme Rinin kanssa osallistumaan kolmosluokkaan bortsujen rotumestikseen :) Ja kun kerta Ouluun lähdemme niin otetaan koko rahan edestä jännitystä eli osallistumme myös hakuun. Onneksi ei tarvitse matkata yksin! Rinillä on nyt kolmosen hakua varten kuntokuuri menossa ja meidän nuorimmaiselle selitin että Rin joutuu (pääsee) pitkille lenkeille jotta jaksaa etsiä ihmisiä metsästä kisoissa. Hän tähän totesi että "Ai kuolleita vai?". Joo ei, mielikuva kuolleiden metsästä etsimisestä ja treeniolosuhteista oli kyllä aika erikoinen :D