sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Jälkileiri ja rallytokokisat

 Kooa näyttää päivä päivältä paremmalta :) Ensimmäisen jälkileiripäivän jälkeen pohdin että mennäänkö takapakkia kuntoutumisessa. Kuitenkin heti seuraavana aamuna edelleen venytteli takapäänsä kunnolla! Metsässä annoin eilen juosta vähän enemmän kun meni omaa tahtiaan. Kooa kävi myös uimassa ja ui kaksi kertaa niin että mie kävelin rannalla ja kannustin itsenäiseen uintiin. Rin juoksi kurkkimassa Kooan etenemistä ja kun oikein kehoitin niin pulahti myös lampeen. Toista kertaa ei kyllä enään mennyt. Kooalla oli kyllä taas hyvä ilme kun näki mihin suuntaan autolta lähdettiin. "Oikeesti, tännekö mennään!?" "Ahaa, saa mennä alas asti." "Ja sä tuut mukaan!" Saako mennä?" "Ai, saa vai?" "Etkai juksaa, saako nyt?" "Mene vaan Kooa, mene mene" "Ootko nyt ihan varma, saanko ihan tosissani?" "NYT MENE!" "JesJesJeeess!"

Jälkipäivä nro 1. Kouluttajana Antti Tontti. Aloitettiin pellolta, pitkä suora, käännös oikealle, suora, käännös oikealle ja pitkä suora takaisin. Neljä keppiä. Ei olla oltu pellolla sitten viime kesän, vauhtia riitti! Kepit nosti hyvin ja keppien jälkeen turhan vauhdikkaasti eteenpäin. Seuraavaksi tehtiin metsäjälki. TAAS tein janan niin että tuuli suoraan tulojäljeltä ja menin liian läheltä janaa metsään. Kooa otti ilmavainun tulojäljestä ja se hieman häiritsi janaa. Lähti oikeaan suuntaan kuitenkin. Ja koska jälki oli minun tekemäni, oli taas keppiä ja kulmaa aika tiukilla väleillä :D Yhden kepin yli taisi painella, muihin reagoi vähintään. Pieni epäillys on että yhden kulman oikoi mutta löysi itse viimeiselle kepille kuitenkin. Tällä jäljellä oli myös kuivan ojan ylitys. Kooa hetken arpoi mutta sitten meni yli ja etsi jäljen uudestaan toiselta puolelta. Ilma oli sateinen.

Janalle meno
Jälki bongattu

 Jälkipäivä nro 2. Nyt olikin lämmin aurinkoinen päivä. Mukavaa vaihtelua! Taas ensin pellolle. Nyt nameja keppien jälkeen jotta ryntääminen saataisiin kuriin. Myös sinnetänne jäljelle nameja. Kooa oli paljon tarkkaavaisempi. Söi namitkin ja itse muistin hidastaa Kooaa tarpeeksi. Ekaan keppiin reagoi mutta sitten sai hajun edellä olevista nameista. Vaadin kepin palautuksen. Kooa ei oikein tykkää tuoda keppiä, jälki on tärkeämpi. Tähän pitää keksiä jotain. Yhden kepin yli meni merkkaamatta. Näistä sellainen vinkki että pysäytän koiran, heitän kepin eteenpäin jäljelle ja sitten koiralle uusi mahdollisuus. Nyt oli paljon kulmaa ja kaksi pitkää pätkää ja monta lyhyttä. Kooan piti olla tarkkana! Kulmat meni tarkasti ja jos meni vähän yli niin heti tarkensi oikeaan suuntaan.

Peltojäljellä tarkkana


Päivän toinen jälki taas metsään ja vieläpä kuivaan sammaleiseen metsään. Sanna onneksi talloi nyt jäljen niin oli vähän enemmän koemainen. Ja Sanna tuli myös Antin lisäksi metsään mukaan neuvomaan :) Tästä olikin paljon apua kun Sannalla on koekokemusta ja itse en tiedä yhtään miten jälkikoe etenee.. Janalla Kooa lähti heti vinoon ja siitä kutsuin takaisin, ja näin saan siis tehdä myös kokeessa! Sitten toiseen suuntaan vinoon ja tästä myös huomautin Kooaa. Nyt lähti takajäljelle. Taaskaan Kooa ei olisi halunnut nostaa osaa kepeistä. Jää hetkeksi etsimään ja jos ei heti löydy niin luovuttaa. Onneksi sentäs lähes aina reagoi keppiin niin voin sitten kehottaa Kooaa olemaan tarkempi. Tälläkertaa tuli myös testattua se että Kooa näytti reagoivan keppiin. Jatkoi eteenpäin, pysäytin ja kehotin etsimään. Oikeasti tässä kohtaa ei ollut keppiä mutta näin olisin tehnyt kokeessakin. Etsi ja luvalla lähti jälkeä eteenpäin. Nyt keppejä ei oltu merkattu ja Kooa löysi kaikki kuusi <3 Tämä oli myös senpuoleen hyvä jälki että puolessa välissä Kooa lähti painelemaan aika siksakkia ja nenä ylhäällä. Pohdinkin että onko vähän väsynyt, haittaako kuiva metsäpohja, meneekö jäljen vieressä vai onko vaan hukannut jäljen. Vaihtoehto viimeinen paljastui oikeaksi kun tupsahdettiin takaisin janalle! Eli tärkeä opetus, jos jälki hukkuu niin muista missä oli viimeinen keppi. Nyt palattiin takaisinpäin ja Kooa löysi oikean jäljen ja tuttu hännänheilutus alkoi. Hetken kuluttua taas lähti selkeästi vieraalle jäljelle ja nämä siis olivat hirvenjälkiä.. Pitää olla kokeissa tarkkana kun koejäljet ovat samoissa maastoissa :/

Ehdittiin tehdä myös esineruutu joka oli huono, toki ne ovat olleet jo pitkään huonoja. Kooa potpotteli pitkin ruutua ja löysi kengän keskeltä. Taas pyörittiin siellä täällä. Tarkennettiin siellä missä ei mitään ole. Sitten löytyi esine ja tähän päätin ruudun. Viimoinen oli takakulmassa missä oli jo moneen kertaan käynyt :( Toisena päivänä myös tottista. Kylläpä oli kuritonta meininkiä! Tottiksessa vaan en missään vaiheessa saa koskea Kooaan. Paitsi ennen eteenmenoa, jonka virittely on rintaan taputus. Nyt kiitin seuruun jälkeen Kooaa silittämällä kaulasta. "DingDingDing, eteenmeno!!" Meinasi Kooa. Jäävissä siis "ISTU!" käsky aiheutti pienoisen singahduksen eteenpäin ja siitä maahanmenon. Eteenmeno taas vino oikealle kunnes suoristi itse tai bongasi palkan.

Lauantaina lepoa ja sunnuntaina sitten Lappeenrantaan rallytokokisoihin. Ihana kun täälläkin on nyt kisoja eikä tartte pitkälle ajella :) Kooa lähti avoimeen ja rata oli helppo sen puoleen että houkutusta ei ollut. Kooalle tuli yksi nenäkosketus miun käteen ja tuttu ongelma eli sivulta eteensiirtymiset vinoja. Kiepsahdus sujui hyvin ja hyppy vielä paremmin :) Kooalle pisteitä 95.



Rin yllätti olemalla vähemmän äänekäs mitä toisinaan on tällaisissa tapahtumissa. Sain paljon palkattua kontaktia ja rentoa oloa. Yksi haukkukohtaus mahtui päivään kun kauempana toinen koira haukkui ja Rin haukkui ja paineistui siitä eikä osannut lopettaa. Muista haukahduksista toipui nopeasti tai ei reagoinut niihin. Itse rata meni surkeasti fiiliksen kannalta. Rin oli taas kovin jähmeä. Kyllähän se radalla mukana kulki kun itse paljon hössötti mutta ei Rin tykännyt yhtään. Luulin että olisi mennyt pisteiden kannalta huonomminkin kun Rin välillä jäi jälkeen mutta silti 97 pistettä kerättiin. Ihan epäreilua miun mielestä, miksi ilottomalla hössötyssuorituksella saa näinkin paljon pisteitä mutta iloisella suorituksella ja yhdellä ohjaajan virheellä tulee HYL? Pakotin itseni ottamaan Rinin vielä myöhemmin autosta ulos treenaamaan. Tehtiin ilman hihnaa perällä tokoa ja onneksi tehtiin, se meni hyvin. Seurasi iloisella fiiliksellä ja keskittyi hyvin. Paitsi kaukot, jostain syystä keksi että istu+KM tarkoittaakin seiso! Tätä tarjosi herkästi vielä illalla kotona.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti