keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Voi tätä ylpeyttä!

Voi miten iloiseksi ja ylpeäksi sitä voi tullakaan omasta koirastaan! Eilen Kooa ylitti itsensä moneen kertaan ohjatuissa tokoissa. Rivistöön viereemme tuli aggressiivinen uros koira, sama koira joka hyökkäsi meidän kimppuun kesällä. Tietenkin se rähjäsi ja pöhisi Kooalle heti alkuunsa, Kooa piti nätisti kontaktia vaikka näin että ketutti ihan vietävästi parin metrin päässä oleva rähisevä uros. Jos meinasi ruveta tuijottamaan tai vilkuilmaan, sain kontaktin palautettua todella helposti. Kerran Kooastakin pääsi murinaa (miun suuntaan onneksi) mutta senkin sain sammutettua nopeasti. Voi miten ylpeä olinkaan Kooan käyttäytymisestä! Vieressä oikein provosoidaan ja hyökkäillään mutta tuo pieni mustavalkoinen oli niiiiin nätisti sivulla kököttämässä!

Ekaksi Kooa teki paikkaistumisen, rähisevän uroksen ja uuden ihanan nartun välissä. Näistä uros teki paikkamakuun ja narttu istui. Nätisti Kooa istui eikä vilkuillutkaan urosta kohti! Ja piti päätäänkin hyvin ylhäällä, tätä ollaankin nyt otettu sisällä ruokakuppitreeninä :) Paikallaolojen jälkeen tämä uros kiskaisi itsensä rähjäämään alle metrin päähän Kooasta. Mitä Kooa teki? Oli perusasennossa eikä vilkaissutkaan sivulle! Voi että kun olin taas ylpeä superKooasta! Muutoinkaan ei jäänyt kyttäilemään tätä urosta, mitä toisinaan tekee kun on muita "voimakkaita" uroksia kentällä.

Tehtiin vielä paikkamakuut nartun kanssa. Kun ehdittiin piiloon niin narttu lähti täysiä pinkomaan omistajansa luokse. Mitä Kooa teki? Ei mitään! Pääkään ei noussut maasta! Omistaja palautti koiransa Kooan viereen ja taas kun pääsi kauemmaksi niin narttu pinkaisi omistajan luo. Ja miun superKooa vaan makaa rauhallisena paikallaan. Miten sitä voi kestääkään näin suurta ylpeyttä omasta koirastaan <3

Ja vielä lisää! Tein (olisikohan toista kertaa) metallinoutoa med hyppy. Taas oli ällökylmämetsku. Kooa hieman pöhähti poimiessaan metskun mutta muutoin palautti metallin todella nätisti ja reippaasti. Voi miun ihanaa otusta <3 Sitten tehtiinkin pieni pätkä häiriöseuruuta ja temppuja lopun treenien ajan. Ihana että on tällaisia treenipäiviä välillä :) Olen työstänyt Kooan kanssa tuota kontaktia ja miun kanssa tekemistä jo pitkään niin sittenkun se yhtäkkiä toimiikin, olin aivan pakahtua onnesta ja ylpeydestä <3

Vuodelta 2010

Vuodelta 2010

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Luonnetesti

Nyt on luonnetta testattu! Ja vaikka en ollut yhtään varma miten Kooa käyttäytyy, niin kuitenkin käyttäytyi hyvin Kooamaisesti :) Tuomareina olivat Jorma Kerkkä ja Tarja Matsuoi.

Toimintakyky: +2 Hyvä
Terävyys: +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1 Pieni
Taisteluhalu: +3 Suuri
Hermorakenne: +1 Hieman rauhaton
Temperamentti: +3 Vilkas
Kovuus: +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaisuvarma

Pisteitä kertyi yhteensä 213!

Tässä vahvistui se, että Kooa ei mikään helppo tapaus ole. Kotona on rauhallinen ja uskoo herkästi kun/jos joutuu komentamaan. Treeneissä (ja ulkona yleensä) vietillä ollessaan komennot menee kuuroille korville.. Onneksi kokoajan mennään parempaan suuntaan ja löydetään enemmän yhteistä säveltä :)



Tuomarikin harmitteli tuota vinkunaa, onhan se kovin häiritsevää. Onneksi Kooa hiljenee kun tekeminen alkaa. Kelkalla sanoi Kooan jalkojen vievän nopeammin kuin pää, pakeni täpäkästi ennenkuin ehti edes arvioida tilannetta. Miuta ei juuri puolustanut mutta itseään puolusti huomattavasti paremmin. Pimeässä huoneessa kävi ensin pusuttelemassa nurkassa seisseen tuomarin. Sitten jäljesti miut, törmäsi lopulta jalkoihin niin kovasti haistellessaan :D Siitä se ilo sitten raikasikin. Laukaukset menivät paremmin mitä uskalsin toivoa, ei juuri reagointia näy! Ja Kooa ratkaisi ongelmat ihan itse kokeessakin, meni suoraan haalarille ja tynnyrille, ei juuri miuta tarvittu tilannetta selvittämään. Tämä "ongelma" varmasti näkyy myös hakumetsässäkin, enhän mie voi Kooan mielestä tietää missä ne maalimiehet kykkii! Kyllä Kooa tietää!

Ehdittiin kerran viime viikolla tokoilla ohjatuissa. Hitsi kun meni hyvin! Kooa oli ilman hihnaa pääosin ja napitti miun vieressä olematta käskyn alla :) Kiva että Kooaa kiinnosti tokohommat pitkästä aikaa näin paljon! Metallia nouti ihan nätisti, hieman nurisi nostaessaan. Myönnettäköön, oli kylmä, satoi vettä ja kapula oli ihan ällö. Kooa palkittiin myös TokoTeamin Vuoden Puurtajana, saatiin kiertopalkinto vuodeksi takan reunukselle ja kansio luettavaksi ja täytettäväksi :)

Imatran Kennelkerhon Seuranmestari ja TokoTeamin Vuoden Puurtaja!

Kooa on taas näin pimeän tullen ja valojen käytön myötä ruvennut kyttäämään varjoja sisällä :( Tekee sen välillä todella huomaamattomasti, on makaavinaan sohvan vieressä, mutta kyttääkin jatkuvasti jos meidän käden liikkeet kohti sohvapöytää luovat varjoja. Välillä olen myös yllättänyt Kooan varjometsästykseltä muualtakin talossa kuin sohvan vieressä, mikä on ollut Kooan vakipaikka aiemmin. Pitää olla taas hetken aikaa tiukkana, jotta rauha laskeutuu meidän iltoihin.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Merkityksellistä

Nyt ollaan Kooan kanssa treenattu merkkiä! Sisällä otettiin perinteisesti sheippaamalla oikeaa paikkaa. Hyvin on muistissa. Olin vanhemmillani käymässä ja jätin kartion lipaston päälle. Myöhemmin kun tulin yläkertaan ja siinä hetken tepastelin niin ihmettelin että miksi tuo koiraeläin pönöttää keskellä kulkuväylää eikä väistä. Noh, äitini olikin nostanut kartion lipaston päältä maahan ja Kooa tietenkin meni merkille :D "Kummallista vaan kun palkkaa ei tule.. ja näin kauan pitää tässä pönöttää." Kooa sai tietenkin palkkansa hieman jälkikäteen kun itse tajusin tilanteen.

Kävin samalla reissulla toisen koiran siivellä ongelmakoiratapaamisessa. Mielenkiintoista oli! Kooalla on jonkinlaista omaakin ongelmaa, etenkin hihnaräyhäämisessä ja siinä että Kooa kyttää toisia uroksia vähän turhan paljon ja rumasti. Itse en tiedä kuinka niihin pitäisi puuttua ja miten. Etenkin tuohon edessä kyttäilyyn. Toivottavasti saadaan siihen apua! Jatketaan siis siipeilyä jatkossakin :)

Kouvolassa treenattiin myös ohjattua noutoa. Mukavasti Kooa erottaa suuntia ja vauhtikin on lisääntynyt. Omissa treeneissä kokeilin lisätä merkin kuviohin, Kooa kyttäsi merkkiä niin kovasti että haukahteli sille mennessä. Ja ei kapulat löytyneet. Oli kyllä huono valaistuskin, en meinannut itsekään kapuloita nähdä. Jätettiin siis ohjattu siihen, pitää tehdä paremmassa valossa. Ei muuten meinaa näin syksyisin täältä meiltä päin löytyä valaistuja hiekkakenttiä! Treenaaminen menee hankalaksi :(

Kiireellä kapulalle!


Oho, lumikökkö ei tullutkaan suuhun

Sunnuntaina päästiin taas agilityn pariin :) Ja ai että oli kivaa! Kooa toimi todella hyvin. Rimat pidin pääasiallisesti 50 senttimetrissä jotta saataisiin onnistumisia, hyvin pysyivätkin. Kepit on Kooan mielestä parasta, niitä tehtiin  aluksi ja kepeille Kooa karkasikin herkästi kun tehtiin samaa ratapohjaa uudestaan. Seuraavaksi tekniikkatreeniä, oli putket molemmissa hallin päädyissä ja välissä muutamat hypyt. Nyt piti miettiä omaa paikkaa ja ohjausta tarkasti! Miten ehtiä Kooan edelle.. Ja huomasi hyvin kun unohdin työntää Kooan hypylle tai vetää hypyn yli, ohi meni että viuhahti! Tämänlainen oli todella hyvää treeniä itselleni ja oli kyllä kiva huomata kun koira toimi ohjauksen mukaisesti :) Yhden kerran oletin ehtiväni leikkaamaan putken edessä ennen Kooan ulostuloa, virhe! Törmäsimme yhteen, onneksi loukkaantumatta.

Hypyt menivät todella hyvin :) Tästä voi ehkä kiittää myös kahta fyssarikäyntiä, Kooan jumit taas korjattiin ja nyt pitäisi kropan olla kunnossa. Ainakin hetken. Ensi viikonloppuna pääsenkin taas seurailemaan luonnetestejä ja pääsee se Kooakin osallistumaan :) Jännittää hieman että minkälainen arvostelu tulee!

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Kiirettä ja koulutuksia

Hirveä kiire kokoajan! Treenitkin on jääneet vähälle kun on omia hommia niin paljon :( Kävin talkoilemassa ja ihmettelemässä agikisojen maailmaa. Voi sitä huutoa ja melskettä, huutaa niin koirat kuin omistajatkin. Hiljaista ratatyöskentelyä oli kyllä ihana katsoa :) Tosin huutaa se oma koirakin radalla.. ja ehkä omistajakin joskus..

Oltiin Kooan kanssa Kouvolassa Juha Korrin pitämässä vietti ja vire seminaarissa. Mielenkiintoista oli! Käytännönharjoitukselta odotin jotain muuta, aattelin että siihen ois suunniteltu valmiiksi koiran kanssa tehtäviä vietti&vire -juttuja. Mutta se olikin vaan "kerro ongelmasi, niin katsotaan siihen vastaus" tyyppinen harjoituskerta. En ollut yhtään varautunut! Esitin sitten samaa, mitä jo Susannan kanssa kävimme läpi. Sain kyllä paljon uutta taas, mm. hieno viehe pitäisi rakentaa Kooalle! Ylläri vaan että ei Kooan tokokoe vireongelmia saa esiin tuollaisissa tilanteissa :( Mutta nyt pitää olla vielä tarkempi Kooan kontaktista! Ja lelulla palkkausta, tässä olen jo hieman edistynyt. Nyt on namit jätetty kotiin, enpähän voi niitä käyttää ;) Kolmessa viimeisessä treenissä Kooa ei ole saanut yhtään namia.

Luennolla Juha käytti esimerkkinä temppuratoja, joita huippukoirakot käyttävät tokoa harjoitellessaan. Pitäähän sellaiset ottaa meidänkin käyttöön! Vahvistavat kuulemma koiran ja ohjaajan yhteistyöskentelyä, ohjaajan on annatteva koiralle paljon apuja ja kehuja kun taas koiran huomio on oltava kympillä ohjaajassa. Kokeilin eilen tätä. Ensin hyppy, siihen seiso, josta nouto ja tarkoitus juosta ruutuun. Hyvin meni! Ei tosin vienyt kapulaa ruutuun asti heti mutta toisella kerralla kantoi sen sinne. Sai kyllä ohjeistaa mutta yllättävän hyvin Kooa toimi! Tänään toinen temppurata, nyt kapuloita oli enemmän ja merkkejä myös. Lähetin ensin merkille ja Kooa halusi vaan kapuloille, ei rekisteröinyt merkkejä mitenkään. Tästä päättelin että ei se merkkiä näköjään osaakaan! Jos on yksi pylpyrä niin sille kyllä menee mutta nyt meni tassu suuhun. Merkit siis parempaan treeniin :) Muutoin juoksi hyvin kapulan kanssa ruutuun ja teki myös kaukoja kapula suussa. Hauskoja tällaiset treenit vaihteeksi ja Kooallakin tuntui olevan hauskaa :)

Kouvolassa ollessamme teimme tokohommia parin kaupan pihalla. Todella hyvin Kooa piti kontaktia eikä kaukoissakaan häiriintynyt vaikka pikkupojat pyöräilivät meidän välistä ja huutelivat Kooaa.. EVL ruutua kokeilin ensimmäistä kertaa taas "huitaistaan tästä vaan" tekniikalla, matkat olivat kyllä huomattavasti lyhyemmät. Oikein nätisti Kooa meni merkille ja vielä nätimmin siitä ruutuun. Helppoa tämä koiran koulutus!

Säät on olleet ihan kamalia! Ei ole yhtään tehnyt mieli ulkoiluttaa kameraa :(

Kooa kytistää vinkua, ainoat ulkokuvat piiitkään aikaan

Kooa kytistää rakasta Nalle Puh äänikirjaansa ja Essi peittelee. Kooa
vaan odottaa, josko joku lukisi kirjaa..