maanantai 16. helmikuuta 2015

Rin möllitokossa ja Projekti Hihna pohdintaa

Ensimmäiseksi, Rinillä on Kennelliiton mukaan A/A-lonkat ja 0/0-kyynärät! Jes, ihana helpotus. Selän pyysin virallisena mutta tässä on nyt tainnut jotain mennä pieleen kun Kennelliitto ei ainakaan sitä ole arvioinut. Tai sitten en ole osannut pyytää oikein.

 Rinin kanssa pyörähdettiin Porvoossa FMBB:n järkkäämässä möllitokossa. Olipas taas kiva tunnelma ja ihana että näitä järjestetään :) Ja kävin toteamassa taas saman mitä yleensäkin, koira toimii mutta mie en ;) Parempi näinpäin! Itse siis jännitän aivan liikaa vaikka tsemppaan kovasti etten jännittäisi. Kooan kanssa on vaan niin helpompaa kun Kooan tuntee. Ja piti miun palkatakin Riniä mutta en vaan jotenkin pystynyt. Ja sitten tuli se ärsyttävä fiilis "Kiire, kiire, ei saa viedä muiden aikaa, pitää suorittaa nopeasti". Siis ihan uskomatonta näin jälkikäteen ajatellen! En siis omasta mielestäni huomioinut ja palkannut Riniä liikkeiden välissä tarpeeksi rapsuttelulla tms. mistä Rin niin tykkää :( Ei siirtymät kuitenkaan muutamasta sekunnista ole kiinni, etenkään möllitokossa..

Luoksepäästävyys 10: Rin oli todella nätisti, vähän katsahti tuomaria päin.

Paikkamakuu 9,5: Oli aika kuumat paikat odotella rivissä paikkamakuun alkamista! Rivistössä oli raivokkaasti haukkuva riiseni. Haukkui kyllä hirmuisesti jo ennen kehääntuloa. Oli pakko katsoa että eikai ne vaan tuota päästä suorittamaan. Mutta omistaja vakuutti että koira pysyy paikallaan. Yritin vaan olla rentona ja tungin Rinille nakkia naamaan. Rin ei onneksi näyttänyt ahdistuvan haukusta ja tapitti luottavaisin silmin miuta. Edistystä, ihanaa! Riiseni onneksi lopetti haukun ennen paikkamakuun alkamista. Rinin viereinen koira ei jäänyt suorittamaan paikkamakuuta, joten Rin oli tämän riisenin "vieressä". Toisella puolella jatkuvasti piippaava sheltti. Miun sydän hakkasi melkein rinnasta ulos paikkamakuun ajan, oli aika vaativat olosuhteet. Mutta Rin oli todella hyvällä ilmeellä rivissä. Ei vilkuillut viereisiä koiria, haisteli kyllä maata ja kerran haukoitteli eli ei ihan ollut sinut tilanteen kanssa. Mutta pysyi <3 JA meni ekalla maahan ja ekalla ylös <3<3.

Seuraaminen hihnassa 9,5: Kontakti aika huonoa, mie vaan en osaa opettaa seuruuta :(

Liikkeestä maahan 0: Olen vaihtanut juuri käskysanaa takaisin "Down!"-käskyyn ja taitaa olla liian samanlainen "Seis!"-käskyn kanssa. Muutoin on kyllä toiminut hyvin mutta ei näköjään koetilanteessa..

Luoksetulo 9: Sanoin Rinille että "Istu", samalla mietin että hitto, onko miulla edes sille jättökäskyä :D No istui kuitenkin ja tuli aika railakkaasti eteen ja sivulle..

Seuraaminen hihnatta 9: Rin meni samaan helppoon mitä monet koirat, jäi ihmettelemään seinällä olevaa peiliä. Sitten lopussa oli vielä jotain häikkää. Muutoin seuruu tuntui paremmalta kuin hihnassa.

Liikkeestä seisominen 10: Tää oli hieno :)

Hyppy 10: Hyppäsi vieraan esteen yli ja pysähtyi napakasti!

Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä pisteet 170,5 ja sijoituttiin jopa kolmansiksi! Video on osalta liikkeistä, sain erään ystävällisen sielun kuvaaman meidän suorituksen mutta unohdin sitten katsoa onko muistikortilla tilaa :D Hän sai kuvattua kännykällä liikkeestä seisomisen ja hypyn niin pääsin ne näkemään onneksi jälkikäteen.



Muutoinkin tämä möllikoe herätti ajatuksia Projekti Hihnaa ajatellen. Rin oli tuttuun tapaansa hirmuisen haukkuisa heti kun otin autosta ulos. Lenkillä tuli myös jatkuvaa kommentointia milloin mitäkin tuulenvirettä tai lumikasaa kohtaan. Ja hallin ulkopuolella jatkuvaa pöhinää.. Oli jo aika toivoton olo että miten ihmeessä kehtaan mennä ahtaaseen koiria ja ihmisiä pursuavaan halliin tämän RähinäRinin kanssa.. Mutta sitten kun tungimme itsemme halliin niin Rin oli hiljaa. Tunkeuduimme ihmis- ja koirakujan läpi, koirilla karvat vastakkain kun tilaa oli niin vähän. Ja Rin oli hiljaa. Tapitti vaan miuta ja oli rennosti käskyn alla. Olin ihan ihmeissäni, missä miun RähinäRin on? Toki päivän aikana muutama kommentointi tuli mutta se pieneltä koiralta sallittakoon. Heti kun siirryttiin ulos niin haukahtelu alkoi vaikkei ketään ollut näköpiirissä.. Tämä tuotti Ahaa!-elämyksen. Treenihallissa on mukavaa, siellä ei omistaja hermoile ja raivoa. Ulkona hihnassa se kyllä hermoilee ja raivoaa..

Luin Canis-lehdestä juuri artikkelin koiran stressistä. Kirjoittajana Henriette Marqvorsen. Heti alkuun tuli kyllä pelottavasti Rin mieleen. Siinä puhuttiin siitä miten stressitilanteessa koiralle tulee "tunnelinäkö", rationaalinen ajattelu katoaa, paniikkikäytös, kipukynnys nousee. Koiran aivot siirtyvät "kriisitilaan". Tässä tilassa ei tietysti koulutuksesta ole apua kun oppimiskynnys laskee. Koira ennakoi stressitilanteita ja kiihtyy äärimmilleen vaikka se ei ole peloissaan. Tämä jotenkin kuvaa Riniä niin hyvin. Tuntuu lenkeillä että Rinin reagoinnissa ei ole mitään järkeä, miksi se haukahtelee tyhjälle? Juoksee niin kovaa että hihna napsahtaa loppuun ja sitten taas takaisin ja uudestaan? Ei kuuntele kunnolla? Vaikka nappaan turkista kiinni ja kiellän niin ei tunnu menevän mikään perille? Stressin merkkejä ovat hänen mukaansa nopea hengitys, levottomuus, piippaaminen, uliseminen, tai haukkuminen sekä huono keskittymiskyky. Kaikki melkeinpä natsaavat Riniin :( Myös tällaisessa tilassa koira ei reagoi hyvin moitteisiin tai fyysisiin rangaistuksiin. Kuulostaapa surullisen tutulta..

Rin siis todennäköisesti on jonkinlaisessa stressitilassa. Mutta nyt olen kyllä täysin neuvoton miten tästä päästä pois. Tänään kokeilin sitten jotain uutta. Ensiksi, terassilta ei poistuta Rinin kiihtyessä vaan koirat istuvat ja kun ovat rennosti niin sitten lähdetään. Haukahduksista palataan. No meni aika kauan aikaa että Rin malttoi istua, edes hieman paineella avustettuna. Sitten palailimme muutamaan kertaan terassille. Kun Rin oli ekat viisi metriä hiljaa niin mentiin lenkille. Valitettavasti mukana myös Essi ja vaunut, joten koulutuksellisesti aika huono yhdistelmä. Päätin että en huomauta Rinille haukkumisesta. Tämä osoittautui kuitenkin hyvin hankalaksi ajatukseksi :( Haukkua tuli noin 5 sekunnin välein ja pyöriminen, lumen syöminen ja häslääminen oli normaalia hurjempaa! Noin 300 metriä ja noin 100 haukkua myöhemmin ei auttanut kuin ottaa karvoista kiinni ja sanoa "Riittää". Ja kieltää haukahduksista. Tämä rauhoitti tilanteen ja loppulenkki mentiin rauhallisemmissa tunnelmissa. Mutta tähän pitäisi löytyä joku toimiva malli miten edetä ongelman kanssa. Ja pitäytyä siinä, nyt on myös ongelma että mie vaihdan lenkkeily suunnitelmaa noin kuukauden välein ja mie, Rin ja etenkin Henri ollaan pihalla kuin lumiukot että mitenkäs nyt pitikään toimia. Mutta tämänkin ahdistavan lenkin jälkeen Rin silti teki hienosti ja mielellään tokohommia pihalla <3 Ei onneksi jää pieni pystykorva pohtimaan ikäviä lenkkihetkiä vaan treeni on mukavaa ja lenkit taas jotain muuta..

Käytiin Kame-veljeä moikkaamassa :)

2 kommenttia:

  1. Eikös tuos spondyloosilausunnossa ikäraja oo 24kk ennenkun ne vasta virallisesti lausutaan? Tai näin ainekii muistelisin lukeneeni.
    t. Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa nyt ne selkäkuvatkin tulivat näkyviin :) Spondyloosia juu ei saa mutta VA ja LTV olivat niitä mitä ajattelinkin tässä vaiheessa tarkastaa. Kuvat tulivat vaan eri maksuissa eikä näiden maksusta tullut s.postia vaan etanapostilla lasku.

      Poista