sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Projekti Hihna: Pohjalta on hyvä ponnistaa!


HiljainenRin :)
 Viime kirjoituksen jäljiltä olin vaipunut Rinin kanssa aivan toivottomuuteen hihnakäytöksen kanssa. Jatkettiin tuota "istutaan terassilla hiljaa" meininkiä. Seuraavalla kerralla keksin lähteä pelkästään vaunujen kanssa hihnalenkille. Kun Essi ei ollut mukana pystyin paremmin keskittymään koiriin. Rinin hiljentymiseen meni reilut 10 minuuttia ja päästiin lähtemään. Haukkua tuli mutta ei niin paljon että olo olisi toivoton. Seuraavana päivänä taas kymmenisen minuuttia odottelua, Rin tosin nyt istui jo nopeammin. Aina kun Rin haukahti terasilla niin Kooa sai nakin. Riniltä pääsi tässä kohdin hieman turhautunutta pörinää, mikä olikin toivottavaa ;) Eleettömästi terassilta eteenpäin ja jos tuli haukahdus ennen ennalta valittua kohtaa pihalta niin sanoin vaan neutraalisti "Höpöhöpö, takaisin". Lenkille päästyämme haukkua tuli huomattavasti vähemmän! Neljäntenä lenkkeilypäivänä ennen tokotreenejä autolla samanmoinen treeni. Rin käveli treenihallille (!!!!) Kooan kanssa (!!) aivan hiljaa! Henri on toteuttanut samaa tekniikkaa ja terassilta lähteminen on nopeutunut huomattavasti sekä lenkit rauhoittuneet :) Tänään kesti muutama minuutti että Rin hiljeni ja koko lenkillä tuli vain KOLME haukahdusta. Ja nekin siitä kun ohitettiin muita koiria. Melkein itkin ilosta tällä kertaa :´) Muutoinkin Rin oli selkeästi rennompi, ei syönyt lunta juuri yhtään ja liikkeet olivat rauhallisempia. Kakka tuli kaksi kertaa :)

Sitten matkasimme Varkauteen osteopaattikäynnille. Rinille ja Kooalle oli luvassa Piiran käsittely. Osteopatiaa olen suunnitellut Kooalle jo pitkään, aina vaan on ollut jotain estettä kun joku osteopaatti on tullut lähempänä Imatraa käymään. Nyt saimme ohittamattoman tarjouksen ja tietty otin tämän vastaan :) Rin pääsi käsittelyyn myös, on senverran lennokas kaveri että tässävaiheessa onkin hyvä tarkasta mitä rangalle kuuluu. No, Rinille kuului hyvää. Aivan pientä vinoutta tokon seuraamisesta johtuen. Tämä saatiin suoristettua.

KipeäKooa :(

Mutta sitten Kooa :( Olenkin arvellut että Kooalla voi olla jotain kremppaa, siksi halusinkin kuvauttaa Kooan selän. Piiralta tuli aika pysäyttävä tieto, hän sanoi ettei ole pitkään aikaan nähnyt koiraa jolla olisi selkä yhtä pahassa kunnossa. Ihan hirveää kuulla tällaista, Kooa ei ole mitään oireita antanut siitä että olisi kipeä. On ollut oma iloinen itsensä, mitä nyt ei hyppää kunnolla mutta ei ole koskaan hypännytkään mitenkään erinomaisesti. Mutta kaikki tämä johtuu todennäköisesti siitä kun Kooa puolivuotiaana tavoitteli heitettyä lelua ja tipahti vasemmalle lonkalleen. Tätä hoidettiin fysioterapeutilla pitään, silloin en osteopatiasta tiennytkään. Koko seuraavat viisi vuotta Kooa on varonut vasenta jalkaansa ja tästä on aiheutunut vaikka ja mitä.

Kooa ei siis käytä oikeastaan kuin kolmea jalkaa. Vasen jalka on lähes pois käytöstä. Vasemmalla puolella selkää ei myös ole oikeastaan mitään lihaksia. Vasen lonkka lähes liikkumaton, sitä ei saatu avattua. Etupää aivan jumissa kun varaa niin paljon painoa eteen. Lista vioista on pitkä, kaikkea en edes muista kun olin aika järkyttynyt :( Sekin että Kooa seuruussa edistää ja poikittaa johtuu kuulemma siitä että Kooa ei vaan pysty seuraamaan suorassa rangan vinouden takia. Ja ponnistaa hypyt ainoastaan oikealla jalalla. Aikamoiset kipureaktiotkin tulivat kun Piira käsitteli Kooan selkärankaa lonkkien läheltä.

Tämä siis tietää pitkää treenitaukoa, 2-3 kuukautta ainakin, vähän riippuen siitä miten saan Kooalle lihaksia kasvatettua. Nyt pitäisi saada uusi osteopatia aika ja sen jälkeen fysioterapiaa ja vesijuoksumattoa/uintia. Lenkkeillä pitäisi niin että Kooa kulkee vasemmalla puolella, mikä on aika hankalaa kun Rin on juuri oppinut kulkemaan oikealla puolella jalkakäytävää. Kooalle hän suositteli myös Nutrolinin Nivel mömmöjä, E-vitamiinia ja B-vitamiinia. Mitä saadaan treenata on noutoa, merkin kiertoa (molempiin suuntiin!) ja tämänkaltaisia liikkeitä. Kaikki hypyt ja seuraaminen ovat pannassa. Myös hihnalenkkeilyä ravilla hetken aikaa. Vaikka olen hyvin huolissani Kooan kuntoutumisesta niin uskon että onnistumme :)

Kame, Rin ja Moet

Aina iloiset Moet ja Rin

Muuta mukavaa Varkauden käynniltä oli toki Rinin veljen tapaaminen ja agility :) Tiia tarjosi meille yöpaikan ja Rin pääsi parin päivän ajan leikkimään Moetin kanssa. Tulipa Kamekin meitä moikkaamaan. Kooan mielestä oli ihan syvältä että talossa oli muita uroksia. Sitten kävimme agilityä hieman harjoittelemassa. Sain hyviä ohjeita miten vien keppien takaperinketjutusta eteenpäin. Pientä radanpätkää Rinin kanssa ja Rin on vaan super <3 Hälyisessä hallissa kun hengailtiin niin kyllä harmittaa että asutaan tällaisessa takapajulassa! Vitsit oisi hyvä treenata tokoakin tuollaisessa melussa. Nyt tehdään täydessä hiljaisuudessa niin on omat ongelmansa mennä kokeisiin jossa sitä melua ja meininkiä riittää helposti enemmän kuin meidän treeneissä.

Moet miettii ja Rin kiiruhtaa Kamen luokse

Moetilla ja Rinillä oli superhauskat leikit!

maanantai 16. helmikuuta 2015

Rin möllitokossa ja Projekti Hihna pohdintaa

Ensimmäiseksi, Rinillä on Kennelliiton mukaan A/A-lonkat ja 0/0-kyynärät! Jes, ihana helpotus. Selän pyysin virallisena mutta tässä on nyt tainnut jotain mennä pieleen kun Kennelliitto ei ainakaan sitä ole arvioinut. Tai sitten en ole osannut pyytää oikein.

 Rinin kanssa pyörähdettiin Porvoossa FMBB:n järkkäämässä möllitokossa. Olipas taas kiva tunnelma ja ihana että näitä järjestetään :) Ja kävin toteamassa taas saman mitä yleensäkin, koira toimii mutta mie en ;) Parempi näinpäin! Itse siis jännitän aivan liikaa vaikka tsemppaan kovasti etten jännittäisi. Kooan kanssa on vaan niin helpompaa kun Kooan tuntee. Ja piti miun palkatakin Riniä mutta en vaan jotenkin pystynyt. Ja sitten tuli se ärsyttävä fiilis "Kiire, kiire, ei saa viedä muiden aikaa, pitää suorittaa nopeasti". Siis ihan uskomatonta näin jälkikäteen ajatellen! En siis omasta mielestäni huomioinut ja palkannut Riniä liikkeiden välissä tarpeeksi rapsuttelulla tms. mistä Rin niin tykkää :( Ei siirtymät kuitenkaan muutamasta sekunnista ole kiinni, etenkään möllitokossa..

Luoksepäästävyys 10: Rin oli todella nätisti, vähän katsahti tuomaria päin.

Paikkamakuu 9,5: Oli aika kuumat paikat odotella rivissä paikkamakuun alkamista! Rivistössä oli raivokkaasti haukkuva riiseni. Haukkui kyllä hirmuisesti jo ennen kehääntuloa. Oli pakko katsoa että eikai ne vaan tuota päästä suorittamaan. Mutta omistaja vakuutti että koira pysyy paikallaan. Yritin vaan olla rentona ja tungin Rinille nakkia naamaan. Rin ei onneksi näyttänyt ahdistuvan haukusta ja tapitti luottavaisin silmin miuta. Edistystä, ihanaa! Riiseni onneksi lopetti haukun ennen paikkamakuun alkamista. Rinin viereinen koira ei jäänyt suorittamaan paikkamakuuta, joten Rin oli tämän riisenin "vieressä". Toisella puolella jatkuvasti piippaava sheltti. Miun sydän hakkasi melkein rinnasta ulos paikkamakuun ajan, oli aika vaativat olosuhteet. Mutta Rin oli todella hyvällä ilmeellä rivissä. Ei vilkuillut viereisiä koiria, haisteli kyllä maata ja kerran haukoitteli eli ei ihan ollut sinut tilanteen kanssa. Mutta pysyi <3 JA meni ekalla maahan ja ekalla ylös <3<3.

Seuraaminen hihnassa 9,5: Kontakti aika huonoa, mie vaan en osaa opettaa seuruuta :(

Liikkeestä maahan 0: Olen vaihtanut juuri käskysanaa takaisin "Down!"-käskyyn ja taitaa olla liian samanlainen "Seis!"-käskyn kanssa. Muutoin on kyllä toiminut hyvin mutta ei näköjään koetilanteessa..

Luoksetulo 9: Sanoin Rinille että "Istu", samalla mietin että hitto, onko miulla edes sille jättökäskyä :D No istui kuitenkin ja tuli aika railakkaasti eteen ja sivulle..

Seuraaminen hihnatta 9: Rin meni samaan helppoon mitä monet koirat, jäi ihmettelemään seinällä olevaa peiliä. Sitten lopussa oli vielä jotain häikkää. Muutoin seuruu tuntui paremmalta kuin hihnassa.

Liikkeestä seisominen 10: Tää oli hieno :)

Hyppy 10: Hyppäsi vieraan esteen yli ja pysähtyi napakasti!

Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä pisteet 170,5 ja sijoituttiin jopa kolmansiksi! Video on osalta liikkeistä, sain erään ystävällisen sielun kuvaaman meidän suorituksen mutta unohdin sitten katsoa onko muistikortilla tilaa :D Hän sai kuvattua kännykällä liikkeestä seisomisen ja hypyn niin pääsin ne näkemään onneksi jälkikäteen.



Muutoinkin tämä möllikoe herätti ajatuksia Projekti Hihnaa ajatellen. Rin oli tuttuun tapaansa hirmuisen haukkuisa heti kun otin autosta ulos. Lenkillä tuli myös jatkuvaa kommentointia milloin mitäkin tuulenvirettä tai lumikasaa kohtaan. Ja hallin ulkopuolella jatkuvaa pöhinää.. Oli jo aika toivoton olo että miten ihmeessä kehtaan mennä ahtaaseen koiria ja ihmisiä pursuavaan halliin tämän RähinäRinin kanssa.. Mutta sitten kun tungimme itsemme halliin niin Rin oli hiljaa. Tunkeuduimme ihmis- ja koirakujan läpi, koirilla karvat vastakkain kun tilaa oli niin vähän. Ja Rin oli hiljaa. Tapitti vaan miuta ja oli rennosti käskyn alla. Olin ihan ihmeissäni, missä miun RähinäRin on? Toki päivän aikana muutama kommentointi tuli mutta se pieneltä koiralta sallittakoon. Heti kun siirryttiin ulos niin haukahtelu alkoi vaikkei ketään ollut näköpiirissä.. Tämä tuotti Ahaa!-elämyksen. Treenihallissa on mukavaa, siellä ei omistaja hermoile ja raivoa. Ulkona hihnassa se kyllä hermoilee ja raivoaa..

Luin Canis-lehdestä juuri artikkelin koiran stressistä. Kirjoittajana Henriette Marqvorsen. Heti alkuun tuli kyllä pelottavasti Rin mieleen. Siinä puhuttiin siitä miten stressitilanteessa koiralle tulee "tunnelinäkö", rationaalinen ajattelu katoaa, paniikkikäytös, kipukynnys nousee. Koiran aivot siirtyvät "kriisitilaan". Tässä tilassa ei tietysti koulutuksesta ole apua kun oppimiskynnys laskee. Koira ennakoi stressitilanteita ja kiihtyy äärimmilleen vaikka se ei ole peloissaan. Tämä jotenkin kuvaa Riniä niin hyvin. Tuntuu lenkeillä että Rinin reagoinnissa ei ole mitään järkeä, miksi se haukahtelee tyhjälle? Juoksee niin kovaa että hihna napsahtaa loppuun ja sitten taas takaisin ja uudestaan? Ei kuuntele kunnolla? Vaikka nappaan turkista kiinni ja kiellän niin ei tunnu menevän mikään perille? Stressin merkkejä ovat hänen mukaansa nopea hengitys, levottomuus, piippaaminen, uliseminen, tai haukkuminen sekä huono keskittymiskyky. Kaikki melkeinpä natsaavat Riniin :( Myös tällaisessa tilassa koira ei reagoi hyvin moitteisiin tai fyysisiin rangaistuksiin. Kuulostaapa surullisen tutulta..

Rin siis todennäköisesti on jonkinlaisessa stressitilassa. Mutta nyt olen kyllä täysin neuvoton miten tästä päästä pois. Tänään kokeilin sitten jotain uutta. Ensiksi, terassilta ei poistuta Rinin kiihtyessä vaan koirat istuvat ja kun ovat rennosti niin sitten lähdetään. Haukahduksista palataan. No meni aika kauan aikaa että Rin malttoi istua, edes hieman paineella avustettuna. Sitten palailimme muutamaan kertaan terassille. Kun Rin oli ekat viisi metriä hiljaa niin mentiin lenkille. Valitettavasti mukana myös Essi ja vaunut, joten koulutuksellisesti aika huono yhdistelmä. Päätin että en huomauta Rinille haukkumisesta. Tämä osoittautui kuitenkin hyvin hankalaksi ajatukseksi :( Haukkua tuli noin 5 sekunnin välein ja pyöriminen, lumen syöminen ja häslääminen oli normaalia hurjempaa! Noin 300 metriä ja noin 100 haukkua myöhemmin ei auttanut kuin ottaa karvoista kiinni ja sanoa "Riittää". Ja kieltää haukahduksista. Tämä rauhoitti tilanteen ja loppulenkki mentiin rauhallisemmissa tunnelmissa. Mutta tähän pitäisi löytyä joku toimiva malli miten edetä ongelman kanssa. Ja pitäytyä siinä, nyt on myös ongelma että mie vaihdan lenkkeily suunnitelmaa noin kuukauden välein ja mie, Rin ja etenkin Henri ollaan pihalla kuin lumiukot että mitenkäs nyt pitikään toimia. Mutta tämänkin ahdistavan lenkin jälkeen Rin silti teki hienosti ja mielellään tokohommia pihalla <3 Ei onneksi jää pieni pystykorva pohtimaan ikäviä lenkkihetkiä vaan treeni on mukavaa ja lenkit taas jotain muuta..

Käytiin Kame-veljeä moikkaamassa :)

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Hyviä uutisia ja "huonoja" uutisia eläinlääkäriltä



Nyt on Rinputtikin käynyt luustokuvilla :) Riniltä kuvautin lonkat, kyynärät, selän ja olat. Selkä tulee myös virallisena. Kaikki näytti hyvältä! Olat puhtaat ja selkä terve. Lonkat ehkä B/B. Pitänee vielä odottaa mitä Kennelliitto tuumaa mutta selkeästi terve luusto, ihanaa! Yksi huoli vähemmän. Kuvautin myös Kooan. Hammas piti jokatapauksessa kuvata keväisen poiston takia niin ajattelin että samalla kuvaan selän, jota ei ole koskaan kuvattu, ja lonkat. Fyssari ehdotti näiden kuvaamista kun Kooa käyttää takajalkojaan hieman vajaasti. Ja nythän Kooa kieltäytyi hyppäämästä kapula suussa metristä! Miun pikku sisupussini! Olin ihan varma että selkä on rikki :( Reissasimme siis Helsinkiin Timo Talvion syyniin.

No, ei ollut Kooan selässä tai lonkissa vikaa vaan kumpainenkin priimaa <3 Huh! Mutta löytyi jotain muuta. Nimittäin massiivinen eturauhanen. Kooahan kävi virtsantiputtelun takia eläinlääkärillä joulukuussa mutta eläinlääkäri totesi että ongelmaa ei ole! Kun kysyin mistä tiputtelu voisi johtua sain vastaukseksi olankohautuksen.. Nyt Talvio luonnollisesti huomasi heti Kooan tipat lattialla ja sanoi että röntgenissähän se eturauhanenkin näkyy. Ja niinpäs näkyikin! Ultralla vielä katsottiin tarkemmin. Hurjan näköinen oli.. Eli tästä ne hyppyhaluttomuudet johtuivat, voi Kooa reppanaa :( Jos en olisi Kooaa kuvauttanut tai vienyt hauvat vasta myöhemmin kuviin niin pahinta mahdollista tilannetta voi vaan arvailla. Siksi nämä ovat siis hyvät huonot uutiset. Kooa sai kipulääkkeet ja antibiootin sekä seurataan mitä tiputtelulle tapahtuu..

Liityin Kouvolan palveluskoirayhdistyksen jäseneksi kun siellä seudulla niin paljon käyn. Korkkasimme tämän vuoden treenit mahtavassa porukassa raunioilla rakennusetsinnässä. Olipas kyllä hieno talo! Neljässä kerroksessa, joihin johti todella jyrkät puuportaat. Kooaa sai aika pitkään houkutella portaita alaspäin ja tarvitsi etenkin kellariin menossa vielä myöhemminkin tukea. Rinpulainen yllätti ja meni kellariin paljon nopeammin kuin Kooa. Muutenkin Rin yllätti toimintakyvyllään, ei paljoa uudet asiat talossa haitanneet. Pullolaatikoidenkin läpi meni hidastelematta, näissä siis paljon rätiseviä tyhjiä muovipulloja.

Kooa teki kaksi kolmen maalimiehen treeniä. Harjoiteltiin umpipiilojen ilmaisua ja nopeaa ilmaisun aloittamista. Ekalla pohti ja etsi paikkaa mutta sitten ilmaisi hyvästä paikasta, kolmas maalimies oli lattiapiilossa ja tämän Kooa haukkui todella nopeasti ja napakasti. Toisella kierroksella Kooa meni ekaan kerrokseen tarkastamaan, vingahti ja tuli pois. Kooa siis ääntelee välillä joten en ajatellut sen mitään merkitsevän. Lähetin kellariin, sielläkin mupelsi jotain mutta tämä taas kuulosti siltä että siellä on kyllä maalimies. Kooa jätti maalimiehen! Hyihyi! Ja tuli portaiden alapäähän selkeästi sillä ilmeellä että "Mamma pelottaa, auta!". Menin siis itsekin pilkkopimeään kellariin ja Kooaa ei näkynyt. Kohta kuului vieno vingahdus ja kun menin lähemmäs niin Kooa aloitti ilmaisun. Sitten ylöspäin. Yksi maalimies oli kaapissa ja Kooa ilmaisi kaapin väärältä puolelta. Tämä olikin ihan uutta! Hajujen liikkuminen talossa on sellaista mitä pitää itse opetella ja huomioida. Kooa siis ilmaisi oikein mutta miulle jää maalimiehen tarkan paikan paikannus.  Sitten vikaan kerrokseen ja Kooa ilmaisi tyhjän lattiapiilon, tässä kävi sama kuin meidän raunioilla, piilo oli vahingossa suljettu. Kehotin Kooaa vaan etsimään ja etsimään ja Kooa teki tarkkaa ja hyvää työtä. Sitten piti kysyä, onko täällä ketään? Ei ollut! Maalimies oli siellä ekassa kerroksessa missä Kooa sanoi "Viu!". Ja alaspäin vaan. Nyt Kooa ilmaisi maalimiehen, tosin taas hieman väärästä kohtaa. Hyvät treenit ja Kooa jopa suostui leikkimään mitä harvemmin kykenee tekemään kun on töissä. Oli siis osaavat leikittäjät :)


Sitten Rin. Aloitettiin kokeilemalla miten rullailmaisu toimii, hieman epäilin. Maalimiehet kuitenkin helpoissa paikoissa. Ensimmäisellä maalimiehellä Rin haki rullan sieltä missä Kooan maalimies oli ollut. Ihmekös lähti näytölle vähän epävarmasti. Sitten toimi ilmaisu ja näyttö hyvin. Rin myös uskalsi hyvin leikkiä pimeässä ja vieraiden maalimiesten kanssa :) Seuraavalla maalimiehellä näkyi hyvin että Rin ei vielä osaa tarkentaa hajua. Haki rullan taas periaatteessa oikein, sen sohvan takaa missä maalimies makasi mutta tätä nyt en vaan voinut hyväksyä. Sitten tarjosi muutaman valeilmaisun heti kun lähti miun luota. Lopulta avustettuna löysi maalimiehen ja toi rullan. Kolmas otettiinkin ihan vaan suorapalkalla ja tämä toimi hyvin. Toisella kierroksella kaksi maalimiestä suorapalkalla ja löytyivät myös hyvin ja nopeasti :) Ei siis vielä kiintoa rakennukseen ettei pienen koiran pää mene ihan sekaisin. Huomasin myös että vaikka Rin karsastaa miehiä normiarjessa niin treeneissä oli kolme miestä ja kaikkien kanssa Rin leikki reippaasti ja ei arastellut yhtään. Tämä oli hyvin positiivinen huomio.


Rin teki myös paikkamakuuta ja Ari auttoi setvimään Rinin paikkamakuu ongelmia. Onneksi ongelmat ovat ilmeisesti suuremmat miun päässä kuin Rinin päässä :) Rin teki hienon paikkamakuun kahden vieraan koiran välissä. Toista koiraa käytiin myös alkuun silittämässä eli Rinille tuli myös lähestyvä ihminen ja mitään ei tapahdu ilmiö. Rin vaan väistää muita koiria, ilmoittaa ettei tahdo pahaa. Siksi näyttää ahdistuneelta paikkamakuussa. Hyvillä kokemuksilla saadaan kyllä Rinillekin luotto paikkamakuuseen takaisin :) Treenattavaksi tuli maahanmenon ja perusasennon ennakointi! Mutta tämä onkin helpompi treenata :) Rin pääsi myös leikkimään, yksitellen kuitenkin, bortsun, beussin ja itä-euroopan paimenkoiran kanssa. Hyvin Rin pisti nämä kaksi viimeistä jättiläistäkin hellan ja tassun väliin ;)

Rin tapasi myös Rauha siskonsa taas meidän Kouvola visiitillä :) Kooa jää edelleenkin näistä karkeloista kotiin. Tänään hihnalenkkeily kera Essin, vauvan+vaunujen ja koirien kanssa meni ihan ok. Hihna ei ollut moneen kertaan enään solmussa pyörissä :) Nyt kun Rin on päässyt fleksissä lenkkeilemään niin kyllä kiskoo enemmän normihihnassa. Koirien ohituksetkin ovat menneet suht hyvin.




tiistai 3. helmikuuta 2015

Projekti Hihna: Kaksin aina kaaottisempaa


Surkeat kelit eivät ole innostaneet ottamaan kuvia pitkää aikaan :(
 Nyt on Rin aloittanut hihnalenkkeilyn Kooan kanssa. Alku on ihan kaameaa! Haukkua ja juoksu-juoksu-hihnaloppui -kiskontaa. Tämä onneksi rauhoittuu noin puolen kilometrin jälkeen. Rin on siirtynyt myös lenkkeilemään Kooan seurassa flexissä. Tämä koiraihmisten kauhu toimii hyvin, Rin menee rauhallisemmin koska saa olla Kooasta "voitolla". Kooakin kävelee rauhallisemmin kun RaivoRin ei ole vieressä häsläämässä. Toki flexi tekee sen että Rin saa enemmän vauhtia ja kiskaisu on kovempi kun hihna loppuu. Tässä saa myös hyvin opetettua kävelypuolta, pieni toruminen väärälle puolelle menossa olevalle Rinille kääntää usein Rinin takaisin miun eteen oikealle puolelle tietä. Kävelijöiden ja pyöräilijoiden ohitustilanteetkin hoituvat aika hyvin vaikka Rin on pitkällä flexillä. Nyt pohdin sitä että jos lähtisinkin lenkille eri suuntaan, vaikuttaisiko se tuohon alkulenkin kuumumiseen. Kakkoja Rin on tehnyt lenkeillä myös silloin tällöin :) Vaikka koiria tulee aivan liian vähän lenkeillä vastaan niin ne ovat myös menneet todella nätisti. Molempien haukkujen osalta..

Tokossa sain Lauralta hyvän havainnon Kooan juoksujääviin. Juoksen liian hiljaa ja Kooan rytmitys kärsii! Kun menin reippaammin eteenpäin niin Kooan seuruu parani ja myös jäävät olivat napakampia. Kyllä treenikavereiden silmistä on hyvä apu! Eihän näitä itse koskaan osaa katsoa kun yksin treenaa. Kooan pk-hyppy on kyllä taas harmaita hiuksia aiheuttava.. Hypytin nyt niin että oli kaksi lautaa pois. Meni hyvin yli, lisäsin yhden laudan ja tein vapaahypyn niin että olin sivulla. Hemmetin rakki ei taas katso yhtään estettä ja kolautti polvet taas esteeseen. Liikkumiseen ei tullut näkyvää muutosta niin hypytin vielä kertaalleen. Nyt meni paremmin yli, oikaisi jopa takajalat taakse mitä ei oikeastaan koskaan tee. Hemmetin putkiaivo!

Rin teki paikkamakuun Onnin vierellä. Onni lähti heti alkuun mutta Rin ei tästä senkummemmin välittänyt. Hieman käänsi päätään taas poispäin Onnista. Nyt muistaakseni meni maahanmeno ja perusasentoon nousu hyvin. Kotona olen tehnyt paikkamakuun maahanmenoa ja sivullenousua ruokakuppitreeninä tai pelkästään sosiaalisella palkalla. Laura naksutteli seuruussa palkkakohtia ja mie keskityin kävelemään reippaasti. Käännökset ovat hiukan väljiä, näitä olen hionut kotitreeneissä ihan nakkipalkalla. Rin on myös tehnyt ahkiotreeniä pari kertaa. Nyt päästään noin kymmenen metriä eteenpäin :) Toki Riniä vielä hieman ahkion paino kummastuttaa ja itse autan hiukan vetämällä osan matkaa.

Sunnuntaina pääsimme myös raunioille. Kooalle halusin yhden vaikean umpipiilon. No, ei ollut ilmeisesti vaikea kun ukko löytyi parissa minuutissa :D Haukkukin alkoi hyvin ja varmasti. Sitten vielä yksi maalimies, nyt meidän tornin puoliväliin umppariin. Kooa ei ole koskaan käynyt tornissa. Tämä tuottikin hieman haluttua hankaluutta. Kooa kyllä paikallisti hajun, ensin haukkui ensimmäisen piilon koska maalimies oli tämän piilon yläpuolella. Oli hieman hölmön näköinen kun avasin luukun (joka olisi kyllä pitänyt muistaa jättää auki) ja ketään ei ollutkaan siellä. Meni lopulta niin että hieman autoin Kooaa ritilän suunnalle ja siitä bongasi jäljet ja eteni hyvin maalimiehen luokse. Tässä ilmaisussa tuli taas pieni mietintätauko, ilmeisesti kummallinen alusta pohditutti hetken Kooaa. Sitten kuitenkin ilmaisi nätisti.


Rin ahdistelee Kooaa

Rinin kanssa pohdin mitä teen. Päätin että haluan tehdä nenätreeniä mutta en kuitenkaan hajuhaulla. Haluan että Rin lähtee etsimään kun käsken, viime kerralla jäi vaan pyörimään miun eteen kun ei ollut saanut näköärsykettä maalimiehestä. Nyt siis maalimies raunioalueelle avoimeen piiloon. Lähti hyvin ja en meinannut ehtiä tarpoa hyvään luovuspaikkaan edes kun Rin toi jo rullaa :D SuperRin! Näytölle myös lähti hyvin. Maalimies uuteen piiloon. Lähetin ja Rin nousi ensin ylös vallille. Ihan oikeasti kuulin kuinka Rin nuuhkutti! Sai hajun ja lähti paikallistamaan ja teki löydön. Taas hyvä tuonti ja näyttö. Nyt vaan pitää olla tarkkana leikittämisessä, Rin herkästi jättää maalimiehen ja tuo lelua miulle. Vielä kolmas. Rin lähti etsimään jonnekkin ihan muualle. Ajattelin että tehkööt töitä ja etsikööt. Rin paikallisti lopulta hajun korkean veneen tms. päältä. Pohti hetken ja tuli jotain kautta alas. Lopulta tuli maalimiehen suunnalta miun luokse mutta ilman rullaa. Ajattelin että on kyllä maalimiehellä käynyt ja lähetin uudestaan. Nyt toi rullan, mietti kyllä hetken maalimiehellä. Sitten näyttö. Oli ilmeisesti vähän liian hankala piilo mutta hyvin Rin sen selvitti. Taitaa myös pikkujyrsijöisen haju sekoittaa Rinin pään kun oli tunkemassa itseään joka paikan alle missä vähän maata pilkisti. Mutta sain sitä nenätreeniä mitä halusinkin!

Tänään olikin taas agilityä :) Siinä Rin on vaan hyvä! Ensin tehtiin keinua niin että Rin juoksi keinun päähän syömään nakkia. Keinun tukea myös laskettiin niin että pamahti hiukan alaspäin, ei merkitystä ja Rin menee kovalla vauhdilla päähän asti. Sitten muutamat puomin kontaktit ja meni Rin kaksi kertaa koko puominkin. Tämän jälkeen paikkamakuu Nellin kanssa, Rin hieman vinkui mikä ehkä johtui siitä että Essi oli hallissa höseltämässä tai sitten vaan siitä että hetki sitten tehtiin agilityä. Ei kuitenkaan näyttänyt ahdistuvan Nellistä. Ensimmäisellä käskyllä maahan ja myös ylös, wuhuu! Seuraavalla kiekalla Rin teki keppejä. En meinaa päästä eteenpäin näistä, vikan keppivälin menee hyvin mutta en meinaa millään saada yli kolmanneksi viimeisestä kepistä. Sitten me molemmat opettelimme niistoa! Ensin Rin vaan tarjosi kahden jalan nostoa riman päälle :D Asento miulla oli nimittäin sama mitä tässä temppuharjoittelussa. Sitten niin että mie lähetin Rinin ja Margareetta palkkasi. Nyt meni nätimmin, muutama näitä ja mie siirryin esteen toiselle puolelle vähän eri asentoon. Nätisti Rin hyppäsi ja asetteli itsensä :) Sitten vielä kahden esteen etenemistä, Rin fokusoi taas todella hyvin eteenpäin eikä ottanut minuun kontaktia. Miun juokseminenkaan ei Rinin fokusta rikkonut. Kylläpä agility on tuntunut nyt kivalta!