keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Ja vielä hiihdellään

Nyt oon miekiin päässyt pitkästä aikaa Kooan perään roikkumaan! Perjantaina piteli aika hiljaista hiihtovuorolla kun meidän lisäksi oli vain kaksi saksanseisojaa ja yksi borderterrieri. Otin vauhdit seisojasta ja mentiin ensin tuttu 1,5km. Seuraavalle kerralle toinen seisoja eteen ja tarkoituksena mennä 2x1,5km. Seisoja meni menojaan mutta pysähtyi maalin lähellä ladun varteen. Tässä kohdassa ei ollut valoja ja tuli hieman yllättäen! Ehdin saada Kooan narua lyhyemmälle mutta silti Kooa pääsi tekemään hyökkäyksen seisojaa kohti :/ Selvittiin onneksi nopeasti ohi. Hyö lähtivätkin meidän perään ja jättijyrkässä mäessä menivät meistä ohi. Nyt sain Kooan valjaista kiinni eikä Kooa päässyt tekemään pahojaan. Mutta voi sitä pienen karvaturriaisen raivoa kun mentiin ohi ;) Kooa veti miut pysähdyksistä puolesta välistä todella jyrkkää mäkeä ylös :D Ja hirveällä huudolla. Alkumatka oli hieman kankeaa kun vetoapua ei ollut mutta loppu menikin joutuisasti.

Seuraavaksi hiihdot olivat maanantaina. Nyt oli hieman enemmän porukkaa ja mie uskaltauduin ekaa kertaa uudelle lenkille, tämä oli kokonaisuudessaan noin 3km. Hirmuisia neulansilmä mutkia, liukkaalla ladulla sai aikapaljon aurailla ja olla tarkkana. Silti pyllähdin kaarroksissa kahdesti. Uudella osuudella ei ollut ollenkaan jättimäkiä, joita pelkäsin :) Sitten palattiinkin tekemään osa tutusta ladusta. Kooalla oli kokoajan vetoapu näkyvissä, joten vauhti riitti hyvin. Huilin jälkeen lähdettiin vielä tekemään 1,5km, tälläkertaa Kooa veturina. Auspai Lara teki pienen lähtöyrityspyrähdyksen ja siitä Kooa taas tulistui. Kun tuli lähdön aika niin Kooa kiskoi tyhjälle sellaisella raivolla että mentiin sen aalloilla sitten loppuun asti hyvällä tahdilla. Ja oma kuntokin kesti vaikka alkuun epäilin että en jaksa yhtään tauon jäljiltä!

Maanantaina aamusta käytiin myös hallilla treenaamassa. Alkuun kapulan pitoa, Kooa pitää kapulaa niin että se hölskyy suussa.. tätä nyt harjoitellaan. Sitten ajattelin ottaa ohjattua, epäonnistui täysin. Kooa haki kokoajan keskimmäistä. Tänään otin uudestaan meidän pihalla, meni jo paremmin vaikka ekalla kerralla yrittikin tuoda keskimmäistä. Otimme myös pk-hyppyä, joka myös epäonnistui. Kooalle nyt matalammalla hypyllä tekniikkaa! A-este meni taas paremmin mitä odotin, ekalla noudolla huutelin harjalta ja seuraavat Kooa osasikin hyvin palauttaa esteen yli. Myös näyttelyitä varten teimme hieman ravailu&hännän alhaalla pito muistutuksia kuin myös seisomista. Näyttelyt ja mitä siellä halutaan on vaan niin hepreaa!

Sitten lenkille, Kooalla oli kavereina 3xparson ja 1xkelpie. Hauskaa oli niin omistajalla kuin koirallakin! Alkuun Kooa yritti lämmitellä Sisu morsiotaan, mutta lopulta voiton vei vanhempi tapaus Emma, joka ei sitten Kooasta päässyt eroon millään. Emma erehtyi leikittämään Kooaa ja sitten Kooa kinusi lisää koko lenkin ajan.. Ja Kooallahan on tällaiseen kärttämiseen hyvät hermot :)

Ensin Kooa näkee vaan Sisun, Kita uroksen kanssa lenkkeily sujuu ongelmitta

Sitten Emma tekee kohtalokkaan erehdyksen..

Ja loppulenkin Emmaa vaan ketutti Kooan riiaaminen
Enimmäkseen Emma antoi Kooalle lähdöt

Mutta pariin otteeseen Kooan sitkeä yrittäminen kannatti!
Kooa, parsonit Emma, Kita ja Sisu ja kelpie Winha


Ja taas ketuttaa.. Emma kyllä tiesi arvonsa eikä väistänyt Kooaa tippaakaan.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Hiihtokisailua Pärnävaaralla

Nyt on taas uusia aluevaltauksia! Kooan ensimmäinen vetohiihtotulos, ei sillä nyt kehuta mutta sellainen on :) Eikä omilla taidoillakaan voi kehuskella (vaikka miut laitettiin kisakirjaan ohjaajaksi..) vaan kiittäminen on Kooan hiihtäjänä toiminutta Carolaa. Kooa osallistui varakoirana Pärnävaarassa järjestettyihin valjakkohiihdon SM-kisoihin viestiporukkaan.

Kaukaa, kaukaa toimistosta kuvattua
Meidän viestijoukkueeseen kuului Kooan lisäksi Bamse sakemanni ja Saaga nahka. Ylläriylläri että ei ihan oltu mitalisijoilla ;) Mutta hauskaa oli senkin edestä! Seura oli parasta mahdollista ja keli aivan upea ja jokainen koira selvisi maaliin asti. Voiko muuta toivoakaan? Fiiliksen perusteella meidän seuran, Imatran palveluskoirayhdistyksen, molemmat joukkueet olivat mestareita :)

Kooa oli kakkoskoirana viestissä. Mie jouduin piiloutumaan toimistoon, ettei vaan Kooa saisi minkäänlaista vihjettä ja vetoa miun suuntaan. Kun Kooa katosi näkyvistä, ja reippaasti katosikin, niin sitten juoksin vaihtoalueelle ottamaan muita joukkuelaisia vastaan. Kun Carolalla ja Kooalla vaan kesti ja kesti niin aattelin että jotain on varmasti sattunut. Sieltä kuitenkin molemmat omilla jaloillaan ilmestyivät ja nappasin Kooan vaihtoalueella kiinni. Ei kyllä ollut pistänyt parastaan, eihän Kooa ollut edes juuri hengästynyt. Toiset koirat olivat maaliin tullessaan kaikkensa antaneen näköisiä, Kooa näytti siltä että voisi sivakoida vielä toisen vitosen :D Tuli hieman kiire kun miun piti olla lähes samantien vastaanottamassa toisen joukkueen koiraa ja Carola ei ollut ehtinyt vielä edes suksia saada pois jalasta. Onneksi ystävälliset katsojat pitelivät Kooaa sen hetken että kävin nappaamassa yhden koiran kiinni :)

Sieltä se superKooa tulee

Hyvin jaksaa!
Mitä sitten ladulla oli tapahtunut? No Kooa oli päässyt irti vetovyöstä! Alamäessä oli vetohihna irronnut ja Kooa säikkyi (!) ratavahteja, jotka yrittivät ottaa Kooaa kiinni. Lähti karkuun ja onneksi tuli Carolan kutsusta luokse. Ja onneksi ei tullut siinä hässäkässä muita koiria ohitse.. Aikaa kului myös siihen että Carola joutui pitämään Kooaa valjaista kiinni muiden ohittaessa. Kooa oli rähähdellyt ohittaville koirille, se nyt oli odotettavissa. Pitää miettiä miten sen saisi pois. Ladulla tuli myös vastaan hiihtäjiä! Siis ilman koiraa ja vastakkaiseen suuntaan hiihtäen! Hohhoijjaa, miten näitä ei saatu pidettyä laduilta pois. Tuli hieman tiivis tunnelma ladulla kun piti päästää ohittavaa koiraa sujuvasti ohi ja samalla varoa perinteistä hiihteleviä kansalaisia.. Kummallista myös, kun Kooa ohitettiin niin vetohalut vähenivät. Kun koirat katosivat horisonttiin niin sitten veto taas löytyi. Jokatapauksessa, lyhyellä treenillä ja Carolan ja Kooan tutustumisjaksolla, maaliin hyö pääsivät voitokkaasti :) Joukkueen sijoitus oli 7/8 ja Kooan aika oli 20.23. Ei ihan viimeisiä villahousuja muttei kaukanakaan siitä. Tästä on hyvä parantaa! Mahtavan seuran takia voisi jopa harkita kunnon kohottamista siihen että jaksaisi ensi vuonna roikkua Kooan perässä vitosen..

Joukkueessa Katja&Saaga, Carola&Kooa ja Paula&Bamse

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Los nenäpunkkilos

Hyi, yöks! Kooassa ilmeisesti asustaa nenäpunkkejä :( Puistattaa ajatellakin että hämähäkkimäisiä olioita vaeltaa Kooa reppanan nenässä. Kooa vaan rupesi yhtäkkiä aivastelemaan kovasti ja illemmalla harrasti vielä käänteisaivastuksia. Kun oireet jatkuivat seuraavanakin päivänä niin soitto eläinlääkäriin ja sain samanpäivän aikana tehokkaat tabletit nenäpunkkien häätöön. Huvittavaa tässä on se, että en koskaan anna Kooan haistella lenkillä vieraita koiria. Viimeksi kun hellyin shelttipennun edessä niin viikon päästä Kooalla oli kennelyskä. Nyt ahtaalla polulla vedin Essiä pulkalla perässä ja meitä vastaan tuleva koirakko väisti lumihankeen. Ahdasta oli, enkä saanut Kooaa ohjattua ohi ilman että koirat pääsivät nenäkkäin. Ei viikkoakaan ja Kooalla on nenäpunkit :( Tapauksilla ei välttämättä ole tekemistä Kooan sairastumisien kanssa mutta nämä vahvistavat entisestään sitä että lenkillä ei vieraita tervehditä. Ei ikinä.



Siellä ne majailee..

Mitäs muuta ollaan tehty? No hiihdetty vallan hirmuisesti! Tai siis mie oon siirtynyt huoltojoukkoihin ja Kooa treenaa lainahiihtäjän kanssa :) Meidän vetohiihtojoukkueesta sairastui Kooan lainahiihtäjän koirat ja hän tarvitsi kisoihin lainakoiran, jotta joukkue pääsee osallistumaan. Kooa tarjoutui vapaaehtoiseksi ja siitä lähtien on ollut kova kunnon kohotus päällä. Kooan lähdöt ollaan myös saatu kuntoon, mie en saa olla näkyvillä ollenkaan. Ekalla kerralla Kooalle tehtiin selväksi että taaksepäin ei ole tulemista, ei ihan nätisti sanomalla onnistunut. Sen jälkeen Kooa rupesi lähtemään paremmin ja nyt ei enään juurikaan vilkuile taaksepäin.

Tänään Kooalla oli hieman rankemmat treenit, tosin Kooan oma hiihtäjä ei päässyt, joten Kooalla oli kaksi uutta lainahiihtäjää. Edelleen meni hyvin, lähdöt onnistuivat ja veto pysyi oikein hyvänä :) Ensin Kooa hiihti 3km ja jäähdyttelyn jälkeen toiset 3km. Eikä tuo ollut juurikaan väsynyt reissujen jäljiltä :) Eli jaksaa varmasti kokeessa sen vitosenkin. Mie oon nyt paneutunut lenkittämään Kooaa enemmän vapaana ja heittänyt reilusti palloa että Kooa myös hengästyttää itsensä. Lihashuoltoa on myös tehty normaalia tarkemmin, Kooan selkä on ollut hieman jumissa lisääntyneistä vedoista.

Kooa käväisi myös silmäpeilauksissa ja silmät todettiin terveiksi :) Kooa istua napotti pöydällä patsaana, eikä mikään ihme, lekurihan osoitteli taskulampulla silmiin! Kooa oli onnesta soikeana kun sai tuijotella taskulamppua luvan kanssa. Tällaisiin hommiin Kooa voisi mennä vaikka joka viikko! Kooalla on myös jänniä tulevaisuuden suunnitelmia, lisää voi lukea täältä.