keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kauden ensimmäinen!

Hakuilu nimittäin! Tätä onkin jo odotettu että päästään pitkästä aikaan metsään ukkoja etsimään. Kooa oli ihan täpinöissään mutta silti paremmin kuulolla alueelle menossa kuin ennen. Tuuli kovasti vasemmalta puolelta ja niin se Kooan nenä bongasikin nopeasti etukulmassa olevan maalimiehen. Nyt oli teemana etäältä ilmaisu, että Kooan ei ihan tarttisi nenää nuolla ennen ilmaisun aloittamista..

No, eka meni vanhaan malliin eli nenälle ensin. Seuraava maalimies olikin seisten. Voi kummaa, ajatteli Kooa kun maalimiehen löysi :D Hetki piti pyöriä mutta rupesi haukkumaan suht nopeasti ja haukkui myös sopivan matkan päästä! Seuraava samanmoinen ja myös hyvä etäisyys, tähän vielä pari lisää. Viimoinen ukko olikin sitten kyykyssä. Etäisyys säilyi! Eikä Kooa mennyt nenälle :) Muutoinkin pistot olivat suoria (vau!) ja vauhdikkaita. Isoin muutos oli se, että Kooa palasi huomattavasti paremmin miun kanssa keskilinjalle kuin aiemmin. Jouduin (todella) monta käskyä mukana olemiseen antamaan, mutta silti meni paremmin. Kooa jopa välillä hidasti ja tarkkaili miun liikkeitä. Välillä sain kontaktin ja Kooa huomioi miun kehut. Pari nakinpalaa Kooa malttoi nielaista, mutta kun hommat odottaa niin ei sitä hirveästi ehdi.. Parempaan päin siis ollaan menty, ihana oli aloittaa kausi tällaisilla treeneillä :)

Näin ne maaliukotkin oksien alta kurkisteli

Viikonloppuna tehtiin myös kauden eka esineruutu. Kolme esinettä, kaikki muovisia ja hankalia. Takakulmissa ja yksi keskellä, lähellä eturajaa. Eka nousi samantien, muovinen kippo. Toinenkin löytyi, mutta ei ihan yhtä suoraan, tämä oli pumpetti. Kolmas keskellä oleva oli vaikein. Pari lähetystä vaati ja muutoin rohkaisua jatkamaan etsimistä. Mutta etsintä kannatti kun vihdoin ja viimein nousi pieni muovinen tarrarulla! Kadonnutta narupalloa myös etsittiin silloin ja tänään uudestaan tuloksetta.

Tokossa ollaan painittu ohjatun noudon kanssa. Ei näköjään olekaan ihan selvä Kooalle :( Välillä menee ihan ok, mutta sitten taas arpoo keskimmäistä. Ehkä tässä pitäisi sittenkin palata taaksepäin.. Seuraamisen vinkumiseen sain vinkkiä että tekisin seuraamista käskyttämättä. Ainakin kotitreeneissä vinkuminen on vähentynyt, katsotaan miten muualla. Muutoin tokoilut ovat menneet hyvällä mielellä, ihana kun pystyn Kooaa pitämään ohjatuissa vapaana! Paitsi muiden tehdessä luoksaria.. Nyt Kooa otti jopa oma-aloitteisesti usein kontaktia vaikka muualla tapahtui paljon mielenkiintoisempia juttuja. Satuin myös erään lenkin yhteydessä treenikentälle samaan aikaan kun rajan miehet treenasivat koiriaan. Kouluttaja oli ystävällinen ja antoi meillekin monia hyviä neuvoja :)

Agilityäkin ollaan ehditty tekemään! Ja Kooalla on ollut lainaohjaaajakin, treenikaveri Kaisa kokeili miltä tuntuu tällaista mustavalkoista ferraria ohjata. Hyö treenasivat myös toisenakin sunnuntaina, miulla kun on Essi mukana niin silloin en itse pysty keskittymään agiin. Onneksi Kaisa sitten hieman juoksuttaa Kooaa :) Hyvin heillä menikin, Kooa ei ohjaajasta välitä, kunhan pääsee esteitä suorittamaan. Paremmin se Kooa Kaisan kanssa menee ku miun..

Terveydestä sen verran että patti on hävinnyt! Jes!

Lohjennut hammas

Meillä on myös toimiva salama, ei tarttenu ku oikeenlaiset patterit :)

Kooa ja vähälle huomiolle jäänyt Dobo

torstai 11. huhtikuuta 2013

Uusia tuttavuuksia

Kooa ja Lotta
Meillä oli Kooan kanssa jännät paikat edessä kun Rovaniemeltä asti matkasi meitä tapaamaan Johanna ja Lotta (Kuhaylan´s Oz-Simply Red-U) Weekasi-kennelistä. Kooa hoiti hommat hienosti kotiin ja toivottavasti pentuja syntyy parin kuukauden päästä :) Lotta oli aivan ihana tapaus! Niin kiltti ja rauhallinen :)



Kooa varasti parhaat paikat ja Lotta kyttäsi Kooan missaamat lumipallot



Ja sen kerran kun Kooa silmäpeilauksessa kävi.. nyt ollaan rahoitettu eläinlääkäriaseman toimintaa turhankin usein. Oikein ajattelin silmäpeilauksen yhteydessä että vitsit kun ollaan onnekkaita, Kooa on viimeksi käynyt vuoden ikäisenä rokotuksilla. Siitä pari viikkoa ja Kooalla oli nenäpunkki, tämä ei onneksi vaatinut ajanvaraamista vaan saatiin lääkkeet ongelmien kuvaamisella. Muutama viikko ja huomasin että kappas, Kooalla on lohjennut hammas! Ilmeisesti siinä vaiheessa kun kerran lumia luodessani Kooa yhtäkkiä hyppäsi lapion eteen ja losautin Kooaa suoraan suuhun. Mitään ei valittanut, pakitti vaan kun kirosin niin perhanasti. Parin viikon päästä tästä huomasin hampaan lohjenneen. Onneksi ei tarvinnut poistaa, kiille oli vaan lohjennut. Saatiin myös hampaidenpesu kehoitus kun valitin Kooan kellastuneista hampaista. Oon vaan niin laiska niinkin typerän asian kanssa kun koiran hampaiden harjaus, hitto kun on rasittavaa puuhaa! Mutta auttoi nopeasti, keltaisuus hävisi ja niin myös Kooan paha henki.

Ja sitten taas! Huomasin ennen pääsiäistä Kooalla kummallisen patin kintereen alapuolella. Sitä kun räpläilin niin se otti itseensä ja ärtyi. Käytiin lekurilla ja Kooa sai hevoskuurin antibiootteja, kipulääkkeet ja hunajasalvaa. Nyt on patista pidetty hyvin huolta, Kooa välillä liiankin hyvin itse huolehtii.. Näyttäisi jopa siltä että patti on pienenemään päin! Ei ole kiinni luussa tms. liikkuu hyvin, mikä on eläinlääkärin mielestä hyvä merkki. Katsotaan 10 päivän jälkeen kun ab-kuuri on ohi mitä patille tehdään. Kuvat voisin ottaa joskus kun muistaisin.. Nyt on ollut projektia aamuin ja illoin kun on pitänyt antaa kahdet lääkkeet, putsata ja rasvata patti, antaa korvatippoja hiivaan, pestä hampaat ja laittaa sukka jalkaan jotta Kooa ei nuole pattia. Sitten keväisen ihana tassujen pesu melkeimpä joka lenkin jälkeen..

Tokossa olen nyt keskittynyt Kooan äänettömyyteen. Hallilla tein treeniä niin että Kooa joutui hallista ulos piipatessaan. Olikin hankala homma kun hallissa oli niin ihania ihmisiä! Pääsin lopulta sisään ja Kooa sai suorittaa liikkeestä maahanmenon palkaksi ja se oli siinä :) Kaukot hieman hajoilee, välillä toimii ja sitten taas ei. Ärsyttävää! Tänään oltiin ohjatuissa ja olipas kivaa pitkästä aikaa. Alkuun Kooa teki paikkaistumisen, kääntyi kovasti miun perään kun aika jyrkässä kulmassa menin piiloon. Seuraaminen meni hyvin, vaikka kaksi vieraampaa koiraa oli treeneissä ja tehtiin porukassa seuraaminen. Luoksetulo oli lyhyehköllä matkalla todella hieno! Oikein napakat stopit ja Kooa muisti jopa tulla eteen ennen perusasentoa :) Kun otin metallikapulan käteen niin johan Kooa kiihtyi, hirveä hinku päästä noutamaan. Sitten kokeessa se taas vaan tuijottaa miuta ja metallia.. noh, josko ensi kokeeseen mennessä tämä ongelma olisi hävinnyt. Ääntelyä oli huomattavasti vähemmän mitä normaalisti hallissa, tiukka nakitus voi olla myös osasyyllinen tähän. Ja se että Kooan lempi-ihmiset eivät olleet treeneissä mukana ;)

tiistai 2. huhtikuuta 2013

ERInomainen päätös

Kooan näyttelytähteys päättyi erinomaisella arvosanalla :) Tähän on hyvä jättää näyttelykentät! Samat laulut toistuvat joka paperissa niin miksi niistä maksaa yhtään euroa enempää. Ehkä joskus vanhana ja raihnaisena Kooa pitää hännän kurissa niin sitten voidaan harkita uusintaa. Mie kyllä jatkan näyttelyissä yksin käymistä, nytkin oli monta upeaa bortsua kehässä :)

Arvostelu suomennettuna, tuomarina Ralf Campbell

"Keskikokoinen uros. Erinomainen pää ja mittasuhteet. Kaunis selkälinja (topline?). Liian korkea hännänkanto liikkeessä. Hyvä luusto ja etumus (front?). Riittävästi kulmautunut. Hyvä turkki ja väri."

ERI2

Kooakin käyttäytyi oikein nätisti. Vaikka hihnalenkeillä toisinaan räyhää niin tällaisissa massatapahtumissa on nätisti. Häkkiäkin kun pystyttelin ja käskin Kooan makaamaan maassa niin tuo makasi oikein nätisti peppu vasten valkkarin peppua ja koiria vilisi nenän ohitse :) Hieman piippaili, etenkin kun mie jännitin, häkkiin rauhoittui oikein hyvin.

Kooa ei vielä ymmärrä että tabletti on myös kamera. Nyt olen vihdoin saanut salakuvattua Kooaa niin että se ei pomppaa heti ylös!

Kooan lempipaikka, tyynyllä nukkuminen on myös parasta

Tärkeintä on tietenkin olla verhon takana


Oltiin lenkillä ja heitin narupallon Kooalle, se meni pienen kumpareen taakse. Oli ajatuksena että kuvaan palautuksen. Ei sitä vaan löytynyt :( Kooa kävi välillä kurkkimassa lisää ohjeita. Mie rämmin sitten vartin verran ja etin sitä palloa. Hanki kuitenkin pallon verran kantaa niin ei oo voinu mennä hangen läpi ja siitä ois jääny jälki. Joko Kooa talloi sen etsinnöillään lumen alle tai sitten se vieri johonkin koloon. Pitänee palata etsimään kun lumet sulavat..

Ai täälläkö sen pitäisi olla?
Lupa lopettaa hommat
Kovan työn tein, nakkia sain palkaksi.