torstai 28. toukokuuta 2015

Voihan jälki

Kooa ja Noki Kooanpoika. Tai sitten ei, mutta etenkin pikkupentuna oli kyllä samaa näköä :)
 Noh, kylläpä kokeessa tapahtuu. Koemaiset jäljet ovat toimineet ilman avustusta todella hyvin mutta tietty kokeessa sitten.. ei. Toki jälkikäteen ajateltuna kaikki alkuasetelmatkin menivät vähän erilailla kun treeneissä. Saavuin koejanan kohdille, samalla mietin että missä nyt oikeasti saan olla? Kuvittelin että pitää odotella vähintään tunti metsässä tuomaria. Otin jostain syystä molemmat koirat autosta pienelle kävelylle ja käskytin Riniä useasti pissalle ja komensin kun se taas tyhjälle metsälle ärjyi, Kooa vaan pissii ja pissii kun luulee että senkin pitää. Ei tuomarilla edes kestänyt kauaa tulla. En treeneissä koskaan tee tällaisia pissatuksia, normisti vaan vehkeet niskaan ja siinä pissalle. Ois voinut tehdä niinkuin treeneissäkin.

Jana oli hieno. Kooa eteni kivalla vauhdilla suoraan ja noin viitisen metriä ennen päätepistettä kääntyi loivasti vasemmalle. Takajälkihän se oli.. Sitten Kooa solmuun puskiin ja hetki sitä pohdittiin. Ei muuta kun oikeaan suuntaan. Tässä taisin jo aloittaa "Missä jälki?" hokemisen. Tätäkään en treeneissä tee. Eka keppi nousi hyvin. Sitten kehut ja eteenpäin. Nyt ei mentykään suoraan vaan vähän sinne, tänne ja tonne. Alkuun ajattelin että ehkä menee vähän vaan jäljen vierestä mutta sitten meno oli jo sellaista että rupesi huolettamaan. Nyt mietin jo että missä vaiheessa pitää kääntyä takaisin, ei näy keppejä tai kulmia. Siinä hetki mentiin ja keppi löytyi. Päätin että ei ole kakkoskeppi, aivan varmasti joku muu. Päätin myös mihin suuntaan jälki tästä jatkuu ja lähetin Kooan sinne. No Kooahan meni ja jatkoi vähän epävarmaa työskentelyä. "Missä jälki?" jatkoin hokemista. Nyt meinasi itku tulla, mietin että onneksi muistin merkata tokan kepin paikan. Siinä Kooa sitten vaan seisoskeli nenä ylhäällä. Nyt se katosi, jos edes oli löytynyt. Kooa lähti johonkin suuntaan ja kappas, ollaan takaisin sillä tokalla kepillä. Sitten palataan sille, ajattelin ja kirosin. Kepin kohdilta lähetys ja Kooa lähti sinne minne meni ekalla kerrallakin. Mutta hetken päästä ei mene mihinkään. No, palataan sitten janan kohdille! Tätä tehtiin pariin kertaan ja Kooa ei kulje. Kävelee kyllä edellä mutta ei kyllä seuraa mitään jälkeä. Vei miut kaksi kertaa eri kohdasta tielle mutta ei kyllä ollut mikään jäljen loppumispaikka. Sitten luovutin. Inhoan luovuttamista.

Keli oli kyllä pahin mahdollinen tähän mennessä. Puuskittainen voimakas tuuli, auringon paahde ja kuivan kuiva metsä. JA niitä hirvieläimiä. Ollaan pääosin jäljestetty paljon kosteammissa paikoissa, eipä rutikuivia metsiä täälä ole vielä ollut. Sitten kun mie vielä käyttäydyn erittäin ei-treenimäisesti ja ensimmäinen ajatus jäljellä on että minne palaan KUN pitää palata niin soppa on aika valmis. Keskeytin siis kokeen, koska Kooa on vielä toipilas niin en viitsinyt sitä enään rasittaa turhaan. Pisteitä saatiin 54, en tiedä edes mitä nämä pisteet merkkaavat. Jos olisin ollut järkevä ja malttanut hetkeksi jäädä kisapaikalle niin olisin kuulemma saanut nähdä jälkikaavion. Olisin tiennyt että missä me oikeasti mentiin ja joudunko syyttämään täysin itseäni surkeasta suorituksesta. Ehkä Kooa olikin jäljellä, ihan oikeasti? Ehkä opin jotain tästäkin epäonnistumisesta, toivottavasti ainakin..

Kyllä tuon PK-esteen ylitys on aika hurjannäköistä..

No, Kooa pääsi sitten eilen harrastamaan iloisempia asioita. Nimittäin hakua. Kyllä oli intoa! Maalimiehet etukulmissa, radalla pituutta noin 150 metriä. Nenä toimi hyvin alueelle mennessä. Oikealta maalimies löytyi heti suoralla pistolla, kaikki haukut niin että maalimiehet päättivät palkkaushetken. Vasemmalle lähti vähän vinoon ja sieltä korjasi etukulmaan. Sitten tyhjä oikealle. Lähti vinoon puolesta välistä, sai ehkä takakulman maalimiehestä hajun. Täältä karjuin kovalla äänellä pois. Uudelleen lähetys ja nyt upposi paremmin. Taas sai kovemmin karjua ettei mene takakulmaan asti mutta tuli pois. Vasemmalle lähti vähän vinoon ja juoksi kyllä jostain maalimiehen läheltä muttei löytänyt. Uudelleen ja nyt meni taaksepäin. Ja taas ja nyt löytyi. Sitten oikealle ja sieltähän se takakulman ukko nousi. Kyllä oli tyytyväinen Kooa tämän treenin jäljeen. Ja hengästynyt! Tauko on tehnyt hallaa kunnolle, ei ole vielä asiaa 300 metrin radoille.

Muutoin Kooa näyttää edelleen hyvältä :) Ja hyvin sporttiselta kun pudottaa hirveät määrät pohjavillaa! Plus liikkuu enemmän ja käy uintiretkillä niin paino on hieman tippunut. Lisää lihaa vaan ruokakuppiin ja Kooa tykkää. Rinkin on uskaltanut välillä hypätä Kooan perään lampeen mutta pääosin kyttää Kooan puuhia rannalta ja juoksee sitten edelle. Nyt Kooa on nautiskellut uimalla omaa tahtiaan ihan itsekseen.

Rin on tehnyt tokohommia. Tänään totesin taas vaihteeksi kuinka typerä sitä voi olla. Tai totean sitä aika usein mutta nyt jotenkin taas onnistuin ylittämään itseni. Tiedän että Rin ennakoi, niinkuin moni muukin koira. Mutta Rin tekee sitä todella herkästi. Luoksetulon stoppia olen tehnyt tähän asti kierron kautta, koska Rin ENNAKOI. Mutta. Se on niiiiiin hieno! Jos jonkin liikkeen olen osannut hienoksi tehdä niin se on Rinin luoksetulon stoppi. Kun tehdään luoksetulo niin olen vaan ajatellut että "Otan kyllä koemaisesti, koska se on niin hieno <3". Ja sitten ihastelen sitä kun Rin pysähtyy kuin seinään. No. Tänään käskytettynä ensin nousi liikkurin käskystä, tästä uudelleen aloitus. Pysäytys ja taas reagoi liikkurin käskystä, tästä korjasin vaan seis ja palkka. Lähti hitaasti liikkeelle niin pienen tauon jälkeen suora luoksetulo. Mutta nyt se sitten ennakoi ja pysähtyy/hidastelee jo heti kun lähtee.. Sitä saa mitä tilaa <3 Tehtiin useampi ja ei vaan lähde reippaasti. Josko nyt muistaisin että jos Rin osaa stopata upeasti niin ei sitä tartte joka kerta tehdä.. Eipä ole enään hienonhieno luoksetulon stoppi :(

Rin teki myös agilityä Henrin kanssa


Ja sitten Riniä ohjasti Essi


keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Tiukkaa treeniä


 Koska kokeet lähestyvät hurjalla vauhdilla niin treenitahtikin on hurjaakin hurjempi. Ensin Kooa koettelee itseään jälkikokeessa viikonloppuna, iiiiks! Taas uusi laji mistä en tiedä vielä juuri mitään! Ja reilun viikon päästä siitä Rinillä on avoimen luokan tokokoe. Eipä tartte miettiä mitä sitä vapaa-ajallaan tekisi :) Tai "vapaa-aikaa" miulla on kaikki päivät mutta toisinaan vaan treenaaminen on huomattavasti helpompaa. Tällä viikolla Rinin treenirintama on ollut vähäisempää, pientä muistutusta siellä täällä. Kooankin loppuviikko on pääosin lepoa ja pientä janatreeniä ja esinemuistutusta. Ja aavistus tottista.

Maanantaina Kooalle jälki. Janalla lähti alkuun voimakkaasti oikeaan. Siellä sitten kutsu pois ja eteenpäin. Meni hyvin kunnes oikaisi jäljen suuntaan oikealle ja kieritti itsensä jumiin pikkupuihin. Siinä sitten ihmeteltiin ja setvittiin naruja. Tästä lyhyt lähetys eteenpäin ja jäljelle. Ja oikeaan suuntaan :) Eka keppi nousikin hyvin ja niin nousivat myös kaikki kuusi muuta keppiä. Todella hieno jälki! Nyt käskin Kooaa maahan kun nosti kepin ja tämä toimikin hyvin. Ei tartte tulla luokse vaan saa jäädä kepin viereen makaamaan. Kunhan sen kepin kuitenkin suuhunsa ottaa ensin.

Illalla Kooa sai vielä esineruudun, kaksi noin 10 metrin levyistä kaistaletta. Ensimmäisessä kaksi esinettä, ihan takana noin 60 metrissä ja alle 10 metrissä edessä. Etuesine löytyi paluureissulla, nenä oli hyvin auki. Takaesine ei millään. Ruutu laski vielä vähän alaspäin noin 5 metriä ennen takarajaa. Jouduin hihnan kanssa hakemaan esineestä hajun. Sittenkin vielä Kooa perkele yritti haahuilla omiaan! Ja meni jäljellä. Jatkuvasti. Toinen kaistale olikin parempi, joten näitä pitää tehdä. Ja tehdä kunnon virittelyt ennen treeniä. Lenkki väliin ja vielä tähän ensimmäiseen ruutuun taakse esine. Tämä nousi jo paljon nopeammin kuin ekalla kerralla, nyt Kooa teki pienen virittelyn hakemalla viedyn esineen metsästä ennen ruutuun menoa.

Rin teki hakua. Ja teki hyvin :) Meitä oli vaan kaksi ja tuulta riitti niin tehtiin tyhjälle alueelle. Ekassa nenä taas heilui kovasti ja menikin suoraan maalimiehelle. Nyt oli irtorullat kaikilla. Tällä kertaa myös osasi edetä eteenpäin rullaa tuodessaan kun juoksin itse metsässä eteenpäin. Näytölle ääni. Toinen pisto meni vähän huonommin, luulin että sai näön maalimiehestä mutta ei ilmeisesti saanutkaan. Lähti monta kertaa samaa polkua pitkin etenemään. Lopulta kuitenkin eksyi maalimiehen luokse. Kolmas oli taas hyvä, nenä heilui. Neljännen kohdalla sai hienosti hajun ja ylitti jopa vähän isomman polun ja puun! Puun kierron jälkeen palasi samaan suoraan linjaan mistä haju tuli ja meni piilolle. Tälle neljännelle ei enään ääntä näytölle ja nyt lähti hyvällä vauhdilla.

Tiistai aloitettiin taas jäljellä. Laura kävi tallomassa Kooalle hirvien asuttamaan metsään todella hankalan jäljen. Oli maastovaihteluita, PUSIKOITA!!, ojan ylitystä ja keppejä lähekkäin. Janalle lähdettiin ojanvierustaa ja tämän Kooa selvitti hienosti. Nyt piti välillä pysäyttää Kooa jäljellä kun liina sotkeutui liiaksi. Tämä onnistui hyvin. Ekan kepin huomasin siitä että liina olikin löysä ja Kooa kepin kanssa. Nyt meni myös hyvin maahan pyynnöstä ja tuntui olevan hyvin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Eteni tälläkertaa tarkasti jäljellä. Ojan ylitys meni loistavasti, pomppu ja suoraan takaisin jäljelle. Yhdestä kepistä meni ohi kun tarkensi hieman kulmaa ja meni jäljen vierestä. Nosti kuitenkin päätä, mie pysähdyin ja Kooa sitten itsenäisesti kääntyi kuitenkin keppiä etsimään. Tämä oli myös todella hieno jälki :)

Ehkä pikkiriikkisen liian kaukaa ponnistus

PutkeenPutkeen tarkoitti tänään tätä..




Rin pääsi illalla tekemään agilityä pitkästä aikaa. Tehtiin parilla hypyllä ja putkella muutama erilainen kuvio. Hyvin se kulkee, ainakin jonkun muun kuin minun kanssa :D Keppejä pitäisi harjoitella enemmän, tällä tahdilla niiden opettelussa kestää ikuisuus.. Puomilla kontaktit toimivat hyvin, ekalla kerralla takatassut tippuivat kontaktilta mutta toisella kerralla jäi hyvin 2on2off. Toiseen suuntaan sama juttu, ekalla tuli ulos puomilta. Vauhti on hyvä ylös mutta tasaisella hieman himmaa. Vielä lopuksi tehtiin käskytettynä hyppy, nouto ja luoksetulo. Nyt ei ollut mitään merkkiäkään ennakoinnista, Rin teki tarkkaa työtä. Noudon palautus voisi olla hieman nopeampi.



Tänään sitten taas esineruutukaistaleita metsään. Nyt kolme kaistaletta, 10 metriä leveitä, reilusti syviä ja jokaisessa yksi esine. Kyllä toimii! Kerta kerralta Kooa paransi suoristustaan niin että kolmannelle kaistaleelle lähti jo todella reippaalla vauhdilla ja nenä ylhäällä <3 Rin teki myös esineruutua niin että Laura vei kaksi esinettä ja näytti Rinille kauimmaisen. Meni tästä kuitenkin aika läheltä ohi ja haki toisen esineen. Löytyi se toinenkin esine sieltä hyvin. Vauhtia oli :)

"Lähetä jo, ei tässä koko päivää aikaa ole.."

"Löysin tällasen!"




Sitten vielä molemmille paukut. Rin aloitti niin että kahdesti seuruutin ja palkkasin lelulla. Sitten kolmannella kerralla ammuttiin ja jatkoin muutaman askeleen seuruutusta. Pamauksen tapahduttua Rin vaan hyppäsi tavoittelemaan lelua mutta sitten jatkoi seuruuta :) Sitten taas yksi seuruu ilman paukkuja ja seuraavassa paukut. Nyt Rin ei reagoinut yhtään mitään :) Kooalle kanssa ensin ilman paukkuja. Sitten yksi paukku ja palkka. Sitten vähän pidempään seuruutusta ja Kooakin oli hiljaa eikä tapansa mukaan vinkunut. Ehkä tauko on tehnyt tässä hyvää. Oli kyllä selkeästi menossa tekemään eteenmenoa ja siksi vähän turhan innokkaana mukana..

Ja vielä illalla esineruudut! Kooa teki kaksi kaistaletta ja molemmissa kaksi esinettä. Kyllä toimii! Ekalla kaistaleella lähti vähän lapasesta, todennäköisesti toisella puolella metsää treenaavan hakuryhmän hajuihin kun sieltä tuuli. Kolmas lähetys suoraan esineiden lähistölle ja bongasi molemmat esineet. Toisessa ruudussa todella hienoa työtä :) Sitten lenkille viiden beeceen voimin ja tämän verran tarvitaan lenkkeilijöitä että Rin ei ehdi koko ajan kytätä Kooaa. Aamulla Rin pääsikin juoksemaan Rambo valkkarin kanssa.


Rambo&Rin


"Älä tuu iholle!"

Kuvaukselliset

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Jälkileiri ja rallytokokisat

 Kooa näyttää päivä päivältä paremmalta :) Ensimmäisen jälkileiripäivän jälkeen pohdin että mennäänkö takapakkia kuntoutumisessa. Kuitenkin heti seuraavana aamuna edelleen venytteli takapäänsä kunnolla! Metsässä annoin eilen juosta vähän enemmän kun meni omaa tahtiaan. Kooa kävi myös uimassa ja ui kaksi kertaa niin että mie kävelin rannalla ja kannustin itsenäiseen uintiin. Rin juoksi kurkkimassa Kooan etenemistä ja kun oikein kehoitin niin pulahti myös lampeen. Toista kertaa ei kyllä enään mennyt. Kooalla oli kyllä taas hyvä ilme kun näki mihin suuntaan autolta lähdettiin. "Oikeesti, tännekö mennään!?" "Ahaa, saa mennä alas asti." "Ja sä tuut mukaan!" Saako mennä?" "Ai, saa vai?" "Etkai juksaa, saako nyt?" "Mene vaan Kooa, mene mene" "Ootko nyt ihan varma, saanko ihan tosissani?" "NYT MENE!" "JesJesJeeess!"

Jälkipäivä nro 1. Kouluttajana Antti Tontti. Aloitettiin pellolta, pitkä suora, käännös oikealle, suora, käännös oikealle ja pitkä suora takaisin. Neljä keppiä. Ei olla oltu pellolla sitten viime kesän, vauhtia riitti! Kepit nosti hyvin ja keppien jälkeen turhan vauhdikkaasti eteenpäin. Seuraavaksi tehtiin metsäjälki. TAAS tein janan niin että tuuli suoraan tulojäljeltä ja menin liian läheltä janaa metsään. Kooa otti ilmavainun tulojäljestä ja se hieman häiritsi janaa. Lähti oikeaan suuntaan kuitenkin. Ja koska jälki oli minun tekemäni, oli taas keppiä ja kulmaa aika tiukilla väleillä :D Yhden kepin yli taisi painella, muihin reagoi vähintään. Pieni epäillys on että yhden kulman oikoi mutta löysi itse viimeiselle kepille kuitenkin. Tällä jäljellä oli myös kuivan ojan ylitys. Kooa hetken arpoi mutta sitten meni yli ja etsi jäljen uudestaan toiselta puolelta. Ilma oli sateinen.

Janalle meno
Jälki bongattu

 Jälkipäivä nro 2. Nyt olikin lämmin aurinkoinen päivä. Mukavaa vaihtelua! Taas ensin pellolle. Nyt nameja keppien jälkeen jotta ryntääminen saataisiin kuriin. Myös sinnetänne jäljelle nameja. Kooa oli paljon tarkkaavaisempi. Söi namitkin ja itse muistin hidastaa Kooaa tarpeeksi. Ekaan keppiin reagoi mutta sitten sai hajun edellä olevista nameista. Vaadin kepin palautuksen. Kooa ei oikein tykkää tuoda keppiä, jälki on tärkeämpi. Tähän pitää keksiä jotain. Yhden kepin yli meni merkkaamatta. Näistä sellainen vinkki että pysäytän koiran, heitän kepin eteenpäin jäljelle ja sitten koiralle uusi mahdollisuus. Nyt oli paljon kulmaa ja kaksi pitkää pätkää ja monta lyhyttä. Kooan piti olla tarkkana! Kulmat meni tarkasti ja jos meni vähän yli niin heti tarkensi oikeaan suuntaan.

Peltojäljellä tarkkana


Päivän toinen jälki taas metsään ja vieläpä kuivaan sammaleiseen metsään. Sanna onneksi talloi nyt jäljen niin oli vähän enemmän koemainen. Ja Sanna tuli myös Antin lisäksi metsään mukaan neuvomaan :) Tästä olikin paljon apua kun Sannalla on koekokemusta ja itse en tiedä yhtään miten jälkikoe etenee.. Janalla Kooa lähti heti vinoon ja siitä kutsuin takaisin, ja näin saan siis tehdä myös kokeessa! Sitten toiseen suuntaan vinoon ja tästä myös huomautin Kooaa. Nyt lähti takajäljelle. Taaskaan Kooa ei olisi halunnut nostaa osaa kepeistä. Jää hetkeksi etsimään ja jos ei heti löydy niin luovuttaa. Onneksi sentäs lähes aina reagoi keppiin niin voin sitten kehottaa Kooaa olemaan tarkempi. Tälläkertaa tuli myös testattua se että Kooa näytti reagoivan keppiin. Jatkoi eteenpäin, pysäytin ja kehotin etsimään. Oikeasti tässä kohtaa ei ollut keppiä mutta näin olisin tehnyt kokeessakin. Etsi ja luvalla lähti jälkeä eteenpäin. Nyt keppejä ei oltu merkattu ja Kooa löysi kaikki kuusi <3 Tämä oli myös senpuoleen hyvä jälki että puolessa välissä Kooa lähti painelemaan aika siksakkia ja nenä ylhäällä. Pohdinkin että onko vähän väsynyt, haittaako kuiva metsäpohja, meneekö jäljen vieressä vai onko vaan hukannut jäljen. Vaihtoehto viimeinen paljastui oikeaksi kun tupsahdettiin takaisin janalle! Eli tärkeä opetus, jos jälki hukkuu niin muista missä oli viimeinen keppi. Nyt palattiin takaisinpäin ja Kooa löysi oikean jäljen ja tuttu hännänheilutus alkoi. Hetken kuluttua taas lähti selkeästi vieraalle jäljelle ja nämä siis olivat hirvenjälkiä.. Pitää olla kokeissa tarkkana kun koejäljet ovat samoissa maastoissa :/

Ehdittiin tehdä myös esineruutu joka oli huono, toki ne ovat olleet jo pitkään huonoja. Kooa potpotteli pitkin ruutua ja löysi kengän keskeltä. Taas pyörittiin siellä täällä. Tarkennettiin siellä missä ei mitään ole. Sitten löytyi esine ja tähän päätin ruudun. Viimoinen oli takakulmassa missä oli jo moneen kertaan käynyt :( Toisena päivänä myös tottista. Kylläpä oli kuritonta meininkiä! Tottiksessa vaan en missään vaiheessa saa koskea Kooaan. Paitsi ennen eteenmenoa, jonka virittely on rintaan taputus. Nyt kiitin seuruun jälkeen Kooaa silittämällä kaulasta. "DingDingDing, eteenmeno!!" Meinasi Kooa. Jäävissä siis "ISTU!" käsky aiheutti pienoisen singahduksen eteenpäin ja siitä maahanmenon. Eteenmeno taas vino oikealle kunnes suoristi itse tai bongasi palkan.

Lauantaina lepoa ja sunnuntaina sitten Lappeenrantaan rallytokokisoihin. Ihana kun täälläkin on nyt kisoja eikä tartte pitkälle ajella :) Kooa lähti avoimeen ja rata oli helppo sen puoleen että houkutusta ei ollut. Kooalle tuli yksi nenäkosketus miun käteen ja tuttu ongelma eli sivulta eteensiirtymiset vinoja. Kiepsahdus sujui hyvin ja hyppy vielä paremmin :) Kooalle pisteitä 95.



Rin yllätti olemalla vähemmän äänekäs mitä toisinaan on tällaisissa tapahtumissa. Sain paljon palkattua kontaktia ja rentoa oloa. Yksi haukkukohtaus mahtui päivään kun kauempana toinen koira haukkui ja Rin haukkui ja paineistui siitä eikä osannut lopettaa. Muista haukahduksista toipui nopeasti tai ei reagoinut niihin. Itse rata meni surkeasti fiiliksen kannalta. Rin oli taas kovin jähmeä. Kyllähän se radalla mukana kulki kun itse paljon hössötti mutta ei Rin tykännyt yhtään. Luulin että olisi mennyt pisteiden kannalta huonomminkin kun Rin välillä jäi jälkeen mutta silti 97 pistettä kerättiin. Ihan epäreilua miun mielestä, miksi ilottomalla hössötyssuorituksella saa näinkin paljon pisteitä mutta iloisella suorituksella ja yhdellä ohjaajan virheellä tulee HYL? Pakotin itseni ottamaan Rinin vielä myöhemmin autosta ulos treenaamaan. Tehtiin ilman hihnaa perällä tokoa ja onneksi tehtiin, se meni hyvin. Seurasi iloisella fiiliksellä ja keskittyi hyvin. Paitsi kaukot, jostain syystä keksi että istu+KM tarkoittaakin seiso! Tätä tarjosi herkästi vielä illalla kotona.


keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Kooa paranee!

Kooalla oli maanantaina osteopaattiaika Carita Reijoselle. Omaankin silmään Kooa on näyttänyt nyt hyvältä, uutena on tullut monet etupäänvenyttelyt ja muutamia kertoja olen myös takapäänvenytyksiä bongannut! Asia varmistui Caritan käsittelyssä, Kooa on paremmassa kunnossa :) Lukkoja löytyi edelleen, tietty, mutta eivät olleet läheskään niin pahoja kuin viimeksi. Nyt oli ongelmaa nivelten 5-7 välillä ja käsiteltiin myös tarkemmin lapoja jotka olivat aika tukossa. Aiemmilla kerroilla takapäänongelmat ovat vieneet kaiken ajan.. Jatketaan edelleen metsäisiä ravilenkkejä ja maltillisesti harrastellaan :) Ja käynnin jälkeen Kooa on venytellyt takapäätään jo enemmän mitä olen huomannut viimeisin kolmen viikon aikana!


Kouvolassa vietettiin hetki aikaa ja treenattiin Jeren ja Rauhan kanssa. Rin teki ruutua, huonosti taas. Paineistuu todella herkästi nyt. Vauhti hidastuu ja jos en näytä tyytyväiseltä niin keskeyttää liikkeen ennenkuin ehdin edes sanoa mitään. Ruudussakin jos jäi aivan eteen ja olin hiljaa niin lähti vaan hipsimään miun luokse. En nyt tiedä johtuuko liian vaikeista treeneistä, juoksuista vai mistä. Juoksut ovat kuitenkin nyt ohi vuodon ja Kooan kiinnostuksen kannalta mitattuna. Paineistuimista on myös havaittavissa kaukokäskyissä. Jos vaadin parempa istumista niin menee huonosti maahan. Jos siihen käyn vaatimaan sitä maahanmenoa minkä on oppinut ja mitä tekee niin sitten prakaa kaikki. Ärsyttävää! Ja sitten kun ärsyynnyn niin pikkukoira ei tietty halua miun kanssa hommia tehdä sitä vähääkään..

Vroooommmm!! Ja ohi.. Kuva Jere P.
"Tässä on se ruutu Rinputti :)" Kuva Jere P.


"Ai tässäks se oli?" Kuva Jere P.

"Mitä se mesoaa, taasko väärä paikka?" Kuva Jere P.
"Voisko jo kelvata pliis?" Kuva Jere P.

 Seuruu sentään näyttää hyvältä. Jere häiriköi Riniä heittämällä palloa ja Rin todella vähän tästä häiriintyi, välillä hieman kurkkasi mutta samantien palautti kontaktin. Eilen yleisissa treeneissä seuruutettiin koiria ringissä niin siinä piti todella hyvin paikkaa ja kontaktia. Toinen mikä menee hyvin niin on nouto. Nyt malttaa irrottaa katseensa heitetystä kapulasta hyvin ja kapulan nosto on siistimpi. Kapulan tuo eteen paljon paremmin. Tätä ollaankin tehty sisällä ruokakuppitreeninä.

Kaahottaen tunnareille. Kuva Jere P.

Oikea tunnari löytyi silti :) Kuva Jere P.

Avohyppy menee vähän niin ja näin. Eilen ei millään istunut ekasta käskystä. Ja vauhtikin on kovin hidas, tässäkin. Etenkin ekalla hypyllä lähes pysähtyy esteen eteen. Luoksetulon pysähdykset ovat todella napakat mutta taas rupesi reagoimaan liikkurin "Kutsu!" -käskyyn. Nousi seisomaan. Usein. Ja sitten kun olin pariin kertaan palauttanut istumaan eikä noussut niin lähti pysäytyksen jälkeen itsenäisesti liikkeelle.. Kaikenmaailmaa :( No seuraava hyvä asia huonojen vastapainoksi on kuitenkin liikkeestä istuminen. Sitä ollaan tehty peruuttelemalla tai vapaana sivulla tulemisen kanssa. Istuu siis todella hyvin ja muutkin jäävät ovat nyt pääosin onnistuneet. Paikkamakuun Rin teki eilen aamulla Kooan kanssa ylipitkänä, makasi hyvin. Sitten illalla vieraan koiran vieressä koemainen makuu ja meni todella hyvin. Rivistössä oli vinkuva koira ja Rin hieman kuikuili sivulle. Ei mennyt lonkalleen ja meni hyvin alas ja nousi napakasti sivulle :)

Olen aina ihaillut sitä että ihmiset voivat jättää toisen koiransa hengaamaan kentänlaidalle ja treenaavat samalla toisen kanssa. Nyt tämä onnistuu meiltäkin :) Kouvolassa pysähdyin lenkin yhteydessä kentällä ex-tempore treeniin. Rin aloitti hengailun ja tein Kooan kanssa hommia. Olin välillä toisella puolella kenttääkin ja tein pari eteenmenoa ja Rin oli nätisti paikoillaan, hiljaa. Kooa sen sijaan nousi välillä seisomaan ja sitä sai useammin käskeä maahan.. Kumma kyllä että tämä ihana seesteinen tottelevaisuus häviää heti kun hihnan laittaa kiinni :D Hirmuisella huudolla ja kiskonnalla lähdettiin kentältä kotiin päin..

Tänään oli huonojen treenien päivä. Aamulla kiireiset rallytokot hirmuisessa tuulessa ja sateenuhan alla. Ja lapset mukana. Todella huono yhdistelmä jo alkuunsa. Plus se että meinasi mennä hermot niiden kylttien etsimiseen ja radan rakentamiseen! Ihan hirveää hommaa. Kentällä oli edellinen tokoilija juuri lähdössä niin Rin sai paikkamakuutreenin vieraan koiran kanssa ja vielä niin että olimme molemmat piilossa. Tämä sentäs meni todella hyvin, kääntyi vaan lonkalleen. Kooa teki avoimen luokan radan ja välistä piti juosta kylttejä kiinni kun ne lentelivät pitkin kenttää. Ja sitten rupesi tökkimään kyltti missä pitää istua perusasentoon ja tehdä paikallaan käännös vasemmalle. Siis perusjuttuja mutta ei mene karvapylly maahan. Ja ei ainakaan siirry samanaikaisesti vasemalle vaan Kooa jää pönöttämään paikalleen.. Houkutus ja hyppy menivät sensijaan ihan hyvin. Rin teki radan alotyyliin tosi kivasti, jatkuvasti vaan ennakoi sivulletuloja edestä. Sitten vielä tehtiin avoimen luokan hyppyä niin että heitin lelun kun Rin oli esteen päällä. Tulipas kaivattua vauhtia takaisin hyppyyn :)

Illalla huonot treenit jatkuivat. Kooan koemittainen jälki meni ihan perseelleen. Ensin otti ilmavainun miun tulojäljestä ja meinasi sille ampaista. Ja sitten tiukasti takajäljelle kun sieltä päin tuuli. Yksi keppi jäi metsään ja yksi jäi nostamatta. Parista muustakin kepistä pinkoi vaan yli. Rinillä taas semihuonot hakutreenit. Maasto oli hankala. Nyt tehtiin suoraa pistoa irtorullilla. Ekalla lähetyksellä lähti hetki sitten radalla juosseen suunnistajan jäljille. Sieltä sitten palasi ja seuraava lähetys oli hyvä. Rullan toi omia jälkiään takaisin ja mie juoksentelin metsään taas. Näytölle lähti reippaasti. Seuraava pisto olikin parempi ja näytölle lähtö hyvä. Kolmannella pistolla meinasi varastaa ja sitten ei uskaltanut lähteä vaikka en mitään edes sanonut varastamisesta! Otin kuitenkin uudestaan. Tämä myös hyvä, paitsi että arpoi hetken näytölle menoa. Neljäs ei sitten toiminut. Nenä oli kokoajan tuulen suuntaan eli vasemmalle. Ja kun lähti niin jäi pyörimään lähelle, eteni taakse, haisteli ja teki vaikka ja mitä. Muutamat lähetykset kokeilin eri kohdista mutta aina sama. Otin sitten maalimiehen pois piilosta ja Rin seurasi tarkkaavaisena kun ukko tuli radalta pois.

Korjaussarjaa sitten. Rinille tuulen puolelle maalimies, pohdin että otanko apuja mutta en haluaisi niitä käyttää. Nuuhkutteli taas hyvin ja sai hajun. Lähti myös hyvin, pieni pyörähdys radalla olevien kuoppien takia ja maalimiehelle. Jäi sinne pyörimään ja ajattelin että johtuu nyt kaulassa olevasta kiintorullasta. Johtuikin onneksi vaan edellisen koiran namirippeistä mitä maassa varmasti oli pari hippuista. Kaiveli niitä sitten näytölläkin. Se meni siis todella hyvin :) Toi jopa nyt rullan katsomalla missä minä olen eikä omia jälkiään! Kooalle vielä viimeiseksi jana ja keppi. Lähti takajäljelle mutta kääntyi itsenäisesti viiden metrin päästä oikeaan suuntaan. Kepin nosti hyvin.

On kyllä ollut tiukka viikko! Iltaisin on väsyneet haukut nukkumassa. Seuraavat kaksi päivää vietetäänkin Ipkyn jälkileirillä. Kooa osallistuu sinne ja varmasti tekee tällaiselle keltanokalle hyvää kuunnella jälkipuhetta :) Sitten päivä huilia ja rallytokokisat!

Rinin kyttäystä

Siskot




perjantai 8. toukokuuta 2015

Hakua, jälkeä ja tokoa

Rin pääsi leikkimään Liinan kanssa :)
 Rinin juoksut ovat nyt kestäneet parisen viikkoa. Koirat ovat vuorotellen portin takana kylppärissä kun olemme kotona, yön ajan ovat molemmat eri huoneissa portin takana. Rin protestoi portin takana oloa. Rin ei ymmärrä miksi HÄN joutuu eristykseen kun HÄN käyttäytyy nätisti. Ja siis meidän kylppäri ei ole missään itäsiivessä vaan ihan keskellä kaikkea. Yksi ilta päästin sitten Rinin pois eristyksestä ja ajattelin että vahdin vaan koirat tarkemmin. Eipä vahtia tarvittu kun Rin ilmoitti vienolla murahduksella Kooalle ettei tartte tulla lähelle. Rinin katse oli taas julmaakin julmempi. Kooa meni ihan pähkinöiksi. Ensin pyöri vähän kauempana tietämättä miten päin olisi. Sitten tuli varoen miun viereen, Rin oli toisella puolella sohvan vieressä. Siinä Kooa sitten vinkui ja selosti kuinka kummaa tämä elämä on. Sitten tulikin ongelma. Miten poistua. Rin on sohvapöydän alla ja poistumistie olisi että laskee pään sohvapöydän alle ja kääntyy siitä pois. No ei voi kun Rin on siellä ja murajaa. Sitten Kooa ajatteli että sohvalla ois turvallista. No se ei nyt käy. Mutta alaskaan ei voi mennä kun siellä se hurja Rin vaan tuijottaa. Kerroin sitten Kooalle että mene sohvaa pitkin alas. Tämä kävi. Sitten Kooa kurkisti sohvapöydän alle turvallisemman välimatkan päästä. Siellä oli vastassa taas tiukka tuijotus ja Kooa katsoi parhaaksi että jos vaan hiipisi hiiren hiljaa häkkiin niin siellä saapi olla rauhassa :D Hyvä että Rin on löytänyt "voimansa" ja kertoo Kooalle että painu pois. Lenkkeilevät edelleen vapaana tiukassa valvonnassa ja Kooa jättää Rinin hyvin rauhaan kun siitä itse hieman huomauttaa, hännänheilutukset ovat pannassa.

Keskiviikkona Kooa teki kaksi janaa. Nyt oli namit parin metrin päässä janasta. Kooa otti molemmilla kerroilla oikean suunnan! Toisen kepin merkkasi mutta sitten jälki vei eteenpäin. Nyt kehotin etsimään keppiä ja nousihan se sieltä. Rin teki hakua ja ensimmäisen suunnitellun tyhjän. Ensin pisto tuulenpuolelle. Taas kääntyi noin 40 metrissä etenemään radan suuntaisesti mutta samantien korjasi ja löysi maalimiehen etukulmasta. Nyt kokeilin korjata Rinin palautussuuntaa eteenpäin niin että juoksin viistosti metsäänpäin. Rin huomasi tämän vähän ennen keskilinjaa ja toi sitten rullan. Näytölle ääni mutta silti Rin vähän pyöri ennenkuin vei perille. Tyhjälle lähti ihan ok, kääntyi taaksepäin. Tuli hyvin pois kutsusta. Seuraavalla pistolla meni takarajalle mutta kääntyi taaksepäin ja kävi tsekkaamassa vanhan piilon. Sitten eteni takarajalla maalimiehelle. Ei huomannut miun metsään etenemistä ja meinasi jo mennä yli keskilinjan kunnes huusin Rinille. Rullan tiputti noin 5 metriä ennen miuta mutta hienosti nosti sen uudestaan. Näytölle meni nyt paremmin.

Toinen kierros. Nyt kokeiltiin irtorullilla, sähelsi kuulemma hetken kiinnon kanssa. Ensimmäinen pisto samaan kulmaan samalla tavalla, ensin kääntyi 40 metrissä kunnes löysi. Irtorullan otti todella hyvin ja lähti itse etenemään paremmin eteenpäin. Näyttö hieno. Toisella pistolla taas kääntyi taaksepäin mutta nyt ei tehnyt niin pitkää lenkkiä. Tässä ei taas huomannut miun metsään etenemistä. Näyttö oli hyvä. Jatkossa pitää ottaa pieni irtorullatreeni ja keskittyä suoriin pistoihin hetken aikaa. Nenä on hyvin auki jo lähetyksessä.

Torstaina aamusta tokoiltiin. Uusi häiriöinen kenttä, jalkapalloilijoita, treenaavia koiria, autoja yms. Ajattelin että Rin ei pysty, ei kykene. Toisin kävi, Rin kykeni todella hienosti :) Pientä pöhinää tuli kun toinen koira teki ruutua mutta se sallittakoon pienelle beeceelle. Alkuun avohypyn muistutusta ja istuminen onnistui hyvin. Myöhemmin tämä käskytettynä ja niinkuin arvelinkin, Rin lähti todella herkästi liikkurin käskystä. Korjauksella oli paremmin kuulolla. Kaukokäskyissä ensin vaadin kunnon istumaan nousua, kotona tekee useimmiten hyppäämällä maa-istu -vaihdon mutta ulkona herkästi tassuttelee sen ylös. Myöhemmin taas liikkuroituna ja ei kummallakaan istumisella noussut ekalla. Tästä pieni huomautus ja seuraavasta kunnon istumisesta ekalla palkka. Nouto liikkuroituna, pelkkä heitto ja siitä palkka. Kovin Rin nytkähteli mutta malttoi kolmen "Käsky!"n ajan pysyä paikoillaan. Ruudun tein kun se siellä oli. Ekalla lähetyksellä ajautui vinoon mutta tokalla menikin hienosti oikeaan paikkaan.

Sitten vielä lopuksi paikallaanolot. Rin teki istumisen, ensin olin näkösällä ja palkkailin. Piilossa kun olin ollut minuutin verran niin meni maahan. Liian pitkä aika. Korjasin istumaan ja käväisin piilossa ja sitten vapautus. Paikkamakuu piilossa seuraavaksi, yksitellen käskytettynä. Meni maahan vasta omalla käskyllä. Makasi hyvällä ilmeellä mutta siirtyi lonkalleen ja haisteli maata. Annoin nyt olla kun oli Rinille vieraampia koiria vieressä ja häiriöinen paikka. Jatkossa pitää tehdä kotona paikkamakuutreeniä enemmän ja puuttua lonkka-asentoihin yms. Sivulle nousi viereisen koiran käskystä.

Kaukojen jättö hyvä

Mutta nousu huono

Kooa teki rallytokon avoimen luokan juttuja. Houkutus ihan uutena, kyllä pyöri pojalla silmät päässä kun seuruutin purkin vierestä jossa oli kissanruokaa. Oli kyllä kropallisesti mukana mutta ajatus oli aivan toisaalla. Tämä tehtiin muutamaan kertaan ja huomautin poissaolevasta ilmeestä. Sitten jäävät, ne menivät hyvin. Eteenmenoa oli tehtävä kun oli iso nurmikenttä. Seuruu oli todella hyvä mutta eteenmenossa meni vinoon, pysähtyi ja jatkoi samantien itsenäisesti suorempaan. Toiselle kerralle jätin lelun ja nyt meni hyvin. Vielä lopuksi matala rallytokon avohyppy. Tämä onnistuikin paremmin kuin osasin ajatella! En sanonut edes mitään "Hyppy!"-käskyä vaan seuruutin. Hyppäsihän se Kooa kun kerta este eteen tuli. Tämä hyppy oli nätti ja rauhallinen.

Illalla vielä jäljet. Kooalle kaksi janaa taas. Miun janat ovat vaan aivan liian lyhyet! Ekan meni todella hyvin ja lähti oikeaan suuntaan taas. Keppi nousi hyvin. Toisella lähti vinoon ja siitä vähän turhaan korjasin kun oli itse jo korjaamassa. Sitten sai ilmavainun miun tulosuunnasta ja meinasi sille lähteä. Korjauksella meni janan loppuun asti ja lähti oikeaan suuntaan, keppi nousi hyvin vaikka meni hieman kepin yli. Rin sai myös jäljen. Lähetin vähän huonosti, hakukädellä. Sinne meni ja oli ihan ihmeissään että mitä tehdään. Rin sai itse pähkäillä tilannetta ja sitten se jälki vaan löytyi ja Rinin mielentila rauhoittui. Hienosti nousivat kaikki kolme keppiä ja kulmat menivät myös auttamatta hienosti :)



Mikä ruutu, onko se jotain syötävää?




Tänään vielä tokoa. Pitkästä aikaa meitä olikin aika monta! Paikkamakuurivistöönkin saatiin jopa neljä koiraa :) Rinille piilopaikkamakuu. Rin kääntyy aika herkästi lonkalle paikkamakuussa ja siitä olen pääosin käynyt torumassa sanomalla että "Ei käy, höpöhöpö" tms. ja korjannut asennon. Tästä on ilmeisesti sitten ottanut painetta. Menin piilosta palkkaamaan Riniä niin Rinhän sitten otti ja läksi. Laitoin takaisin ja käväisin piilossa ja yritin uudestaan palkata. Taas karkasi ennenkuin ehdin luokse. Sain Rinin lopulta pysymään paikallaan niin että kävelin hieman kaartaen Riniä kohti ja kehuin vähän ennen. Tämänpäivän treenissä oli hyvää; seuruun poikituksen pieneneminen, ei reagoinut liikkurin käskyihin niin voimakkaasti kuin eilen ja nousi kaukoissa ekalla (huonosti tosin..) ylös. Huonoa oli että ei taaskaan löytänyt ruutua ja sitten se mistä ei käskytetty eilen eli perusasentoon tuloa niin siinä ennakoi. Hyvää oli vielä se että taas oli häiriöinen kenttä ja Rin jaksoi lähes kokoajan olla pöhisemättä.

Kooa harjoitteli taas houkutusta ja paria muuta rallytokojuttua. Houkutus meni jo paremmin kuin eilen. Sitten teki pidempää pk-paikkamakuuta. Treenikaverit hieman huutelivat Kooaa, ei merkitystä. Pikkupojat potkaisivat jalkapallon Kooan lähelle ja sen hakivat, ei merkitystä. Mutta sittenkun Onni tuli tekemään ruutua niin siinä Kooalta pääsi jo pari piippausta ja terästäytyi siihen malliin että päätin lopettaa paikkamakuun onnistumiseen :)

Ei houkuta sitten yhtään!


Onni hieman houkuttaisi, Kooakin tahtoo ruutuun!

tiistai 5. toukokuuta 2015

Maalimokia


 Kooan kanssa rallytokokoe meni hyvin, viimeiselle kyltille asti jonka menin väärältä puolelta ja saatiin yhteispistemääräksi 90/100p. Maalia edeltävä kyltti oli askel oikealle ja rataantutustumisessa harjoittelin niin että menin sujuvasti "Maali"-kyltin väärältä puolelta. Muiden suorituksia katsellessa tajusin virheeni ja ajattelin että "Onneksi huomasin nyt etten vaan kokeessa tee miten harjoittelin :)". Kappas kummaa mitä sitä jännittyneenä tekee ;) Väliäkös tuolla, Kooa ansaitsi RTK1 tunnuksensa ja työskentely oli hienoa. Kooa oli hyvällä kuulolla kehässä eikä painanut häiritsevästi seuruussa.

Ottaessani kisapaikalla Kooan autosta, jossa oli jonkun aikaa jo ollut kun itse talkoilin oman seuran kisoissa niin tajusin että viimeksi ollaan oltu kisaamassa marraskuussa. Ja sen kyllä huomasi! Kooa ei ollut yhtään kuulolla. Mietin että mitenköhän Rinin juoksu vaikuttaa Kooan psyykkeeseen, tärppipäivät aikalailla menoillaan. Yritin ottaa Kooaa hallintaan ja ei onnistu, murisee ja kun kiellän niin murina vaan voimistuu ja oikein huulet rullalla ärhentelee. Mitä ihmettä!?! Kunnes katsoin mikä murinaa aiheuttaa niin siellähän oli Kooan arkkivihollinen Udi. Pojat ovat pariin kertaan päässeet toisiaan pöllyttämän ja rakkaus on molemmin puolin voimakasta poikien kesken ;) Vaadin silti Kooalta kontaktin, kesti hieman aikaa, ja sitten vasta mentiin pienelle kävelylle. Ennen omaa vuoroa Kooa saikin hengata alueella. Parit kentälle menot tehtiin ja tiukka linja siinä että Kooa seuraa minua enkä minä Kooaa. Tämä auttoi ja kohta yhteistyö olikin selkeää :)

Viime viikolla Kooa teki myös ensimmäisen kisajälkensä. Paula talloi Kooalle jäljen jossa ei ollut mitään merkkejä. Eli sokkona metsään ja mie en voinut mitenkään auttaa Kooaa. Jana meni alkuun vähän vinoon ja Kooa otti takajäljen. Kääntyi joko itse tai sitten siitä että liina hieman kiristyi. Kooa meni hienosti :) Kepeistä löytyivät kaikki kuusi ja nyt olen oppinut Kooan elekieltä jäljellä. Tiedän milloin bongaa kepin ja milloin ei ole jäljellä. Kyllä vaan mentiin kovaa, lopussa väsy iski ja meni osittain ilmavainulla. Kooa on super <3

Rin pääsi eilen hakuilemaan, pitkästä aikaa. Mietin että pitänee hiljalleen edetä treeneissä ja otetttin nyt kulmaa maalimiehille. Kaikki maalimiehet valmiina ja ilman apuja. Ensimmäiselle teki pienen mutkan mutta pääsi perille. Nyt tuo rullan nätisti eteen kun välillä lähti sen kanssa rallattelemaan miun ympärillä. Ensimmäinen oli suora ja toinen oli edennyt hieman. Rin käänsi jonkinverran taaksepäin pistollaan ja kääntyi lopulta hienosti eteenpäin ja löysi maalimiehen. Kolmannella maalimiehellä kestikin aika kauan ja luulin että Rin oli alkanut rullan kanssa pelleilemään. Näytöllä huiteli alueen ulkopuolella ja ehdin jo karjaista käskyn kun huomasin että maalimieshän olikin mennyt vahingossa alueen ulkopuolelle piiloon. Hyvä Rin! Tässä tuli myös vaikea tienylitys. Neljännelle kääntyi ensin puolessa välissä rataa mutta sitten jatkoi suoraan perälle ja löysi maalimiehen. Nenä oli siis hienosti auki radalla ja lähetyksissä otti myös hienosti nenää auki. Näyttöä pitää myös seuraavaksi vahvistaa, nyt lähti hieman epävarmasti ja kierrellen maalimiehelle. Oli myös hidas, tämän pistän juoksujen piikkiin.

Kooa on kuntoutunut tekemällä metsäravilenkkejä. Riniä pitää välillä komentaa ettei ryntäile Kooaa päin. Sillä on superärsyttävä tapa juosta ihan Kooan vierestä ohi! Olen myös edelleen tehnyt Kooalle syvienlihasten treeniä sisällä ja metsässä on nyt otettu pari kertaa mäen juoksua ylös. Viikon päästä on taas osteopaatti ja katsotaan mitä Kooan takapäästä tälläkertaa löytyy.

Rin pääsi leikkimään Noki pentusen kanssa :)