tiistai 31. joulukuuta 2013

Pentupentupentupentuuuu!



 

Eilen meidän laumaan liittyi uusi tulokas, Funway Cuz I Can. Tuttavallisemmin Rin :) Pennusta olen jo pitkään haaveillut ja nyt vihdoinkin sain itselleni uuden treenikaverin ja Kooa sai myös kaverin. Rin on tyttö, joten katsotaan miten yhteiselo lähtee koirien kesken sujumaan. Alku on ainakin hyvin lupaavaa :) Kooa on hyvin kiinnostunut pennusta ja "leikkivät" oikein nätisti. Rin siis hyppii Kooan poski/rintakarvoissa ja Kooa yrittää parhaansa mukaan tuoksutella pentua. Nyt ilotulitteiden paukkuessa Rin makaa miun jaloissa rauhallisena ja Kooa metrin päässä unten mailla.

Samalla pitänee päivittää ensivuoden suunnitelmat. Tätä mietin tälle vuodelle:

- Aloitetaan taas tokosta! Toivottavasti yhden koekäynnin seurauksena VOI1 ja näin TK3. Laitan tylysti myös tavoitteeksi EVL1, siinähän sitä on loppuvuodesta huhkimista jos alkuvuoden vaan himmailee! Oishan ne valiohommatkin ihan kivoja.. mutta yritetään olla realisteja. Katsotaan sen ensimmäisen (hui!) EVL-kokeen jälkeen missä sarjassa painitaan :)

TK3 ei onnistunut mutta yksi ykkönen tuli, kovasti yritettiin saada lisää ykkösiä mutta Kooan liikavireisyys oli esteenä :(

- Nyt niitä epiksiä agilityssä! Jos hyvin menee niin starttaaminen oman seuran kisoissa. Tekniikka treeniä PALJON lisää!  

Agilitylle sanottiin syksyllä hyvästit ja tähän päätökseen olen erittäin tyytyväinen :)

- PK-puolella kuria! Kooa pois metsästä kun niin käsketään. Syksyksi kisavalmiiksi, vaikkei kisattaisikaan. 


 PK olikin meidän tän vuoden juttu! Ei saatu vaan HK1 vaan jopa HK2 ja molemmat ykköstuloksilla! Kurista en nyt niin tiedä mutta muita oivalluksia on tullut kauden mittaan :)

- Vetojuttuja alkuvuodesta, joko Essi perässä ahkiolla tai mie taakkana suksien kanssa. Kesälläkin voi kuulemma harrastaa vetohommia..

Vedot jäivät tänäkin vuonna talveen :)

- Yhdessä (1) näyttelyssä käynti. Oisko sitten Lappeenrannassa? Haluaisin Kooalle vielä "aikuisiän" arvioinnin. Sitten voidaan unohtaa nämä hommat kokonaan :)

Lappeenrannassa käytiin ja saatiin hieno ERI koristamaan näyttelyarvosanoja. Nyt riitti!


Kooalle 2014 suunnitelmat:

- Lyhyesti ja ytimekkäästi: HK3

- Lyhyesti ja ytimekkäästi: TVA

- Rallitokon ihmettelyä

- Raunioilla jatketaan ensivuosi. Jos hyvin menee ja tuntuu luppoaikaa olevan niin ehkä käydään rauniokokeessa :) Tai ehkä pitää ensin selvittää mitä rauniokokeessa käyminen vaatii..

Rinin 2014 suunnitelmat:

- Kontaktin opettelua, leikkimistä erilaisissa paikoissa ja hauskan pitämistä

- Temppuja!

- Vauvahakujuttuja

- Kääk! Sitten ehkä vauva-agilityä, kai sitä pitää vähän edes yrittää :)



Ekan kotipäivän kunniaksi Rin lähti töihin mukaan. Kovasti oli alkuun äänekäs apuri mutta sitten tottui menoon ja otti lunkimmin. Nokosiakin Rin ehti kuuden tunnin aikana ottaa ainakin neljät. Aivan hirmusen reipas pentu!


Alkuun Essi hieman arasteli Riniä mutta kun töistä palattiin niin oli ihan innoissaan. Teki Rinille täyden lääkärintarkastuksen ja Rin vaan pötkötti paikallaan, tosin portin takana. Sitten kun Rin tuli portin takaa pois niin toimenpiteet eivät sujuneetkaan niin nätisti ja Essille tuli kiire kerätä lääkärintarvikkeet turvaan. Kovasti Essi leikittää Riniä ja Rin osaa olla myös todella nätisti Essin kanssa :)

torstai 26. joulukuuta 2013

Onnistuneita treenejä :)

Edellisellä kerralla kun treenattiin huomasin Kooan suoritusten paranevan kunhan on hieman väsytystä alla. Toinen valaistuminen oli pk-hypyllä. Nyt olen paljon vaan heilutellut kapulaa ja heittänyt yli niin että Kooa ei kuitenkaan pääse noutamaan. Ja palkannut hyvästä kontaktista/asennosta. Viime treeneissä heitin kapulan ja Kooan noutaessa kuului taas ikävät pöhähdykset alastuloissa, etenkin ekalla hypyllä. Sitten kokeilin hyppyyttää vapaana niin että heitän nakin kun Kooa on esteen päällä. Ja nyt ei kuulukaan pöhähdyksiä alastuloissa! Ja Kooa myös selkeästi hyppää paremmin, suoristaa jopa takajalat hypyssä. Kapulaan liittyy siis jotain, joka saa aikaan ettei Kooa keskity kunnolla.. Tästä on taas hyvä jatkaa!

Kun lunta vielä oli, Kooa ja Essi lempihommissaan
Tänään lähdettiin ex-tempore Kooan ja Essin kanssa hallille. Essille piti saada unta silmään ja Kooalle treeniä niin mikäs sen parempi paikka kuin halli agilityesteineen. Essi paineli putkia pitkin ja tutki esteitä. Ja onpa kätevä apuri noutamaan heitettyjä kapuloita, ei tartte itse liikkua ;) Ja siivoaa vielä tavaroitakin innokkaana pois. Ja leikittää Kooan miun puolesta :D Lähes tunti vierähti hyvin nopeasti.

Alkuun tehtiin pk-estettä. Ensin heittelin nakkeja muutamaan kertaan ja Kooa hyppäsi nätisti. Sitten otin kapulan kanssa ja pieni ääni pääsi ekalla alastulolla mutta huomattavasti paremmin Kooa hyppäsi. Sitten nostin hypyn metrin korkeuteen asti ja siitäkin Kooa meni nakin voimalla lennokkaasti yli :) Kaikissa väleissä hieman kapulan heilutteluita ja heittoja taas.. Hieman zetaa ja sitten vaihteeksi ohjatun noudon loppuosaa ilman merkkiä. Vaikeutin tätä vaihdellen kapuloiden paikkoja. Välillä kapulat oli todella lähekkäin tai kaukana toisistaan. Käänsin myös reunimmaiset kapulat laipat Kooaan päin ja keskimmäisen jätin houkuttelevasti normaalisti. Näissä vasen tuli lähes aina oikein mutta oikea takkusi.

Sitten tunnari, pitkänä versiona. Kapulat sijaitsivat hallin toisessa päässä. Nyt kun oli väsymystä jo alla niin Kooa haisteli todella tarkkaan eikä mennyt ollenkaan suu auki väärille :) Toi nopeasti oikean! Sitten bonuksena Kooa sai vielä temppuradan. Kooasta ei muuten kuulunut äänen ääntä koko treeneissä! Ensin lähetin Kooan kiertämään ja pysäytin. Sitten yritin ohjata hypylle mutta tätä Kooa ei hiffannut ja pääsi pari turhautumishaukkua. Lopulta löysi hypyn. Aloitin alusta ja hyppy löytyi turhautumatta. Hypyltä ruutuun, tähän tarvitsi muutaman käskyn. Sitten nouto ja kapulan kanssa takaisin ruutuun, joka löytyi jo paremmin. Kaukot kapula suussa, jotka muuten menivät täysin paikallaan! Sitten ekstrabonuskokeiluna tunnarikapulat ruudun takana. Ja Kooa toi oikean!!! Sitten tyytyväisenä kotiin :)


Kooan aatto oli tuskallista odottamista. Jo edellisenä iltana Kooa bongasi joululahjat miun vaatekaapista ja haistoi siellä paketissaan olevan possun. Sitä sitten tuijoteltiin surkeana. Aamulla kun siirsin paketit lahjasäkkiin ja laitoin oven kiinni, jottei Essi bongaa säkkiä. Kooa ravaili häntä pystyssä touhottaen miun ja Henrin väliä. Kun kysyin Kooalta että mikä on, niin tyyppi ryntäsi suoraan meidän oven eteen piippaamaan. Possu se siellä siis ja Kooa ei millään malttaisi odottaa joulupukkia :D Possu ei kauaa kestänyt.. Kooa sai myös herkkupaketin ja Leksalta ja Turolta herkkuluut :)

Keskimmäinen on possu. Kooan tuskallinen odotus..

Vihdoinkin! Blogger värjäsi kuvan kummalliseksi, Kooa näyttää aika maaniselta..

Ihana possu!
Jeeee!

Itku pitkästä ilosta..


maanantai 23. joulukuuta 2013

Pipareita ja joulun toivotuksia :)


En jaksanut ottaa Kooasta enään erikseen omaa joulukuvaa, joten tässä toivottaa Essi myös hyvää joulua :) Kooakin kokeili piparihaastetta ja onnistui siinä samantien. Tosin meillä ei joulupipareita ollut, joten Essin prinsessapiparit joutuivat uhreiksi. Kooan mielestä oli hauska juttu kun sai syödä piparin lopuksi. Uudestaan vaan, meinasi Kooa.

Treeneissä on myös löytynyt hyvät jatkosuunnitelmat. Väsytystä, väsytystä ja väsytystä! Kun on tehty uusia juttuja, pk-hyppyä, zetaa ja seuraamista niin sitten toimii tunnarikin loistavasti :) Vire laskee ja suoritus paranee!

Korvat saa pystyyn kun sanoo "Ruutuun!" :D


perjantai 13. joulukuuta 2013

EVL-kokeiden läpikäyntiä

Nyt kun treenailen perusjuttuja kuntoon tulevaisuuden kokeita varten niin tuli mieleeni käydä läpi aiemmat EVL-kokeet, mikä on menossa pieleen ja mitä pitäisi tehdä. Ja myös kun meidän elämästä ei tällähetkellä ole kummemmin kerrottavaa kun treenit koostuvat lähes samoista asioista ja edistymistä (ainakin toivottavasti..) tapahtuu hyvin hitaasti.

Paikkaistuminen: 0-9-9,5-8-10-10-9,5

Eli alkukankeuden jälkeen Kooa handlaa istumisen! Tässä tehtiinkin paljon häiriötreeniä, jossa yritettiin huijata Kooa maahan..

Paikkamakuu: 10-10-9-10-10-9,5-9,5

Jotenkin niin kiva juttu että paikkamakuu toimii :) Alemmat luokat meni paikkamakuussa jännittäessä kun Kooa ei meinannut aina kokeissa pysyä paikallaan. Tähänkin löytyi toimiva keino! Pistevähennykset on vajaista maasta-istumaan vaihdoista.

Seuraaminen: 7-8,5-8-8-7-7,5-7

Laskusuuntaan mennään. Tosin vinkuminenkin on lisääntynyt ensimmäisten kokeiden jälkeen.. Alleviivattuna nyt kun blogipäivityksien mukaan ääntelyä rupesi esiintymään kokeissa :(

Z: 6-8-6,5-6-9-7-6,5

No onpas hyvä että treenataan zetaa joka treenissä! Se näköjään kaipaakin paljon käskyn erottelutreeniä.

Luoksetulo: 9-9-8-9-10-10-6,5

Ihan ok, pientä säätöä vaan tarvii.

Ruutu: 7-10-7,5-7-6-8-7,5

Ai että huomaako ääntelyn!? Eka koe oli työtapaturma, muut ruudut ovat olleet todella nättejä katsella mutta eivät kuunnella.

Ohjattu: 0-7-8-10-6-8-8,5

Taas kerran, nättiä sarjaa mistä ääntely varastaa pisteitä. Joku kummallinen hiljainen hetki mahtunut keskelle :)

Metallihyppynouto: 8-9-8-8-7,5-8-8

Ääntelyä tässä myös mutta erilaista, voisin uskoa että tämä olisi helpompi treenata pois. Haukahtelua, ei vinkumista. Harmi vaan kun ei ole omaa hyppyä.

Tunnari: 8,5-9,5-0-8-0-0-8

Surulliset kolme nollaa. Tähän rupeaa kohta loppumaan treeni-ideat kesken. Taas treeneissä rupesi yhtäkkiä vaan tuomaan suoraan vääriä, ei haistellut ollenkaan.

Kaukot: 8-8-7,5-0-8,5-8-5

Tarkkuutta näihinkin. Nyt opiskellaan uutta tekniikkaa mutta hyvin alkuvaiheissa vasta, vielä ei oikein pysty matkaa lisäämään. Vauhtia on kyllä tullut lisää :)

En uskalla kympin suorituksiin tähdätä mutta ysi on teoriassa paljon mahdollisempi. Mutta tällä menolla ei päästä sinnekään.. Sinällään pisteet on mukavaa katsottavaa kun nollia ei ole kuin kuusi ja joista kolme samasta liikkeestä. Kooa kyllä tekee liikkeet mutta jotain jää puuttumaan ja jotain (ääntä!) on liikaa.

No nyt viime ohjatut hallitreenit olivat positiiviset :) Seuraamisessa Kooa ei vinkunut kuin pari kertaa paikallaan käännöksissä. Ja Kooa teki superhyvin kun kaikkien koirien lempi-ihminen eli Paula teki hommia Nanon kanssa, vaikka Nano oli ihan vieressä ja Paula kehui kovasti Nanoa niin Kooan kontakti ei tippunut kertaakaan :) Tosin tunnari onnistuttiin hajottamaan edellisissä treeneissä, hallissa sentäs keskittyi hieman paremmin ja toi oikeat. Kooan vaan pitää ilmeisesti olla koko ajan käskyn alla. Muutoin rupeaa vinkumaan jos "ei tehdä mitään" eli odotetaan liikkeen alkua.

Ja sitten muuhun mukavaan, vetokausi on aloitettu! Miulla on nyt vanha ja aika pieni potkukelkka. Käytiin Kooan kanssa kokeilemassa potkukelkan vetämistä ja hyvinhän se meni. Essi on ollut myös useasti ahkion kyydistä ja Kooa nauttii ahkion vetämisestä. Haluaisi kyllä mennä paljon lujempaa mitä mie sallin..

Näinkös tämä homma toimii?

Voi aurinko, missä sinä olet! Surkeita kuvauskelejä :(

tiistai 3. joulukuuta 2013

Jankkaamista

Paikkaistumisen erikoishäiriötreeni
Tokotreenit ovat nyt vähän turhankin samanlaisia. Treenit menee hokien "Nyt tehdään zeta. Zeta" ja "Nyt sitten tunnari. Tunnari.". Vähän ehkä mielipuolisen kuuloista ja ärsyttävän hidastempoista! Etenkin kun mie tykkään edetä nopeasti niin nyt tehdään vaan samoja juttuja. Merkit on nyt ympäri kenttää. Pääosin yritän myös saada jonkun käskyttämään, ajattelin että liikkuri voisi käskyttää niin että aloittaisimmekin ruudun/ohjatun. Ja sitten lähdetäänkin liikkeelle. Kerron siis Kooalle mitä tehdään. Rupeaa piippaamaan herkemmin kun käskytetään ruutua/ohjattua ja siitä saan huomautettua. Josko tästä joskus eteenpäin..

Zetaa
Tunnarissa vetää hirveät kierrokset. Tuo kyllä onneksi lähes aina oikean mutta saisi tehdä vähän rauhallisemmin töitä. Zetan virittelysanat tulevat ehkä jo hieman tutuiksi. Merkkiä nyt olen tehnyt vaan satunnaisesti pari kertaa kotipihalla. Kaukokäskyjä treenataan myös paljon, haluan niistä vauhdikkaammat. Mitenköhän maltan talven treenailla näin tylsästi? Toivottavasti treeni tuottaa tulosta, silloin ei tylsyydellä niin väliä :) Yritän myös leikittää Kooaa aina ennen treenien alkua mutta tämä on vaikea muistaa, en ole vielä saanut leikkiä lisättyä rutiineihin.


Sukellus maahanmeno
Reippaampi kaukotekniikka nostattaa veden Kooan kielelle!

 Tylsien treenien vastapainona yritän muistaa temputtaa Kooaa treenien puurtamisen jälkeen. Se on sentäs hauskaa :) Kooa oli ensimmäistä kertaa palkinnoilla Imatran Palveluskoirayhdistyksen pikkujouluissa. Saldo oli seuraavanlainen; vuoden 2013 paras AVO hakukoira ja vuoden 2013 nopein nousija. Saimme myös pienen muiston kilpailurahastosta ja mie sain Suomen Palveluskoiraliitolta pronssisen harrastusmerkin. Katsotaan mitä saadaan ensi vuodeksi aikaan :)





Kooan pennutkin ovat jo puolivuotiaita! Innostuin selaamaan Kooan pentukuvia ja tällaisia sieltä löytyi :)

Kooa 4 viikon ikäisenä

noin 9 viikkoa

noin 13 viikkoa ja tahtoa riittää!

lauantai 23. marraskuuta 2013

Ehdollistumisia

Arjessa huomaa kuinka Kooa on ehdollistunut mitä kummallisimpiin asioihin. Ja nämä ovat tulleet opettamatta, Kooan omien havaintojen perusteella. Tarpeeksi usein kun tietystä ärsykkeestä seuraa samanlainen tulos niin Kooa on oppinut mitä tapahtuu.

Uuden juuston avaaminen/margariinin loppuminen
Nämä äänet eivät itselle ole merkityksellisiä mutta Kooa ne tunnistaa vaikka syvästä unestakin. Normaalisti kun juustoa tai margariinia käyttää Kooa ei (yleensä) ole vieressä kyttäämässä. Mutta kun uudesta juustosta otetaan muovi pois niin Kooa kiiruhtaa keittiöön, Kooa nimittäin saa "vialliset" ekat viipaleet juustosta tekemällä kaukokäskyjä. Samoin margariinipurkista kun raapii viimoisia margariineja leivän päälle niin taas on kaksi silmää tapittamassa vieressä ja odottamassa purkkia nuoltavaksi. Ei ole silloin kun teen toiseksi viimoista leipää vaan vasta kun viimeiset rippeet on jäljellä :D

Mitkä housut puetaan päälle?
Kun vaihdan vaatteita Kooa seuraa prosessia. Se että vedän farkut jalkaan tarkoittaa Kooalle ettei tarvitse mukaan lähteä ja Kooa kääntää kylkeään. Joskus oikein venyttelee valmiiksi mutta kun huomaa housuvalinnan niin tuhahtaa ja menee pettyneenä makoilemaan. Mutta kun pistän pitkät kalsarit jalkaan niin johan tulee Kooan silmiin pilkettä ja tassuihin tohinaa. Etenkin kun seuraavaksi on vuorossa ulkohousut niin ilo on ylimmillään. Tosin joskus harvoin tästä seuraa se että Kooa ei pääsekään mukaan. Voi toisen ilmettä kun ovi pistetään nenän edestä kiinni..

Kurkistus sohvan alle
Tällainen pylly pystyssä maassa makoilu ja sohvan alle tiirailu tietää että taskulamppua tarvitaan! Ja Kooa tietää missä taskulamppu sijaitsee ja ryntää oitis kylpyhuoneeseen näyttämään taskulampun paikan. Ei auta että sanotaan että ei nyt tälläkertaa tarvita, Kooa toheltaa kylpyhuoneessa ja välillä tulee ovelle tuijottamaan että tules nyt hakemaan taskulamppu.

Lääkitseminen
Milloin on pidempiä lääkekuureja tai tassujen hoitoa niin Kooa oppii nopeasti homman juonen. Ole kiltisti ja hiljaa niin herkkuja tulee. Nyt on ollut pari viikkoa silmätippojen tiputusta. Kun menen istumaan tiettyyn paikkaan ja Kooa näkee silmätippapullon kädessä niin tullaan kiiruusti luokse ja osataan jo istua oikeaan paikkaan ja kallistaa pää taaksepäin. Tippa silmään ja herkku tipahtaa pöydältä :) Alkuun menee pari päivää että oikea asento ja malli löytyy mutta nopeasti lääkitseminen on mielekästä.

Tassujen kuivaus
Tässäkin Kooa tietää miten homma pyörii. Ensin pyydetään istumaan ja annetaan toinen etutassu. Nyt Kooa meinaa usein nopeuttaa prosesessia ja tarjota heti takapäätä. Mutta seuraavaksi istualtaan kuitenkin seuraava etutassu. Sitten voi pyörähtää ja tarjota takatassut vuorotellen kuivattavaksi. Sitten taas pyörähdetään ja asetutaan jalat hieman haralleen, jotta saadaan maha kuivattua. Valmista! Ja nakkia kyttäämään, jonka usein saakin. Ellei ole murissut kuivatessa..

Kamera
Todella ärsyttävää! Kun kameran ottaa esiin niin Kooa on ensimmäisenä tunkemassa itseään kuvaan. Oikea linssilude! Kooa tunnistaa kameran äänet ja taas syvästä unesta pomppaa ylös kun sellaisen ihanan ääneen havaitsee. Ei siis salakuvia meillä! Paitsi onneksi tabletti ei ole Kooan mielestä kamera ;) Nätisti poseeraaminen tietää usein herkkua tai ainakin paljon kehuja. Ja varmasti kamerasta tulee jotain heijastuksia mitä Kooa tykkää katsella ja salama on Kooan mielestä huippu keksintö.

Nyt ei siis olla paljoakaan treenattu kun niistä ei ole mitään kirjoiteltavaa :D Ihan hyvä, tauko ei ole pahasta. Kotona tehdään pääasiassa kaukojen tekniikkaa, puun kiertoja ja zetaan ennakkosanaa. Ihana kun ei ole kiire tehdä kokonaisia liikkeitä, saa vaan väkertää tekniikan parissa. Nyt pitääkin tehdä merkeistä merkityksettömiä. Laiskuuttaan sitä ei tule käytettyä merkkejä kuin ohjatussa tai ruudussa. Tietää minkälaiset kierrokset se saa zetassa aikaan..

tiistai 12. marraskuuta 2013

"Älä huoli Kooa"

Näin Essi lohdutti Kooaa kun Kooa oli eläinlääkärissä ja piippaili vastaanottotilassa toisen koiran perään. "Älä huoli, kohta helpottaa" :D, ihana Essi. Mistälie keksii noita. Muutoinkin jos Kooa vinkuu niin Essin mielestä Kooa on huolissaan. Essi myös käskyttää Kooaa, "Kooa ei saa tulla!". Pehmoleluhusky Lotta opettelee kaukokäskyjä ja Essi palkkaa Lottaa ottamalla "herkkuja" vasemmasta "taskusta". Ja kehuu: "Hyvä Lotta, hieno poika!".

Tiukka istu-käsky. Kooa ei istu, kuuntelee vaan miuta takana
Sitten lopulta istui. Ja tällä tiukalla maahan-käskyllä Essi sai itse Kooan maahan :)

Eläinlääkärissä oltiin siis kun Kooan silmä lähti aavistuksen vuotamaan viikonloppuna ja (onneksi vasta) maanantaina olikin yön aikana rähminyt kovasti. Työpäivän aikana Kooa oli myös hinkannut tassullaan silmää niin paljon että se oli ihan turvoksissa. Perus silmätulehdus, tötterö päähän ja antibiootit silmään. Automatkalla eläinlääkäriin Essi oli myös kovasti huolissaan siitä että onhan eläinlääkärillä eläinten lääkärilaukku. Essillä on oma lääkärilaukku kotona, joka on kovassa käytössä. Kooa myös osallistuu hoitotoimenpiteisiin usein.

Innokas lääkäri ja vähän vähemmän innokas potilas
Lähdettiin taas Essin kanssa sunnuntaina "rauniohommiin". Kooalle kolme maalimiestä. Ensimmäinen olikin hankala. Kaksi pystyssä olevaa betoniputkea kansilla oli vierekkäin. Nämä on juuri niitä piiloja kun Kooa ei tiedä mistä ilmaista. Pyöri siis putkia ympäri, haukahti ja vaihtoi paikkaa ja taas pieni haukku. Lopulta rupesi jättämään piiloa ja siitä kielsin pariin kertaan ja käskin etsimään uudestaan. Lopulta kehuin kun seisoi kannen päällä ja annoin haukkumiskäskyn. Rupesi sitten haukkumaan kunnolla ja saatiin maalimies ylös. Seuraava oli myös hankala, kaksi maalimiestä oli aika lähekkäin ja Kooalla kesti aikaa paikantaa ensin löytämänsä maalimies. Taas paikanhakua haukkuessa mutta hieman parempi yritys. Ja taas oli hankala maalimies metallisen kaapin sisällä. Kooa ei luottanut nenäänsä ja säntäili sinne tänne etsien parasta hajupaikkaa. Ensi kerralla pitääkin ottaa pelkästään umppareiden ilmaisua ilman etsintää.

Liina pennun kanssa käytiin taas lenkillä. Liina olikin paljon kasvanut ja vankentunut viime kerrasta! Ei mennyt enään niin paljoa nurin leikkiessä. Kuvat hieman kehnoja kun aurinko on ollut kadoksissa jo monta päivää :(


Liina koittaa päästä niskan päälle..

Ja Kooa yrittää kovasti pitää kuria

Kooa ja Liina, oikeammin Briskness Middleton
 

tiistai 5. marraskuuta 2013

Raunioilla

Pitkästä aikaa löysin aikaa raunioille! Miinuksena oli se että Essi tuli mukaan.. Eli Essi reppuselkään ja vähän varovaisemmin raunioradalle. Kooan palkkaukset myös 10-20 haukun jälkeen ja sitten kutsuin Kooan luokse. Haukut tulivat todella hyvin! Paljon voimakkaampina ja vaativampina mitä metsässä ovat tulleet.

Ensimmäinen maalimies löytyi heti radan alusta, Kooa tunki itsensä sisään metallihäkkyrään ja louskutti siellä. Käyttäytyi kyllä kuulemma nätisti, ei rynninyt päälle tai suukotellut liikaa. Toinen tulikin ihan alueen perältä, Essin kanssa en päässyt edes maalimiehelle asti. Kooa meinasi myös itse jatkaa etsintöjä löydön jälkeen ja sain aika tiukasti käskyttää luokse. Kolmannen lähetyksen tein niin että lähetin Kooan hyppäämään alaspäin. Mietin hetken että meneekö se tuosta ja menihän se :)

Kolmas maalimies oli todella mielenkiintoinen. Kooa paikallisti nopeasti hökkelin missä maalimies majailee mutta koska maalimies oli noin 1,50 metrin korkeudessa jonne pääsi seinän viereen pystyyn laitettua kuormalavaa pitkin kiipeämällä niin Kooalle maalimiehen paikannus osoittautui todella hankalaksi. Alkuun Kooa kiersi hökkeliä ja tunki itsensä sen moneen koloon. Sitten hyppäsi noin 1,50 metrin korkeuteen pienelle tasanteelle ja siitä jyrkkää peltikattoa pitkin katon harjalle. Hups, katto olikin liukas ja harjalle päästyään Kooa liukui takaperin alas ja tipahti maahan. Haittaako? No ei! Pari kertaa kierrettyään hajut veivät taas katon harjalle ja samantien persliukua alas. Nyt rupesi Kooaa jo sapettamaan ja kävi haukkumaan miulle. Hetki tätä kuunneltiin ja sitten menin alas. Kehotin Kooaa näyttämään maalimiehen ja vei miut sen kuormalavan eteen. Raotin hieman ovea ja Kooahan kiipesi pitkin kuormalavaa piiloon :D Pätevä elukka!

Vielä yksi. Kuvittelin että ohjaaja sanoi maalimiehen olevan alueella X ja sitä tahkosin. Ihmettelin että miten se Kooa tuonne toiseen suuntaan vaan tunkee. Lopulta sain tietää että siellähän se maalimies on.. Taas Kooa hyppäsi kopperopiilon päälle maalimiestä ilmaisemaan. On näköjään aika tarkka hajusta, pitää olla mahdollisimman lähellä. Erittäin hyvä treeni ja Kooakin jaksoi niin fyysisesti kuin henkisestikin todella hyvin :) Ja Essistä oli myös superhauskaa!

Tokoiltu ollaan pariin otteeseen. Pieniä juttuja pääosin olen yrittänyt haukkuliikkeistä tehdä vähemmän haukkuisia. Ollaan tehty ohjattua niin että kapulat viedään mutta Kooa tekee vain (hiljaista) kontaktia ja pari merkkiä. Merkeiltä on nopeus tippunut mutta eipä se haittaa. Hypyssä taas kapulan heiluttelua ja se tuntuu helpommin haukkumattomaksi tehtävältä kuin ohjattu/ruutu. Halllin kun mentiin tekemään paikallaoloja niin Kooa aloitti älyttömän vinkukonserton. Siihen auttoi napakka pakote. Kooa hiljeni. Nyt satoi vettä kaatamalla niin en viitsinyt Kooaa hallin ulkopuolella leikittää. Muutoin leikitys tuntuu ainakin vähän auttavan ääntelyyn ja vireeseen.

Tablettisalakuva. Kooalla tuli kova kiire vahtaamaan siililuutaan, mennessään tiputti pöytäliinan päänsä päälle. Tätä Kooa ei edes huomannut kun kuvitteli että joku vie siilin.. Silti tuo siiliä jatkuvasti meille :D Ja hetken päästä taas kyttää ettei me vaan sitä viedä. 

 

tiistai 29. lokakuuta 2013

Valoa pimeyteen

Nyt on ollut mukavia ja onnistuneita treenejä :) Tuntuu siltä että kyllä myö nämä ongelmat ratkaistaan! Onhan tässä koko pitkä talvi edessä ja heti alkuun löydettiin jonkinlainen toimiva kuvio työstettäväksi.

Nyt olen lähtenyt sillä ajatuksella liikkeelle että Kooa on (melkein) koko ajan hallinnassa. Kentälle/halliin mennään seuraten ja pyrin välttämään yleisissä treeneissä sitä että Kooa on omillaan. Eli jos en tee mitään niin sitten käskyn alla maassa. Tähän kuluukin tonneittan nakkeja! Namnam sanoo Kooa. Ja naksuttimelle on taas töitä.

Torstaina Kooa kävi fyssarilla. Pelkäsin että oli pahemmin jumissa mutta ei ollut onneksi sen kummempaa. Kävimme Nina Jäntillä, joka olikin oikein mukava kokemus :) Olemme aiemmin käyneet Einillä Taavetissa mutta matka on vaan niin pitkä että sen takia tulee aina lykättyä fyssarireissuja. Liikkeistä Nina sanoi että Kooa käyttää takajalkojaan hieman hassusti, ei potkaise jalkoja suoraksi. Huomasi hyvin käsittelyn jälkeen kuinka Kooan toinen takajalka muljusi ihan kummallisesti, jotain lukkoja siis ilmeisesti aukesi ja Kooa pääsi käyttämään jalkaa paremmin.

Treenit on nyt tasapainoilua vauhdin ja huudon välillä..
Fyssarikäynnin jälkeen illemmalla kävimme vielä ohjatuissa tokoissa. Mitään vauhtiliikkeitä emme ottaneet, vaan treenasimme hyvin rauhallisesti. Seuraamisessa Kooan paikka on pysynyt hyvänä, jos meinaa mennä liian eteen niin vasemman jalan nosto auttaa palauttamaan paikan paremmaksi :) Nyt ollaan tehty paljon kapulan heilutteluita, nytkin treeneissä otettiin hyppyä ilman hyppyä. Heiluttelin kapulaa ja palkkasin kontaktista. Pari kertaa heitin kapulan myös yli ja taas palkkasin esteen tuijotuksesta luopumisesta ja hyvästä ilmeestä. Ruudun paikkaa otettiin myös hyvin läheltä ruutua, se on ruvennut valumaan turhan paljon vasemmalle puolelle. Jäävissä taas kiertelin palatessa Kooan ympäri, meinaa lähteä mukaan ilman käskyä ;) Mutta fiksuna elukkana tajusi nopeasti taas jutun juonen.

Seuraavissa treeneissä sitten leikitinkin Kooaa reilusti ennen halliin menoa. Nyt otettiin kehäänmenoa, asiaa mitä ei koskaan olla treenattu vaikka onhan se aika oleellinen asia! Eli seuruutin halliin, "juoksutarkastus", pieni leikki ja ulos. Tämä muutamaan kertaan niin että Kooa ei mennyt tarkastuksesta ihan pähkinöiksi. Sitten seuruuta, vaikka hallissa oltiinkin niin vinkumista ei esiintynyt kuin ehkä pari pientä piippausta :) Sitten hyppyä, eli kapulan heiluttelua. Kävin viemässä kapulan itse toiselle puolelle. Palkkasin kontaktista ja olin ihan varma että kaikesta odottelusta Kooa haukahtaa kun lähetän. Mutta toisin kävi! Kooa suoritti hypyn ja noudon täysin hiljaisena! Vautsi :)

Tänään taas ohjatut. Alkuun leikkiä ja hallinnassa kentälle. Menikin todella hienosti, välillä Kooa on mahdottoman täpinöissään kentälle pääsystä (ja toisista koirista) että piippaa ja kiskoo mielettömästi. Nyt teki miun kanssa hommia alusta alkaen. Pikkujuttuja tehtiin paljon ja ne menivät hyvin. Nyt rupesin opettamaan Kooalle zetaan virittelysanaa. Hypyssä taas heiluttelin ja vein kapulan. Nyt Kooalta tuli pieni hau etutassujen osuessa maahan, otin riskin ja sanoin "ei käy" ja kutsuin Kooan pois. Seuraavalla lähetyksellä Kooa suoritti koko liikkeen taas hiljaa. Vau :)

Käytiin myös hyvässä seurassa lenkillä kun Laura ja Hilla tulivat extreme-lenkille mukaan. Luotin suunnistustaitoihini ja johdatin meidät kunnon extreme-lenkille niin että eksyttiin ja kilometrejä kertyi varmankin lähemmäs kymmenen.. Kooa käyttäytyi Hillan seurassa todella kummallisesti. Normaalisti vikittelee ja hempeilee nartuille mutta nyt selkeästi pomotti tms. Hillaa. Hyppi edessä ja esti Hillan kulkemisen, murisi ja näytti hampaita myös. Ihme juttuja. 


Kooa ihmettelee kun Hilla kylpee. Kooahan ei siis tassujaan suostu likaamaan..

Hillan mutakylvyt

Pieni hengähdystauko, vihdoinkin tiedettiin missä ollaan ;)

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Nyt myö onnistuttiin! Mutta vain miun mielestä :(



 Tärkeimmät ensin, Kooa täytti 16.10 jo neljä vuotta! Kooa saa synttäreinä aina jätskin. Puhuin Kooan jätskin saamisesta Henrille ja Kooa kuunteli vieressä. Taisin Kooallekin sanoa että "saat jätskin sitten myöhemmin" tms. Menin sohvalle istumaan ja Kooa jäi keittiöön. Hetken kuluttua viereeni ampaisee Kooa silmät pullottaen ja kuola valuen, ilme suurinpiirtein sama kuin tuossa syöntikuvassa. Se siis ymmärsi "jätskiä Kooalle" merkityksen ja jäi sitä kyttäämään keittiöön :D Kooa ei käyttäydy näin edes silloin kun ruoka odottaa antamista keittiössä. Ja jäätelö on ainoa asia mitä Kooa kerjää..

Sitten asiaan. Sunnuntain tokokokeessa (lähes) kaikki liikkeet onnistuivat hyvin mutta tuomarointi oli niin tiukkaa että ykkönen jäi saamatta :( Harmittaa, mutta minkäs teet. Koe oli Kouvolan seudun seurakoirakerhon järjestämä ja taas oli puitteet hienot. Ja palkinnot kanssa! Tuomarina Pirkko Bellaoui.

Paikkaistuminen 9,5. Oli liikauttanut hieman tassuaan (!). Ounou!

Paikkamakuu 9,5. Pistevähennyksen syy oli että nosti hieman päätä lopussa ja vilkaisi viereiseen koiraan sekä hieman vajaa perusasento.

Kooa taas piti aika mölinää suorituspaikalle mennessä :( Hirveä vinkuminen päällä :(

Seuraaminen 7. Tämä oli taas omasta mielestäni hyvä, ei painanut ja oli hyvin mukana. Pisteitä lähti siitä että Kooa pariin otteeseen piippasi, askelsiirtymissä saisi olla tarkkuutta ja juoksuosuudessa paikka ei pysynyt. Tätä mie en huomannut, miusta Kooa oli hyvin mukana :)

Luoksetulo 6,5. En meinannut usko silmiäni kun näin pisteet! Ei pysähtynyt kuin seinään mutta ei miusta valunut paljoa. Tuomarin mukaan saisi myös tulla tiiviimmin eteen, itse en tässäkään huomannut mitään erikoista. Nyt sentäs tuli eteen eikä mennyt suoraan sivulle :) Mutta ei se miusta noin huono ollut.

Ruutu 7,5. Ei haukkunut! Ainakaan muistaakseni. Pientä mölinää piti merkille mennessä kuin myös ruutuun mennessä. Myös pysäytyskäsky saisi tulla aikaisemmin, nyt kuulemma pysäytyin vasta kun Kooa oli jo pysähtynyt. Kooa vaan hidastaa hieman ruutunauhaa ylittäessä, jos siinä kohtaa huudan seis, niin takajalat jää tasan ruudun ulkopuolelle.. Luoksetulo oli turhan vauhdikas, meni ehkä puolimittaa yli.

Metallinouto 8. Heitin niin huonosti että melkein hipoi esteen sivutolppaa. Olin aivan varma että osuisi, ei onneksi. Tässä tuli haukahdus ja muistaakseni nurinaa kapulalle.

Tokalla kerralla halliin sisälle mennessä sain Kooan ihan kivaan mielentilaan. Odotin että edellinen koira tulee kehästä pois etten turhaan odottele kehän reunalla. Menin sisään, Kooa meni rennosti pitkällä hihnalla. Heti sisäpuolella olikin katsoja, jolla oli koira pitkällä hihnalla. Tuli sitten Kooalle rähisemään ja siihen meni hyvät mielentilat :( Voisi sitä ehkä muuallakin hengata koiransa kanssa kuin oviaukossa.

Kooa siis aloitti taas vinkumisen ja oli aika täpinöissään kehässä. Nyt oli tunnari ekana ja olin ihan että jippiii!

Tunnari 8. Nyt se onnistui!! Huonoa oli että nyt en tietoisesti sanonut Kooalle istu -käskyä kääntyessäni ja Kooa hilasi persettään eteenpäin. Haisteli nätisti kapulat ja toi oikean samantien kun kohdalle osui :)

Kaukot 5. Tämä sitten ei onnistunut. Ekan käskyn tullessa Kooa tuijotti tiiviisti yleisöön ja tokalla käskyllä hyppäsi eteenpäin. Eteni vielä seiso-maahan vikalla vaihdolla..

Z 6,5. Ei seissyt istumista tällä kertaa, meni maahan! Voi kummajaisuus..

Ohjattu 8,5. Kaksoiskäsky merkille. Mölinää taas, muistaakseni yksi haukku. Mutta ei enempää! Pidin käskysanat hiljaisina, melkein kuiskauksina. Ehkä tämäkin vähentää turhaa haukkua.

Tuomari sanoikin että harkitsi meille keltaisen kortin antamista. Ihan oikein olisi ollut, vinkuminen on ÄRSYTTÄVÄÄ. Etenkin se paikallaoloiden mölinä. Tokalla kierroksella ei kuulemma nipistänyt pisteitä enään ääntelystä. Nyt on onneksi kokeet tältä vuodelta ohi (ehkä). Kooa pääsee hiljennystreeniin :) Mutta hyvin positiivista oli huomata se, että kun haukku lisääntyi ja koveni niin olen saanut sen hiljennettyä lähes kokonaan pois :) Jotain teen siis treeneissä oikein ja tästä on hyvä jatkaa. Vinkuminen on kyllä hankalampi homma kuin haukku. Nyt myös pidin Kooan pääsääntöisesti perusasennossa ja kehuin todella maltillisesti, tämäkin ehkä auttoi.

Ollaan päästy lenkkeilemään hyvässä seurassa pariin otteeseen. Ekana käytiin pikkubortsupentu Liinan kanssa. Liina vei Kooaa kuin pässiä narussa ja Kooa se vaan ei osaa kieltää. Välillä Kooan leikit taas yltyivät turhan vauhdikkaiksi ja joutui komentamaan.

Essin tutit lähtivä "hauvavauvalle". Liina toimi uskottavana valokuvamallina Essiä varten.



Liina oli suuri petobortsu!

Niin hurja että Kooaakin kävi välillä arvelluttamaan koko touhu..

Tavattiin loppulenkistä myös Kiti bortsu


Kesti pienen hetken että Kooa ymmärsi kupletin juonen

Sitten käytiin myös tapaamassa Kooan Luna-siskoa ja Sade bortsua. Leikit menivätkin aika mallikkaasti vaikka kyllä sitä hammastakin Kooa sai liiasta liehittelystä. Ja harvinaista oli se, että Kooa intoutui jopa painimaan Lunan kanssa, yleensä Kooa vaan hempeilee narttujen seurassa.

Kooa kiinnostaa, Sadetta ei



Lunakin harmaantuu ja paljon nopeammin kuin Kooa

 Saatiin samalla reissulla myös paljon neuvoja Kooan ongelmien ratkomiseen. Muistilistaa monista neuvoista:

- Ennen treenejä/kokeita kunnon leikit, frisbeen heittoa tai leluleikkejä viiden minuutin ajan. Intoilu pois.
- Esteiden tms. kiertämistä kahdeksikkona. Provosoidaan äänet esiin ja huomautetaan ääntelystä. Tavoitteena saada kovilla kierroksilla kiertämistä täysin hiljaisena.
- Tunnarissa torneja yms. tällätavoin harjoitellaan Kooan nättiä käytöstä kapuloilla. Jos roiskii niin rakennelma hajoaa eikä palkkaa saa. Kolme tornia, kahdella ensimmäisellä haetaan käyttäytymistä ja kolmannessa oma kapula. Ei koemaisesti, vaan itse pitää kulkea vierellä. Perustreenissä jos tuo väärää niin mie menen Kooaa vastaan ja huomautan.
- VIRITTELYSANAT! Nyt zetassakin Kooa kyttää merkkiä, aivan väärä viretila!
- Kaukojen etupainoisuuden estämiseen pyydänkin Kooaa viimoiseksi (ennen palkkaamista) peruuttamaan ja tästä palkka. Siirtää painoa jo valmiiksi taakse kun valmistautuu peruuttamaan. Palkan heitto Kooan taakse.
- Seuraamiseen ottaminen maasta tms. ei siis aina vaan perusasennosta lähtemistä.

Ja paljon varmaan unohtui! Ehkä ne palautuvat mieleen kunhan päästään treenaamaan :)


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Osataan myö ykkösiäkin tehdä!

Nimittäin haussa :) Tänään oli avoimen luokan hakukoe ja kas kummaa, 278p., 1-tulos, HK2 ja sijoitus 1/2. Kiva onnistua vaikkei ihan täysin hienosti onnistuttu kuitenkaan. Tää on niin meidän laji! Ensivuonna alkaakin niiden tärkeiden ykkösten keruu ja nyt pitää tottisliikkeitäkin hieman opettaa etukäteen..

Kooa kiillottaa hienoa palkintoaan

"Otatko herkkua?"

Kokeet alkoi tottiksella. Kooalla oli hyvä vire, ei ampunut yli mutta oli todella hyvällä kuulolla. Kunnes mentiin kentälle.. Vinkuvinkuvinku :( Meillä oli ekana paikkamakuu, suoritettiin kolmen koiran koplassa. En saanut Kooaa kunnolla hallintaan paikkamakuu paikalle mennessä vaan Kooa meni nenä maassa. Makuu ok, sitten odottelemaan. Taas vire ihan hyvä ja laukauksiin asti seuruu hyvää. Kunnes samantien laukauksien jälkeen alkoi vinkukonsertti. Vire hyppäsi taas kattoon ja Kooalla kuuppa sekaisin :( Paikka lähti seilaamaan myös samantien, milloin sivuun, milloin eteen tai taakse. Ketutti niin vietävästi ja suunnittelin miten nitistän tuon äänekkään kurittoman elukan ja yhtäkkiä kuulin tuomarin kysyvän "Mites ne nopeuden vaihdot?". Kääks! Miulla kiehui itelläni myös niin kovasti yli että unohdin kaavion! Ei voinut muuta kuin jatkaa vinkuelukan kanssa eteenpäin. Seuruusta armollisesti tyydyttävä.

Jäävät meni jo paremmin ja Kooa hiljeni. Luoksetulossa TAAAAAS tuli suoraan sivulle! Tasamaanouto oli äänekäs. Hyppynoudossa otti esteestä tukea mennen tullen. Ja ääntä riitti. Estenoudossa heitin vinoon, ajattelin että kyllä se Kooa osaa. Ja osasihan se :) Mutta osasi vaan taas äänen kanssa.. Eteenmeno superhieno! Ei edistänyt juuri ollenkaan valmistelevassa ja hieno maahanmeno :) Hyppynouto oli myös tyydyttävä, muutoin pääasiallisesti arvosanat hyvä. Pisteet yhteensä 83. Arvosteluiden kuuntelu oli yhtä tuskaa kun Kooa haaveili pkcollie nartun perään. Piippiippiip.. eikä pysynyt millään käskyllä aloillaan :(

Esineruutu nosti hieman mielialaa :) Ensinnäkin odotellessa sain huomautettua Kooalle tottelemattomuudesta. Taas Kooa haikaili collie nartun perään ja sai pienen muistutuksen että käskyjä tulee noudattaa. Meni perille. Esineruudussa tuuli mukavasti ruudun suunnasta. Kooa sai samantien hajun eikä edes suostunut tulemaan perusasentoon vaan kuono kohti tuoksuja pönötti odottaen ruutuun pääsyä. Kuonon suuntaan lähetys ja melkein heti esine nousi. Keskeltä seuraava lähetys ja toinen esine :) Aikaa meni yhteensä 1 min 8 sek. Pisteitä täydet 30 :)

Henkilöetsintää saatiin odottaa hetki. Miulla ei ollut hirveän suuria odotuksia Kooan umppareiden ilmaisuongelmien takia. Nyt tietenkin kun oli oman seuran koe niin umpipiilot olivat samoja joilla myö treenataan, joten hieman toivoa oli. Kooa ei merkannut kumpaakaan puolta, joten lähetin oikealle. Eteni vaan puoleen väliin, joten kutsuin pois ja tokalla meni etunurkkaan asti. Tynkä pisto, kutsuin pois ja tuli hyvin. Vasemmalle upposi hyvin jyrkkään jontkaan. Nyt aattelin että etukulmassa voipi olla maalimies joten annoin Kooalle aikaa. Plus en todellakaan uskonut Kooan tulevan pois käskystä, senverran määrätietoisen näköistä oli meno. Kutsuin ja samantien Kooa aloitti ilmaisemaan jostain kaukaa. Löytyi 100 metristä maalimies umpparista :) Mie olin ihan läkähtynyt juoksemistesta! Ja hallinta oli aivan kamalaa :( Sain aika paljon käskeä kun Kooa oli vaan kovasti menossa eteenpäin.

Lähetys taas oikealle, lähti hyvin radalla eteenpäin. Mutta kutsusta tulikin takaata luokse. Sitten käveltiinkin aika pitkät pätkät että päästiin sataan metriin. Lähetys vasemmalle ja niinhän se Kooa meni suoraan 200 metrin takanurkkaan ilmaisemaan seuraavan maalimiehen.. Kaameiden risukkojen läpi juoksin piilolle, taas oli kunto koetuksella. Hallinta taas huonoa, maalimies kun hieman kehaisi Kooaa niin eiköhän Kooa tunkenut jo syliin enkä meinannu millään saada Kooa sieltä pois :D Ja taas hirveä matka takaisin lähetyspaikkaan! Lähetys vasemmalle ja kappaskappas, heti kohta tulikin löytö. Nyt Kooa oli tunkemassa itseään umpipiiloon kun siinä pieni Kooan kokoinen kolo oli. Huh! Kaikki löytyivät! Olin niiiiin onnellinen että Kooa ilmaisi kaikki maalimiehet ja ilmaisut olivat todella hyviä, haukku ei juurikaan pätkinyt :) Tuomari rokotti, ylläriylläri, hallinnan puutteesta ja siitä että vedän Kooan liian nopeasti piilolta pois. Pisteitä kertyi yhteensä 165.

Tunnariongelmaan löydettiin ainakin yksi keino! Ulla antoi Parikkalan kokeessa neuvon, jota kokeiltiin. Neuvo oli pidempi matka. Kokeiltiin, Henri toimi kapuloiden viejänä. Ja kappaskappas, virheitä rupesi tulemaan! Kooa ei yhtään keskittynyt ja räiski vaan kapuloilla ja otti minkä ensin suun kohdille sai. Nyt kiireellä työstämään tunnari jonkinlaiseen kuntoon ensi viikonlopuksi..