torstai 7. kesäkuuta 2018

Ja se olisi sitten sairasloma

Ei auta, Rin reväytti pohjelihaksen alaosan. Tällä erää ainakin kuukauden sairasloma edessä, laseria, fyssaria ja osteopaattikäyntikin sattuu sopivasti tähän kuukauteen. Tämä tapaturma todennäköisesti tapahtui eräässä esineruututreenissä kun Rin ei (jälleen kerran..) katsonut yhtään mihin menee ja rysäytti ruhonsa sammaleiseen kantoon. Tässä rytäkässä meni liivit rikki ja raahasi puoli metsää mukanaan miun luokse. Samalla nilkutti juuri oikeaa takajalkaa mutta kun otin liivit pois ja kopeloin Rinin niin ei ontunut tai näyttänyt että mitään olisi käynyt. Viikon päästä perjantaina Rin oli odotellut autossa ja kun lähdettiin janoja ajamaan niin käytti jalkaa vähän hassusti. Hetki tutkimista ja liikettä ja jalka alkoi toimimaan normaalisti. Ja sitten. Viikko sitten tiistaina tulikin selväksi että jotain ikävämpää on tapahtunut.

Tein tottista, ensin jääviä niin juoksusta kuin kävelystäkin. Sitten seuruuta niin että virittelin ja hyvästä asenteesta ja asennosta Rin sai juosta etupalkalle. Tämä toimi hyvin ja Rin oli hirmu skarppina! Sitten tasamaanoutoja ja näiden jälkeen oli tarkoitus ottaa vielä A-estenouto. Rin kaarsi kapulalle hieman hitaasti, meni ohi ensin ja teki hitaan noston. Tätä olikin tehnyt aiemmissa treeneissä ja nyt innostin Riniä nostamaan kapulan nopeasti. Kolmannella kerralla kapulan nostettuaan Rin olikin kolmijalkainen :( Ja kävelytyksessä ontui. Mulla oli koulutusvuoro niin Rin autoon ja tunnin päästä tsekkasin uudestaan, edelleen varoo jalkaa. Kotona sitten kylmäsin jalkaa ja iltaa myöden käytti entistä huonommin jalkaa. Koska nyt on putkahdellut ristisidevammoja niin pelkäsin tietenkin sitä. "Onneksi" aamulla Rin varasi jo paljon paremmin painoa jalalle. Bonuksena vielä se että olimme lähdössä perheen kanssa risteilylle ja Rin menossa hoitoon. Aamulla soittelin ortopediaikaa ja saatiinkin sellainen perjantaille kun palattiin reissusta takaisin. Hoitopaikassa Rin oli hihnalenkillä ja riehumiskiellossa eikä oireillut jalkaansa. Onneksi meillä oli myös kipulääkkeitä jäljellä ja sain Rinille heti karprofeenikuurin alkamaan.


Rinin jalka oli silti hieman kökkö, laukassa pomputti takapäätä ja portaissa ponnisti pääosin vasemmalla takajalalla. Rin röntgenkuvattiin ja onneksi mitään ei ollut murtunut. Diagnoosiksi siis tuo pohjelihaksen alaosan revähdys ja nyt Rin ottaa rauhallisesti pitkän aikaa. Voihan harmi meidän kaikkien kannalta :( Vapaana hurvittelu on tietysti pannassa. Rin on niin kaamea hihnassa ja eikä se riuhtominen kyllä hyvää jalallekaan tee joten Rin lenkkeilee pääosin takapihalla. Tai sitten yksin hihnassa. Henri oli juuri saanut Rinin hyvälle mallille sterkkaustauon jälkeen ja tietenkin pk-lajitkin sujuivat jo hirmu hyvin. Ja parit hakukokeet olin jo Rinille varannut, jää nyt väliin. 

Ei auta muutakuin parannella :) Mie pääsen sentäs Rinin kanssa hieman puuhastelemaan kunhan nyt akuuttiaika menee ohi. Mutta Team HenRin joutuu tauottamaan pidempään. Tänään Rin oli ensimmäistä kertaa reilun viikon täystyöttömyyden jälkeen hieman levoton. Piilottelin kahdeksan keppiä pienelle alueelle pihalle ja nehän löytyi kaikki hyvin!



Kooan aktivointi on ollut myös vähissä. Eilen tein 10 minuutin treenin sisältäen rallytokoa ja seuruupositioiden opettamista. Kooa on vaan näissä ihan supermahtava! Sille vaan sanoo että nyt seuraat tässä edessä ja Kooa on että "Selvä!". Takana sivuttain seuruu ei onnistunut vielä mutta pitää alkaa miettiä lisää seuruupositioita kun tulee mieleen vaan sivuttain edessä oleminen molempiin suuntiin ja niin että Kooan kanssa ollaan nenät vastakkain ja Kooan lapa miun jalan kohdalla. Kooa pääsi myös tekemään alkuviikosta jäljen, noin 500m pitkä. Kooa on parempi mitä vähemmän treenataan. Jälki meni taas aivan mahtavalla asenteella ja nyt kun suu on parempi niin siltä löytyi myös kolme keppiä. Kooa löysi kaikki! Kun Kooa löytää kepin niin Kooa heittää maahan ja alkaa pureskella keppiä voimakkaasti. Nytkun hampaita oli huomattavasti vähemmän niin keppeihin ei juuri jälkiä tästä "pureskelusta" jäänyt :D Se oli yllätys että Kooa ei reagoinut jäljen päättävään herkkupurkkiin. Ehkä oli fiksoitunut etsimään keppejä. Kun keppejä ei ole niin silloin on purkit löytyneet.

Meillä oli loma ja vietettiin pari päivää mökillä. Rin raukka joutui viettämään aikansa häkissä mökin terassilla. Kooa nautti elämästään pääosin kytäten milloin saa luvan uida. Kertaakaan ei ilman lupaa veteen mennyt ja sitten kun lupa irtosi niin ui pitkät ajat.






sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Jälkeä, tottista, janoja, JK1, hakua..


Rin nauttii sosiaalisesta palkasta. Kaikista treenikuvista kiitos Paulalle!

Ja tehtiin vielä esineruutuakin! Olin talkoilemassa viikko sitten seuran jälkikokeessa esineruutuvastaavana. Kymmenen koiran käytyä ruudussa otin tietty vielä Rinin siellä pyörähtämään. Oli kuuma ja neljä esinettä suunnittelin Rinillä nostavan. Tiesin jo edellisistä koirista että oikea takanurkka joka oli hieman hakkuuaukealla oli hankala. Muuten maasto oli varjossa ja koirat eivät tykänneet mennä paahtavalle hakkuuaukealle. Ei mennyt Rinkään, kaksi ekaa lähetystä nurkan tuntumaan ei tuottanut tulosta. Jatkoin etenemistä ja Rin toi kaksi esinettä nopeasti. Kolmatta lähiesinettä ei heti havainnut mutta toi silti. Kellotin tietenkin Rinin tekemisiä ja palasin oikeaan takanurkkaan kun se oli ainoa tutkimaton alue. Nyt Rin suostui sinne menemään ja toi esineen! Aikaa meni 4:50 ;) Tein myös tottista ja pitkän paikallaolon. Molemmat hyvät, vieraat esteet Rin suoritti kerrasta.

Sitten jälkeä keskiviikkona. Sain Tiinan tallaamaan Rinille jäljen, Rin ei ole Tiinan jälkiä aiemmin ajanut. Olin myös tallannut Kooalle jäljen, kun Tiina tuli poispäin Rinin jäljeltä niin voi ei, tiesin suunnasta että Rinin jälki aika varmasti risteää sen jäljen kanssa minkä tallasin Kooalle. Plus Rin oli itse juoksemassa samalla kun tein Kooalle jäljen. Hups! No ei se mitään, ajattelin että hyvää treeniä Rinille vaan. Onneksi tämä oli loppuvaiheessa joten Rinin pitäisi olla kiinnittynyt jo hyvin Tiinan jälkeen. Janalla Rin lähti vähän vinoon mutta korjautui hyvin kun käskin vaan etenemään suoraan. Jana olikin aika pitkä, ehkä lähemmäs 50 metriä. Oikea suunta ja meninkin Rinin kanssa pääsosin yksin! Tiina seurasi vaan hetken perässä. Tien ylityksen jälkeen Rin oli vähän epävarma ja tarkisti jäljen sivulle mutta löysi tiensä taas jäljelle. Keppejä nousi tasaiseen tahtiin. Sitten tuli seuraava tien ylitys ja nyt Rin lähtikin jäljestämään tietä pitkin. Olin aiemmin kuullut metsästä niin ihmisten kuin koirienkin ääntä joten ajattelin että ovat menneet tätä tietä pitkin. Rin meinasi lähteä etsimään jälkeä ihan toiselle puolelle metsää joten ohjasin Rinin sinne mistä jäljen hävitti. Rin ottikin uudestaan jäljen ja nyt pääsi tien yli ongelmitta. Heti perään seuraava tie ja tätä pitkin olin itse kävellyt Rinin kanssa. Ei mitään vaikutusta, yli vaan. Sitten tien ylitys sinne missä Kooan jälki alkoi. Ja huomasin että Tiina on mennyt samasta kohtaa metsään sisälle kun mie Kooan janaa tekemään. Rin jäljesti ja vei miut Kooan janamerkille. Tässä vaiheessa oli jo epäillys hiipinyt Rinin mieleen, Rin hylkäsi jäljen ja lähti itsenäisesti takaisinpäin etsimään omaa jälkeä. Löysi sen ja hetki jälkeä kunnes Rin löysi kutoskepin <3 Vau miten mahtava suoritus Riniltä!!

Tämä keli oli märkä mutta tuottoisa!

Sitten tehtiin torstaina ja perjantaina tottista ja janoja. Tottiksessa torstaina uusi kenttä. Muutoin meni hyvin mutta hyppynoudossa ei tullut ekalla palautuksella yli. A-este taas sujui hyvin. Paukut meni hyvin. Perjantaina hyppy sujui taas hyvin. Nyt otin käyttöön seuruuseen virittelyä, Rin seuraa niin hyvin eteenlähetyksessä että kokeilen josko etupalkka auttaisi normiseuruuseenkin. Rin sai siis palkaksi juosta hakemaan palkan edestä. Rin olikin ihan täpinöissään ja ei meinannut seuruu pysyä kun ennakoi lähtöä mutta intoa oli :D Yksi istuminen meni seisomiseksi mutta jälkikäteen tajusin että virittelin Rinin väärin. Janat meni hyvin, kolme janaa ja eri mittaisina. Ensimmäisestä kepistä Rin käveli yli ja sen näytin Rinille. Tarkoitus oli etten näyttäisi mutta alkoi tarkentamaan keppiin ja sen hylkäsi niin huomautin että ei näin sovi. Muut nousi hyvin. Janatreenit myös uudella tavalla, lähetykset uudelle janalle melkeinpä samalta paikalta mistä keppi oli nostettu.

Rinin viritelty seuruu




Sitten lauantaina jälkikoe! Huomasin että Pieksämäellä oli tilaa kokeessa ja Henri ei ollut kisaamassa agilityä. Tilaa oli siis Rinin jälkikokeelle etenkin kun jälkeä ollaan nyt paljon tehty ja se sujuu. Arvoin meille numeron yksi ja sehän passaa, kiva päästä heti hommiin. Jana oli hirmu hyvä, Rin lähti sopivalla vauhdilla mutta liina kiersi yhden kepin ympäri ja antoi vähän vastusta juuri kun Rin otti ilmavainua jäljestä ja lähti oikeaan suuntaan. Vähän kyllä oikoen. Rin sitten päätti että jos ei saa mennä niin ei sitten mennä. Korjasi eteenpäin, kiersi jananpäätöspuun ja lähti takajäljelle. Joten ei muutakun Rinille huikkaus että toiseen suuntaan ja niin sitä mentiin. Nopeasti löytyi ykköskeppi, ihan superia kun ne ekat on olleet hankalimpia. Rin on nyt innostunut myös taistelemaan kepeistä niin hyvä olikin palkata riehakkaalla keppileikillä. Perjantain janatreenillä ei ekalla kepillä edes suostunut vaihtamaan keppileikkiä leluun..

Sitten eteenpäin. Nyt tulikin haastetta kun kakkosjäljen odottajan auto ja ihminen olivat ihan lähellä. Rin huomioi tämän mutta jatkoi menoaan. Enpä ole koskaan tehnyt niin että jäljellä olisi ihmishäiriötä. Tuli onneksi kulmakin vastaan ja päästiin syvemmälle metsään. Kohta nousi kakkoskeppi. Sitten käännettiin suopursujen läpi ja täältä noustiin rutikuivaa rinnettä ylös ja kuljettiin rinteensuuntaisesti. Mietin että kohta pitäisi löytyä keppinen ja katsoin maahan niin kappaskappas! Joku oli jättänyt kepin ilmaisematta. Eikun mukaan vaan. Sitten löytyikin risukasan vierestä keppi, tämä sentäs ilmaistiin. Tuli kulma ja Rin selkeästi meni nenä ylhäällä. Ajattelin että meni ehkä jäljestä yli ja käänsi ilmavainulla vasemmalle missä ajattelinkin jäljen kulkevan. Taas eteenpäin nyt jäljen päällä ja Rin pysähtyi. Ehdin jo kehua kun näin että Rin sylkee suustaan pois kaarnanpalasen. Kehotin jo etsimään keppiä mutta Rin viis veisasi ja jatkoi eteenpäin. Kurkin että keppiä ei kyllä tässä ole. Sitten kohta nousikin keppi. Taas eteenpäin ja tuli tie vastaan. Mulla oli viisi keppiä joten Rin painoi tien yli mutta selkeästi näin että ei siellä jälkeä ole kun Rin lopetti hommat. Keppien tarkastelu osoitti sen että kutonenhan se sieltä nousi joten yksi keppi uupuu.

Metsä kutsuu Riniä takaisin, jotain jäi..

Aikaa meillä meni vähän vajaa kymmenen minuuttia ja nyt menin aikamoisella ravilla Rinin perässä kun halusin pitää liinan löysällä :D Tuli muuten aika hiki! En tätä vauhtia jaksa kyllä yhtään pidempää jälkeä. Rin oli ihan sitä mieltä että hommat jäi kesken ja haaveili metsän suuntaan eikä suostunut tulemaan autoon. No olihan se aika lyhyt jälki. Kyselin jäljen tekijältä ja veikkaisin että meillä jäi kolmoskeppi. Voipi olla että Rin meni kulmasta yli ja jälki ei oikeasti mennyt suopursuihin.

Esineruutu oli helponnäköinen paitsi täälläkin suopursuja. Ja mäkäräisiä ihan mielettömästi! Kova sivutuuli. Aloitin vasemmalta puolelta ja olin kyllä todella yllättynyt kun Rin tekee vaan tyhjää pistoa. En muista milloin viimeksi Rin ei olisi esinettä toisella pistolla löytänyt. Vauhti kuitenkin hyvä. Sitten nousi keskeltä esine, Rin pudotti tämän tuodessaan. Taas tyhjää ja oikeasta takanurkasta seuraava. Vasempaan takanurkkaan jäi yksi ja keskelle. Kyllä Rinin olisi näistä pitänyt haju saada, sen verran hyvällä asenteella kuitenkin ruutua työsti. Pisteitä 28 ja aikaa taisi mennä noin vajaa neljä minuuttia.

Viimeisenä tottis huikeassa helteessä ja kivituhkakentällä. Hyppyeste oli valkoinen kiintoeste ja A myös hyvin vaalea. Rin ekana vuorossa ja oli kyllä helle ja toki maastot vaatineet veronsa. Seuruu virittely toimi yllättävän hyvin! Rin lähti innoissaan ja ei sen kummemmin välittänyt paukuista. Käännöksen jälkeen Rin lössähti ja kurkkaili vähän sivussa olevia ihmisä kun tulimme hallin sivulta pois. Henkilöryhmässä jätätti paljon kun kiersin myötäpäivään, tämä on ollut ongelmana aiemminkin. Istuminen meni hyvin, väisti katseella kun palasin. Tähänkin pitää kiinnittää huomiota ja palkata tuijotuksesta. Maahanmeno oli nopea, hyvä Rin! Välillä on ollut vähän laiska tässä. Luoksetulossa tuli eteen! Jes! Vähän vinoon kylläkin, sivulle hyvä. Sitten ykkösluokan piiiiiiitkä siirtymä kapuloille. Tasamaanouto ok, kuumuus verotti selvästi. Hyppynoudossa olikin isommat virheet niin Rinillä kuin minullakin. Rin meni esteen yli oikein hyvin mutta lähti palauttamaan kapulaa A-esteelle. Huusin "Seis" kun ajattelin että saisin Rinin vaihtamaan estettä. No en todellakaan olisi saanut koska Rin oli jo A-esteen lähellä ja meillä on se palautusongelma taustalla. Yritin mutta Rin ei ymmärrä ja ei todellakaan tuonut mulle kapulaa vaan jouduin sen itse hakemaan. Hölmö minä. Tuumin jo että miten käy nyt tämän jälkeen A-esteen. Turha huoli, Rin suoritti homman varmasti kotiin :D Eteenlähetys taattua Rin laatua, superhieno. Paikallaolon jälkeen Rin näytti taas kerran hyvin tylsistyneeltä joten treenit toimivat.

Seuruu oli Hyvä ja hyppynouto ansaitusti Puutteellinen. Muutoin arvosanat olivat Erittäin Hyvä/Erinomainen. Pisteitä tuli 78. Vitsi kun harmittaa tuo oma huutelu. En yhtään osannut varautua siihen että Rin vaihtaisi estettä! Kokeen jälkeen tein (taas kerran..) esteet uudelleen. Heitin ihan suoran heiton esteen yli mutta Rin ottaa kapulaa senverran hitaasti ja kaartaen että oli taas lähdössä A-esteelle. No nyt en antanut Rinin tulla estettä. Otin pelkän palautuksen seuraavaksi ja tämä hyvä. Sitten heitin kapulan hieman vinoon oikealle ja nyt Rin kaarroksineen tuli palautuksenkin esteen yli. Veikkaan että esteiden vaaleus häiritsi Riniä ja mun pitää jatkossa yrittää heittää pidemmälle kapula ja mieluummin ainakin oikealle vinoon. Kaikein kaikkiaan olen hirmu tyytyväinen Rinin suoritukseen :) Pisteitä kertyi yhteensä 250p. ja 1.sija.



Sitten jottei ihan laiskistuttaisi niin tänään hakua, pitkästä aikaa! Vähän mietin miten Rin kääntää jälkimoodin pois päältä mutta vielä mitä. Rin _huusi_ innosta kun käveltiin metsään! Ei koskaan aiemmin ole tällaista mölyä pitänyt. Vieras ihminen otti ilmoittautumisen vastaan ja kun käveltiin lähetyspaikalle Rin bongasi tuttuja ja voi sitä riemua taas. Nyt otin kaksi tyhjää alkuun. Molemmat täydellisiä ja vauhdikkaita. Pillikutsu takaisin toimi aivan loistavasti. Kolmas oli löytö ylös rinteeseen, kaikki löydöt suorapalkkoja. Tämä aivan huippu ja Rin eteni hankalasta maastosta huolimatta suoraan. Neljäs, viides ja kuudes samaan malliin, aivan upeita :) Välillä huusin "Hyvä" kun Rin kääntyi eteenpäin eikä tämä aiheuttanut Rinillä alueelta poistuloa. Maalimiehiltä kutsuin Rinin pillillä pois. Kun vein Rinin autoon niin hän oli taas sitä mieltä että joko se loppui ja pisti liinat kiinni ennen autoa :D

"Opitaanko tänään Kooa jotain uutta!"





Tässä rallyperuutusta keskittynein ilmein


Aina ei jaksa luopua palkoista :D

Vähän Kooankin kuulumisia :) Kooan jälki olikin sitten aika haastava kun siellä meni miun tuorejälki. Tietenkin Kooa kiinnostui tästä ja jouduin ohjaamaan Kooan oikeaan suuntaan. Terävässä kulmassa Kooa kadotti jäljen ja harhaili taas sinne missä miun tuoreempi jälki meni. Täältä ohjailin taas toiseen suuntaan ja nyt hommat hoitui kunnialla loppuun asti. Kooa aloitti myös koiratanssin seuruupositioiden harjoittelun! Ihan vaan siksi että rallytoko on nyt aikalailla päähän taottu, jotain uutta pitää olla elämässä. Ja voikun Kooa nautti tästä harjoittelusta! Tehtiin toki myös hieman rallyn peruutuksiakin.

Rinille on nyt kaksi koeilmoa lähtenyt. Ja kolmatta mietin. Puuhakas kesä tulossa :) Olen niin iloinen että Rinin paukkukestävyys on tällä mallilla. En olisi uskonut viime vuoden perusteella että Rin voi olla melkeinpä täysin välinpitämätön kun kokeessa ammutaan. Nyt viime kokeessakin virittelin Rinin paikallaoloon mennessä eikä Rin yhtään jäätynyt.

On myös lenkkeilty hyvässä seurassa :)

Ja voi taas kahdesti arvata tuliko yksi idiotti tuolta hyppäämällä alas kun oli vähän kiire?

Rin juoksi innoissaan Nanon ja Nokin perässä lammelle. Sanoinkin Paulalle että ei huolta kun ei se Rin kykene uimaan kun pitää kytätä niin paljon. Ja vielä mitä, tää korvaeläin oli ENSIMMÄISENÄ uimassa haisevassa lammessa :D

Kooa lillii paremmassa lammessa.

Nyt Rin harrasti juoksenteluaan mutta huomasi myös että on huisin kiva hyppiä veteen. Ehkä Rinistäkin uimari kuoriutuu.

Nano ja Noki eivät arvosta Rinin löytämää kepin palasta

lauantai 19. toukokuuta 2018

Hirmuisesti jälkeä

Rinin tiistain löydöt. Rin on hieman muikeana kun taustalla haukkuu koira ja pitää keskittyä myös poseeraamiseen.

 Rin on ollut hyvin aktiivinen keppien etsijä. Ja hyvin niitä on löytynytkin! Rin on ajanut reilun parin kilometrin verran jälkeä, tehnyt jana/ekan kepin nostotreeniä ja löytänyt viisi esinettäkin. Kooa parantelee suutaan, mitään ongelmia ei onneksi ole ilmennyt. Kooa ajoi myös yhden kepittömän jäljen ollen hirmu pätevä, tietenkin. Jana meni vähän vinoon ja Kooa otti ilmavainulla Paulan metsäänmenoreitin tuoksun nenäänsä. Papparaisten etu että näin saa toimia :) Jäljen lopussa olikin yllätys kun löytyi herkkupurkki!

Sunnuntaina Rinillä oli haastava jälki, tallattiin tarkoituksella jäljet ristiin Nanon jäljen kanssa. Ei tosin tajuttu miettiä sitä että kun Nanon jälki ajetaan ensin niin Rinille tulikin sitten isompi häiriöbaana jäljelle. Myöskään sen suhteen harjoitus ei mennyt ihan nappiin kun molemmilla oli ajatus missä oma jälki kulkee ja niiden koordinointi ei mennyt ihan nappiin. Osa jäljestä tuli aikalailla päällekkäin kun piti tulla vain kaksi jäljen ylitystä.

Ihan loppuun asti ei Rinin kanssa selvitty. Jana oli hyvä ja Rin lähti oikeaan suuntaan ajamaan jälkeä. Ensimmäisen häiriöjäljen Rin selkeästi bongasi ja hämmästyi, ajoi tätä hetken, tarkasti ympäristöä ja sitten itsenäisesti etsi oman jälkensä ja jatkoi hommia. Hyvä Rin! Kepit muistaakseni nousivat kaikki kunnes tultiin terävään kulmaan. Jo maastosta huomasin että Nanon jälki on mennyt lähes samasta kohdasta. Terävän kulman kohdalla oli siis paljon häiriöjälkeä ja tietenkin itse kulman aiheuttama hankaluus teki sen että tässä Rin eksyi. Jälki olisi tämän jälkeen päättynytkin joten luovutettiin. Kun käveltiin pois metsästä niin Rin yllätti bongaamalla terävän kulman jälkeisen kepin ja toi sen.

Ennen tätä jälkeä Rin ajoi kolme janatreeniä. Janat menivät itsessään kaikki hyvin, Rin on hirveästi kehittynyt tyhjälle etenemisen kanssa ja luottaa jäljen löytymiseen. Ensimmäisellä jäljellä Rin nappasi takajäljen ja annoin ajaa takaisin tielle. Rin itse tästä oli hieman hämillään ja lähetin läheltä jälkeä uudestaan. Nyt lähti oikeaan suuntaan mutta eka keppi jäi. Näytin tämän Rinille ja jatkettiin seuraaville janoille. Nämä menivät sitten moitteetta :) Toisen kuuden janan treenin tein tiistaina. Näissä ei juurikaan harmia, yhdellä janalla Rin ei suostunut kohdentamaan risukasan yli ja siksi tämä janalle lähtö hieman epävarma. Ei siltikään suostunut ylittämään risukasaa vaan kiersi sen, näihin pitää paneutua. Yksi keppi jäi nostamatta ja viimeisen janan käpyjen keskellä ollut keppi löytyi hienosti :) Janat vaihtelivat noin 5-30 metrin välillä.








Kolmas jälkitreeni keskiviikkona. Rinille nyt alokasluokan mittainen ja ikäinen jälki, kuusi keppiä ja itse jälki kuitenkin tarkoituksella haastava. Jana taas superhyvä, Rin lähti ajamaan jälkeä oikeaan suuntaan ja ensimmäinen keppi nousi <3 Sitten jatkettiin ja vähän ennen toista keppiä Rin hukkasi jäljen, tarkensi taaksepäin ja hetken pyöri. Itselläni oli ajatus minne jälki menee ja huomasin että Rin otti ilmavainun jäljestä ja jatkoi. Sitten tuli risukasa jonka Rin ylitti hyvin ja nosti hieman päätä kasan jälkeen. Päättelin että sai hajun kepistä, koska Rin ei jäänyt aktiivisesti keppiä etsimään niin kehotin Riniä tekemään niin. Tämä toimikin yllättävän hyvin! Rin nenä tuhisten teki tarkkaa työtä ja selkeästi etsi keppiä. Ei löytynyt niin annoin jatkamisluvan. Seuraava pohdinnan paikka tuli kun jäljellä tuli vastaan kaatunut puu ja sen alapuolta Rin jäi tutkimaan. Päättelin kuitenkin että Paula on ryöminyt rungon alta ja siksi siellä on erilaista hajua :D Annoin silti taas kepin etsimis käskyn ja Rin teki tarkensi alueen hyvin. Rin jatkoi matkaa ja minä konttasin rungon alta. Jossain välissä Rin taas merkkasi keppiä ja kehotin etsimään. Rin etsi ja keppi löytyi noin viiden metrin päästä merkkauskohdasta. Eli ensimmäisellä merkkauskohdalla Rin sai hajun kepistä ennakkoon koska oli vastatuuli. Itse liian innokkaana kehotin etsimään keppiä turhan nopeasti ja siksi ensimmäinen merkattu keppi jäi löytymättä. Jatkossa pitää antaa etenkin tuulisella säällä Rinin edetä hieman pidemmälle merkkauskohdasta ja olla puuttumatta liian innokkaasti Rinin työhön. Hyvä että Rin kuitenkin näköjään aika selkeästi merkkaa kepin hajua jos ei ole ihan kepin kohdalla. Kokonaisuudessaan jälki meni loistavasti.

Jälkien vanhettuessa Rin teki esineruudun. En tiennyt esineiden paikkaa ja lähetin ensin oikeaan etukulmaan. Ei mennyt perille asti ja juoksi takaosassa ruutua läpi. Kutsuin pois ja palkkasin kun tuli niin reippaasti. Uusi lähetys ja nyt Rin toi esineen vasemman takakulman tuntumasta. Tästä en palkannut. Lähettäessä Rin taas käänsi päätä vinoon enkä saanut Rinin mieltä muutettua. Ei ollut ylläri että Rin ampui valitsemaansa suuntaan ja toi sieltä kiekon :D Rinillä on kyllä hirmu tarkka nenä, kiekko ei paljon haise ja tuultakaan ei juuri ollut.

Tiistain esineruudussa Rinillä oli neljä esinettä. Ensimmäisellä lähetyksellä nousi vasemman sivulinjan esine keskivaiheilta ruutua. Nyt ruutu oli ehkä näin 25m levyinen. Seuraavalla lähetyksellä Rin sai taas hajun lähiesineestä joka oli metsätien ylityksen jälkeen. Rin oli vaan niin kiireellä menossa että kosautti eturuumiinsa sammaleiseen kantoon ja hirveä pamaus kuului, kannosta onneksi. Rinillä oli jo esine suussa mutta hylkäsi sen ja linkutti takaisin. Tämä onneksi johtui siitä että rytäkässä Rinin valjaiden vatsakiinnitys oli hajonnut ja valjaat purkautuneet napaten metsän kappaleita mukaansa. Valjaiden vaihdon ja Rinin kunnon tsekkauksen jälkeen uusintalähetys ja Rin muisti esineen ja kävi sen noutamassa. Kolmas lähetys vei Rinin oikealta takanurkkaan ja täältä kolmas esine. Kooa sai pätevänä poikana hakea viimeisen etuesineen jonka Kooa oli kyllä itse sinne myös vienytkin.

Tottistakin ollaan hieman tehty kotipihan ulkopuolella. Sunnuntaina Rin jatkoi jälleen kerran paikallaolosta seuruuseen siirtymätreeniä niin että ammuttiin. Koska oli jo kerran ammuttu Nanolle niin en meinannut millään saada Riniä mukaan paikallaoloon. Kiersi vaan mielistelemässä Paulaa. Lopulta Rin suostui tulemaan mukaan ja tästä palkkasin sosiaalisesti. Loppumatka meni hyvin, makuussa selkeästi odotti paukkuja mutta niitä ei tässä kohtaa tietenkään otettu. Hyvä siirtymä seuruupaikalle ja Rin hieman pompotti kun ammuttiin. Seuraava toisto myös hirmu hyvin, nyt Rin ei juurikaan reagoinut paukkuihin. Kolmas toisto ilman paukkuja ja palkka seuruun aloituksesta. Koska oli hirmu kuuma päivä niin Rin puuhasteli muuten pelkästään hieman seuruuta, parit jäävät ja luoksetulot.

Rin haistaa eläimiä metsässä



 Eilen oli sadetta ja tietenkin halusin tämän hyödyntää Rinin jälkihommissa. Talloin jäljen, viisi keppiä ja lenkin jälkeen ajoon. Kepit oli hajustanut työkaverini noin 9 tuntia aiemmin joten niissä hieman haastetta. Jana meni hyvin mutta Rin jotenkin karttoi jälkeä, lähti takajäljelle ja annoin mennä ja kutsuin hetken päästä pois. Käskin etsiä jäljen ja ei millään halunnut ajaa jälkeä. Mietin että onko siksi että se oli miun talloma, siitä onkin pitkä aika kun Rin on miun jälkiä ajanut. Päästiin kuitenkin matkaan ja Rin nosti ensimmäisen kepin. Sitten tuli polku jossa oli ollut kulkijoita, Rin vaihtoi heidän jäljilleen ja lähti ajamaan polun viertä. Mietti kyllä pariin otteeseen ja etsi ilmavainulla mutta päätyi jatkamaan väärään suuntaan. Lopulta ohjasin Rinin oman jäljen paikkeille ja Rin sen lukitsi. Edessä oli hakkuuaukea ja siinä Rin oli vähän hukassa. Ilmavainulla piti jäljestä hieman kiinni ja selvitti tiensä ulos aukealta mutta keppi sinne jäi. Heti metsään tultua Rin nosti kolmannen kepin. Sitten jatkettiin ja Rin meni neloskepistä yli. Terävä kulma ja tämän Rin meni hyvin mutta sitten suoralla joko hukkasi jäljen tai alkoi ajamaan jotain muuta jälkeä. Stoppasin pelin tähän ja vein Rinin pois metsästä. 

Tänään Henri talloi Rinille uuden jäljen. Tämä vanhenikin noin kolme tuntia. Jana taas hyvä ja Rin nappasi jäljen varmasti. Eka keppi jäi, toinen keppi löytyi. Rin oli selkeästi innoissaan Henrin tuoksuisesta jäljestä :D Hakkuuaukea taas mukana, täältä löytyi keppi numero viisi eli kolmonen ja nelonenkin jäivät helppoon maastoon. Hakkuuaukean jälkeen Rin hukkasi jälkeä ja meni pitkään ilmavainulla. Löysi lopulta itsensä hieman kartalle ja nosti kutoskepin. Äh, miten ärsyttävää. Mentiin ensimmäiselle suoralle etsimään ykköskeppiä eikä sitä löydetty mutta löydettiin kuollut supinraato. Koska tämäKIN jälki meni hieman penkin alle niin illalla tein Rinille taas uuden jäljen. Helppoa maastoa ja tälläkertaa kaikki kepit normikokoisia, paljon käytän Rinillä pikkupikkukeppejä. Lyhyt jana joka taas kerran hyvä. Ekan keppi nousi, toinen jäi. Kaikki muut nousivat varmasti. Huh! Kaiken kukkuraksi olin vielä unohtanut palkat kotiin joten palkkasin Rinin sekä keppileikillä (riehakkaammin kuin normisti) että lelulla. Tästä Rin piti joten ehkä unohdan seuraavallakin kerralla ruoat pois. Muutin myös omaa liikkumista jäljellä niin että menin reippaammin Rinin perässä. Kooan perässä olen roikkunut, Kooa menisi muuten jäljellä hirmu vauhtia. Rinin kanssa olen mennyt samaa rauhallista tahtia mutta taidankin kokeilla reippaampaa askellusta jatkossa. Ehkä liinan veto häiritsee Riniä?

Illan kutonen  


Rin meni niin iloisesti illan jäljellä joten otin vähän videota neloskepiltä vitoselle :)

Paljon puuhastelua on saatu viikkoon mahtumaan :) Ja nyt saakin jälkihommat jäädä hetkeksi tauolle. Kooa on tietenkin taukoillut treeneistä. Kotona Rin on etsinyt keppejä pieneltä alueelta ja tämä sujuu hirmu hyvin. Ehkä siksi Rin myös ottaa keppien etsintäkäskyn niin hyvin maastossakin vastaan. Huomenna on edessä talkoohommia jälkikokeessa joten Rinkin pääsee tekemään uudet esteet kentällä.




torstai 10. toukokuuta 2018

Ihana kevät!!!

Kyllä ihminen on hyvällä tuulella kun on lämmin ihana kevät ja kesäkin tulossa. Vielä ei ole öttiäisiä kiusana ja lämpöäkin on varsin sopivasti. Valoisaa ja piha täynnä hommia. Jälkimmäinen kyllä rokottaa hieman treeniaikaa mutta koirat tykkäävät myös puuhailla pihalla. Välillä vähän liiankin kanssa..

Viime viikolla oli hakutreenit. Nyt Rinille pelkästään suoraa pistoa ja suorapalkkaa. Rin työskenteli todella kivasti ja nenä oli tarkkana. Palkan syötyään Rin jäi maalimiehelle ja täältä kutsuin Rinin keskilinjalle, tästä Rin joko haltuun tai jos tuli hyvällä linjalla niin pistin yliheittona eteenpäin. Nämä toimivat hyvin eikä Rin lähtenyt metsään apuja odotellen vaan hyvällä vauhdilla ja asenteella. Yhden kerran jouduin uusimaan piston kun Rin meni maalimiehen ohi, tästä ei onneksi Rin ottanut painetta ja suoritti uusinta piston hyvin maalimiehen paikantaen. Rin löysi kuusi maalimiestä.

Tänään myös hakua! Samalla kaavalla ja samalla alueella. Kaksi ensimmäistä pistoa suorana, tai ainakin yritys oli, toisella pistolla Rin hieman harhautui ja teki ällän. Kolmas pisto oli tarkoituksena ällä, kun huusin "Hyvä!" niin maalimies kutsui Riniä. Tämä meni todella hyvin. Myös viidennen piston piti olla samanlainen mutta Rin oli tiukasti lähdössä keskilinjalta vinoon eikä suostunut vaihtamaan ajatustaan. Tätä hetki väännettiin mutta koska Rinin ajatus pysyi niin annoin mennä, maalimies oli kuitenkin Rinin nenän suunnassa ja ajattelin että Rin on ehkä saanut hajun. Rin katosi ja odottelin hetken kunnes kutsuin, meillä ei ollut radiopuhelimia käytössä. Riniä ei kuulunut niin kutsuin uudestaan ja sitten kuulin maalimiehen kehut. Rin oli siis painanut ohi maalimiehestä ja jäänyt tarkentamaan hajua. Ei totellut kutsua ja hyvä näin koska oli hajulla :) Viimoinen pisto myös hyvä, Rin kääntyi taaksepäin ja "Täältäpäin!" käskyllä kääntyi etenemään oikeaan suuntaan ja teki löydön. Hyvä Rin! Nyt mukana oli myös pilli, katsotaan sopisiko se Rinille myös luoksetulo kutsuksi.

Treenin jälkeen menin vielä tottiskentälle ottamaan pääosin A-estettä. Alkuun hieman seuruuta ja olipas kentällä kuuma! Rin oli ihan vetopois joten tehtiin pientä pätkää. Tehtiin myös muutama juoksuseis, nämä hyviä. Sitten esteelle koska en halunnut Rinin enään itseään väsyttävän. Ensimmäiset kaksi otin vain kapulan tuonnin esteen yli. Nämä Rin teki heti oikein ja hyvällä voimalla. Kolmas olikin kokonainen ja tämä myös voimalla yli molempiin suuntiin. Ensimmäisistä tuonneista Rin sai reilut sosiaaliset palkat pelkästään ja kolmannen jälkeen leikittiin lelulla pitkään kentällä :)

Viime viikolla ehdittiin myös tottistella ja tehdä jälkeä. Tottiksissa Rin teki kehäänmenoja Nanon kanssa ja nämä olivatkin todella hyviä. Sitten teimme ampumisen kanssa paikallaolosta seuruuseen siirtymistä. Eipä tässä mitään, Rin suoritutui kaikista osa-alueista hirmu hyvin <3 Ampumiseen ei juurikaan reagoinut eikä toistolla vältellyt seuruuseen siirtymistä. Loppuun Rin teki 2kg kapulan noutoa ja nyt kantaa hedelmää talven punttitreenit kapulan kanssa :D Hyvin Rin jaksaa pitää kapulaa luovutusasennossa. Kotipihalla Rin on tehnyt myös 2 kg noutoa ja hypyssä kapulan palautusta.

Kiitos kuvauksesta Paula I.!






Sitten jälki. Mittaa sillä oli noin kilometri, 2 tuntia ikää ja tälläkertaa kepit merkattu. Taas kerran Rin meni ensimmäisen kepin yli niin että soi. Koska oli merkit niin pysäytin Rinin, otin valjaista kiinni ja annoin Rinin ottaa hajun kepistä minkä jätti. Sitten jatkettiin. Toisella kepillä tarkensi, hylkäsi hajun ja yritti jatkaa matkaa. Kehotin etsimään keppiä mutta tulos oli se että kukaan meistä ei löytänyt keppiä! Voi olla että Rin jossain vaiheessa on ottanut sen suuhun ja siirtänyt sitä. Ei muutakun eteenpäin. Kohta maasto muuttui hankalammaksi, kuivaksi metsäksi ja lopulta metsittyneeksi hiekkamontuksi. Rinillä oli selkeästi vaikeuksia pysyä jäljellä mutta hienosti Rin tämänkin selvitti. Tämän hankaluuden jälkeen Rin nosti ensimmäisen, eli kolmannen kepin. Sitten maasto muuttui helpommaksi ja samoin Rinin jäljestys myös varmemmaksi. Viimeiset kaksi keppiä Rin nostikin hyvin.

Jana Rinillä meni tälläkertaa hyvin ja lähti oikeaan suuntaan ajamaan jälkeä. Maastossa olin kyllä moneen kertaan sitä mieltä että onkohan Rin edes jäljellä kun sen jäljestys on edelleen varsin huolettoman näköistä..





Tämä on ehkä peruutusta :D

Kooakin pääsi jäljestämään :) Kooalle oli oma parinsadan metrin jälki ja olipa Kooa täpinöissään! Jana oli hieno ja jäljelle lähti oikeaan suuntaan. Kooa oli niin ihana! Sen jälkityöskentely on niin ihanaa seurattavaa kun menee voimalla ja selkeästi jäljellä. Ensimmäinen keppi löytyi ja Kooa tapansa mukaan alkoi sitä pureskella. Kooahan kepin löydettyään pistää samantien maate ja pureskelee löydöstään. No, oli siellä pätkä jälkeä missä Kooa oli vähän epävarmempi mutta lopulta hommat selvisivät ja toinen ja viimeinen keppi löytyi. Pappa oli tyytyväinen itseensä. Kentällä Kooa puuhasi rallytokoa, mitäs muutakaan.

Eilen Kooalla oli hampaiden poisto joten nyt tulee pieni treenitauko. Kooalta poistettiin ennaltasovitut kaksi ylähammasta ja yllärinä myös kolmas ylähammas kun se heilui parondoiitin takia. Voi pientä Kooaa! Nyt on posket aika turvoksissa ja mieli hieman maassa. Mutta haavat ovat hirmu siistit ja Kooa oli tänäänkin sitä mieltä että hän voisi kyllä lähteä ukkoja etsimään.

Rin on hihnalenkkeillyt. Olin rohkea ja koska viime lenkki oli senverran positiivinen kokemus niin lähdin Kooan ja lasten kanssa lenkille. Tämä oli virhe. Koska lenkin alussa oli enemmän tapahtumaa niin Rin oli jo aivan kierroksilla. Aina kun Rin haukahti niin pyysin laskemaan pään maahan. Nyt Rin vaan oli niin kierroksilla että vinkui jatkuvasti maassa ollessaan ja jouduin odottamaan hyvinkin pitkiä aikoja että Rin oli hiljaa ja sain päästää Rinin etenemään. Palkata en voinut maahan kun ääntä tuli jatkuvasti. Meillä kesti aikalailla puoli tuntia päästä 10 metrin päähän pihasta.. En taida enään ottaa Riniä mukaan jos on lapsetkin. Tämä oli huono lenkki ja lopulta jouduin vaihtamaan taktiikkaa ja käskemään Rinin taakse kävelemään kun huuto vaan jatkui ja jatkui. Hetki huilia leikkipaikalla ja tästä eteenpäin meno oli rauhallisempaa. Eilen jouduin viemään meidän toisen auton huoltoon, Kooa oli tällöin hammasoperaatiossa. Rin oli niin mukaan lähdössä joten otin pyörän lisäksi myös Rinin mukaan. Ensimmäinen kilometri pyörän ja Rinin kanssa oli melkoinen, huutoa oli taas jatkuvalla syötöllä ja Rin ei rauhoittunut millään pyörän viereen vaan pyöri sivussa. Sitten Rin taisi hiffata että tämähän onkin juoksuhommia ja keskittyi siihen ja hiljeni juoksun huumasta. Rin myös selkeästi nautti kun sai vaan juosta! Rin piti kokoajan tuntumaa hihnaan, jos poljin kovempaa niin Rin juoksi kovempaa mutta heti kun veto oli liian kova niin hiljensi. Loppu ravaten, Rin alkaa hiljalleen ymmärtämään milloin haluan että Rin ravaa laukan sijasta. Tätä ollaankin harjoiteltu kun Rin on vapaana pyöräillessäni metsässä.

torstai 3. toukokuuta 2018

Rinille SERT-H ja kauden ekat, Kooalle täyskäsi ikävyyksiä




Aloitetaan niistä mukavista puolista :) Eli Rinpulainen kisasi agilityssä vappuna ja voitti hyppyradan saaden ekan sertinsä! Hienoa Team HenRin! Rata oli muutenkin hyvin sujuva ja voittonsa ansaitsivat hienolla yhteistyöllä. Team HenRin juoksi myös agilityradan mutta siellä tulikin useampi virhe, pääosin kontakteilta joissa sitä ongelmaa onkin ollut.

Rinin kanssa on kaksi kauden ekaa tehty; jälki ja hihnalenkkeilyä valjaissa jatkettu. Jälkimmäinen on ollut tauolla kun oli kovat pakkaset ja Rin oli karvaton sekä sterkattu. Seuraavaksi odottelin että maa ei olisi niin märkä ja ikävä. Nyt jatkuu. Ja itseasiassa jatkui paljon paremmin mitä pitkän tauon jälkeen osasin odottaa. Suurin haaste oli "Lie down" eli pään maassa pitämiskäskyn unohduksessa, Rin kyllä muisti mitä pitää tehdä mutta unohdus oli sattunut siinä että ilman lupaa käskyn alta ei tulla pois. Rin siis nosti päätään tai jopa yritti lähteä liikkeelle jo miun pään käännöksestä tai käden liikkeestä. Mutta hyvin muistui mieleen kuitenkin ja Rin rauhoittu odottamaan lupakäskyä. Rin siis haukahteli kyllä mutta pääsimme yllättävän hyvin liikkumaan eteenpäin ja haukku ei jäänyt päälle. Haukahtelu oli myös sellaista "hyvää" haukahtelua. Hirveän hankala tekstinä kirjoittaa Rinin haukahtelun variaatioita mutta haukut ovat vaan niin erilaisia ja mielentila tulee hyvin ilmi haukun tyylistä ja laadusta. Tämä oli siis sellaista "kyllä me tästä selvitään" -kuuloista haukkua eikä "ei tästä tule yhtään mitään kun vaan haukuttaa" -haukkua :D

Kauden eka jälki oli juuri sitä, kauden eka. Ei mennyt ihan nappiin mutta toivottavasti sen voi pistää kauden ekan piikkiin. Olen nyt etsityttänyt Riniltä pihalta pieneltä alueelta keppejä ja nämä ovat olleet vieraiden ihmisten hajustamia pääosin. Nopeasti Rin on käynyt kepit napsimassa. Jälki itsessään meni hirmu hyvin! Janasta nyt ei voi oikein mitään sanoa kun en ole janan opettamiseen vielä ajatuksen kanssa perehtynyt. Rin nappasi jäljen ja lähti kylläkin väärään suuntaan, yleensä Rin on ollut hyvin tarkka jäljen suunnasta joten toivottavasti tämä oli vaan kauden ekan harmeja. Hetki kesti myös että Rin lukitsi jäljen toiseen suuntaan ja lähti sitä ajamaan. Ensimmäinen keppi jäi, tämä ei ole kauden ekan ongelma vaan on ollut jo aikaisemminkin meillä harmina. Yksi keppi jäi lisää jäljen puoliväliin paljaalle alueelle. Muutoin kepit nousivat ja vaan yhden kohdalla Rin meinasi jatkaa jäljestystä keppi suussa :) Kyllä jäljestys on vaan kivaa! Meidän molempien mielestä.

Jälkien vanhentuessa teimme myös tottista. Koska meitä oli jopa kolme niin teimme tietenkin ilmoittautumista. Parina Paula&Nano ja Margareetta tuomarina joka oli kyllä Rinistä hieman epäillyttävä koska Rinillä oli hirmu tarve häntä vahtia eikä Rin malttanut olla "Tule mennään" käskyn alla. Lähestymisistä piti siis pari uusia mutta onneksi suurimmalla osalla Rin muisti miten yhdessä kuljetaan. Paulasta ja Nanosta Rin ei ottanut häiriötä. Sitten muutamia seuruunaloituksia ja Rin huilimaan. Toisella kerralla Rin teki sitä mikä kokeessa ei tuntunut hyvältä eli paikallaolosta seuruuseen siirtymää. Ensin Rin pidempään paikallaoloon ja täältä siirryttiin seuruupaikalle. Paikallaoloon siirryttäessä myös virittelin Rinin siihen ja nyt ei tullut jäätymistä virittelysanasta, hyvä Rin! Pyssy oli mukana, tästä kaksi pelkkää naksautusta seuruuseen joista toinen selkeästi hiljempana. Rin reagoi näihin hienoisesti poikittamalla ja hypähtelemällä. Sitten tein vaan paikallaoloon jätön ja siitä siirtymistä ja seuruu naksautusten kanssa. Nämä menivät kaikki hyvin, välillä seuruussa Rinillä oli huono kontakti mutta mielentila oli sitä mitä hain.


 Koska talvella pohdin että pallon heitto eteenpäin pahentaa Rinin pään nyökyttelyä seuruussa niin Rin saa nykyään itse hankkia palkkansa ylhäältä. Tämä onkin jalostunut nyt siihen että jessauksen kuuluessa Rin alkaa pomppimaan ja selkeästi tykkää hakea palkkansa. Ei aina onnistu ekalla pompulla ;) Ja pomppuvoimaahan Rinissä riittää! Kaikki tottiksen valokuvat on kuvannut Margareetta, kiitoksia!


 






Kooalle on puolesta on vähän ikävämpiä kuulumisia. Kooa on pitkään oireillut vasenta korvaansa. Alkaa sitä rapsuttelemaan ja saa ihon rikki. Olen silloin putsannut korvaa ja hoitanut ihorikkoa jolloin ongelma on poistunut mutta sitten ajan kanssa tulee taas sama juttu uudestaan. Kertaakaan korva ei ole töhninyt, haissut tai näyttänyt ulkoisesti mitenkään ikävältä. Ja rapsuttelukin on ollut kerta tai kaksi illalla. Seuraavaksi huomasin pari viikkoa sitten Kooan hampaita harjatessa että etenkin toisessa isommassa ylähampaassa on pari lohkeamaa. Samoin toisella puolella samassa hampaassa. Näitä tutkiessa Kooa ei osoittanut kipua joten jätin senkin eläinlääkärikäynnin odotuslistalle. Ja sitten viime torstaina sitten olikin pakko varata eläinlääkäriaika kun huomasin lenkillä Kooan tassussa verta. Kooa oli rikkonut kannuskyntensä ja ydin oli näkyvissä. Ja sitten mentiin useamman vaivan kanssa eläinlääkärin juttusille.

No eihän sen kannuskynnen kanssa auttanut muuta kun pistää Kooa rauhoituksen alle ja lyhentää ydin. Samalla rauhoituksella hoidettiin korvien ja hampaiden tutkiminen. Yllätys olikin aika suuri. Vasemmassa korvassa oli korvarauhasen kohdalla joku rakkula joka ilmeisesti vaivaa. Oikeassa vaan töhnäkokkare. Molemmat korvat putsattiin ja vasempaan hoidoksi paikalliskortisoniliuos. Sitten ne hampaat. Vasemmalla puolella oleva pahemman näköinen lohkeama ei ollut kuitenkaan pulpakontaktissa mutta sieltä löytyi röntgenissä alkava juuripaise :( Ja oikea hammas joka oli siistimmän näköinen niin täällä sitten pulpakontakti ja vahva poistosuositus. Joten. Kooalta joudutaan poistamaan kaksi isoa ylähammasta, molemmat B4. Voihan surku. Onneksi Kooa on eläkkeellä eikä Kooan tarvitse enää kapuloiden kanssa puljata. Kooaltahan on tapaturman vuoksi poistettu myös vasemmalta iso alahammas ja yksi etuhammas on itsestään irronnut. Kaiken kukkuraksi rauhoituksen aikana Kooalta valui mahanestettä nenästä joten oli pieni riski siinä että Kooa olisi sitä aspiroinut. Onneksi mitään tähän viittaavia oireita ei ilmennyt.

Voihan koirien vanhuus! Onneksi olen pitänyt Kooalla vakuutukset vaikka olen niiden irtisanomista pohtinut. Nyt Kooan pitää olla kiltisti ja rauhassa maaliskuuhun asti kun silloin alkaa taas uusi vakuutuskausi. Hampaiden poisto ei nimittäin ole mitään halpaa puuhaa.

Käsitargetia on senverran kotona treenattu että Venlakin hokee Rinille "TäpTäp" "Viejeen"