torstai 18. kesäkuuta 2015

Eksymisiä ja turhan itsenäistä etsintää


Lupaa odottaen..
 Nyt on sitten etsitty, löydetty ja eksytty. Monen monta maalimiestä piiloista nostettu. Sunnuntaina pitkästä aikaa (taas..) rauniotreenit! Ja tää on kyllä niin ihana harrastus, Kooa nauttii kun saa tehdä itse hommia eikä tartte mennä 50 metriä suoraan ja kääntyä 90 asteen kulmassa ja edetä 20 metriä suoraan takalinjalla ja tulla suoraan kutsusta luokse jne. Kooalle siis kaksi maalimiestä. Lähetys alueen reunalta, 10 sekuntia ja ensimmäinen löydetty. Tunkeutui piiloon ja hieno ilmaisu. Sitten taas eteenpäin, minuutin verran hommia ja seuraava löytyi. Tässäkin yritti tunkeutua mutta ei saanut kantta auki, hyvä ilmaisu kuitenkin umpparille. Kooa on vaan aivan mahtava. Seuraavalla kerralla pitää olla OIKEASTI hankalat piilot, maanalaisiin putkiin, koska nää muka hankalat on ihan pala kakkua Kooalle.

Sitten Rinputti, ajattelin että saa tehdä kiintorullalla. Lähti reippaasti alueelle ja hävitin näköyhteyden, luulin että meni viereiseen metsään myyräjahtiin. Mutta sieltähän se tuli sitten rulla suussa :) Näytölle ja teki hetken töitä että pääsi maalimiehen luokse maasta vajaan metrin korkuiselle tasolle, joka oli alle puoli metriä korkea. Tiukka väli mutta sinne se Rin pääsi. Uusi lähetys, hetki innokasta etsintää ja löytö. Nyt myös toi hienosti kiintorullan ja näyttö meni myös hienosti :) SuperRinputti! Osasi myös liikkua alueella rauhallisesti.

Maanantaina olikin hakutreenit Kooalle. Alue oli uusi ja hankala ja tehtiin vieläkin hankalammaksi sillä että tallaukset vähän levähtivät ja syvyyttä oli välillä 80 metrin paikkeilla.. Eka pisto oikealle ja lähti hieman vinoon mutta sitten korjasi etukulmaan josta löytyi maalimies. Sitten vasen, lähti hyvin mutta etenemistä ei näkynyt maaston takia. Oikealle taas vinoja pistoja joita jouduin korjaamaan. Vasemmalle ja eteni radalla aika pitkälle, ei löytänyt maalimiestä tällä pistolla vaikka olisi pitänyt. Seuraavalla vasemmalle lähetyksellä löysi ja ilmaisi hyvin vaikka olikin puhti pois. Sitten ajoin hiukan tyhjää kunnes tuli nätti pisto ja siitä yliheitto oikealle ja puolipakeneva maalimies loppuun.

Tässä sitten lähdettiin Hannan ja viiden koiran kera keräämään merkit pois. Viimeinen merkki oli kamalassa ryteikössä ja rinteessä. Ylhäällä siinti ihan ruohobaana. Sanoin Hannalle että oikaistaan tästä, parempi kävellä. Siinä sitten jutusteltiin ja käppäiltiin baanaa pitkin. Katselin vähän maastonmuotoja ja sitten mietin että ollaankohan menossa oikeaan suuntaan. Hetki sitä pohdittiin ja jatkettiin. Sitten taas pohtimista ja suunnan vaihtoa. Ei näy tuttuja paikkoja. Tässä välissä olisi hyvä luovuttaa ja palata sinne mistä tultiin mutta ei. Eteenpäin vaan! Sitten otettiin puhelinta esiin ja Google Mapsia. Ja taas suuntaan x. Linjat näkyivät ja sinne suunnattiin. Itse tunnistin linjan mutta molemmat puolet olivat niin samannäköisiä että en tiennyt kumpaan suuntaan lähteä. Jos olisin hetken tarkemmin miettinyt niin olisin ehkä valinnut toisen suunnan mutta nyt siis valitsin väärän. Ja taas oltiin eksyksissä ja lähdettiin metsään. Lopulta löydettiin tielle mutta väärälle sellaiselle. Vaihtoehtoina joko viiden koiran kanssa ilman hihnoja motarin viertä kävely takaisin tai samaa reittiä metsän läpi.. Eli metsään siis! Hanna osasi paremmin suunnistaa puhelimen kanssa ja hetken rämmittyämme pääsimme takaisin sille ihanalle ruohobaanalle :) Siitä sitten löysimme jopa autoille. Kilometrejä tuli paljon ja aikaa tähän meni noin puolitoista tuntia :D Rin vaati kolme shampoo pesua jotta sain kaiken suomudan turkista irti. Kooa tapansa mukaan oli kuin ei metsässä olisi ollutkaan. Mitä opimme? Hyvin paljon, kuten että ei pidä hätäillä, kuuntele, mieti ja tutki.



"Saako jo mennä?"

Tiistaina tokoa, Kooa teki seuruun korjaussarjaa. Katsotaan tuleeko tästä mitään ja maltanko tällaista treeniä tehdä. Rin teki ruutua kahdesti ja sitten leikkiä. Tokalle kertaa Rin teki tunnarin kisamaisesti ja hienosti oikein sekä hieman liikkeestä istumista. Sitten taas leikkiä. Kotona on kokeiltu luoksetulosta maahanmenoa niin että ensin nakinheitoilla muistuttelut ja sitten puunkierrolla. Meni tosi hyvin :)

Keskiviikkona taas hakutreenit. Nyt sellaisessa maastossa jossa ei voi eksyä.. Vanhat ongelmat nostivat vaan päätään, Kooa ei tule pistolta pois. Jatkuvasti menee taaksepäin. Oikealle lähetyksissä meni reiluisti alueen yli, ensin ehkä vähän eteenpäin ja sitten kääntyi taakse. Todella laajaa aluetta kävi läpi. Vastapainoisesti vasemmalla jos jouduin korjaamaan piston vinoudesta johtuen niin teki sitten noin 40 metriä syvän piston. Treenin tarkoitus olikin tyhjät ja niitä tuli. Kokoajan korjausta ja karjumista. Hyvältä pistolta taas puolipakeneva ja tyhjien paukutus jatkui. Radan loppupuolella piti olla viimeinen pisto oikealle mutta tämä kesti varmaan viisi minuuttia. Menee taakse, ei tule luokse, menee oikeaan suuntaan mutta sitten kun kutsun niin ei tule luokse ja kääntää taakse. Näin mentiin ja lähetyksiä varmaan viisi ja luoksetulokäskyjä todella monta. Kooa oli ihan poikki, siellä se vaan yksin paineli pitkin metsiä. Teki välillä mieli jättää se sinne. Sitten kuitenkin oikeasti viimeinen pisto, kun Kooa oli edennyt noin 20 metriä niin kutsuin iloisesti luokse. Kooa kääntyi ja tuli ja yliheitolla takakulman maalimiehelle. Seuraavalla kerralla taas korjaussarjaa tähän :(

Tänään olikin jälkipäivä. Maanantaina tein Kooalle kokeen jälkeisen korjausjäljen, 40 metrin jana ja siitä 20 metrin päässä keppi ja tästä ruokapalkka. Meni loistavasti! Tänään tarkoitus oli tehdä hankalampi jälki ja kilometrin mittainen. Jana meni hyvin, Kooa lähti takajäljelle mutta tarkennuksen jälkeen käänsi oikeaan suuntaan. Eka keppi jäi taas. Unohdin jarruttaa ja keppi oli risukasan jälkeen joten Kooa hyppäsi varmaan yli. Itsekin unohdin kepin kunnes olin mennyt sen yli. Tarkkuutta molemmille! Kulmat menivät hienosti, jos meni yli niin ilmavainulla tarkentaa hienosti. Noin sadan metrin jälkeen löytyi eka namipurkki, tämä ihan tienvieressä menevältä jälkiosuudelta. Toinen keppi noin 200 metrissä rinteessä ja tämä löytyi hyvin. Sitten junaradan viereen kuivalle ja risukkoiselle alueelle. Luulin että tämä olisi Kooalle hankala mutta vielä mitä, tuntui vaan lisäävän vauhtia. Kulmasta hiukan yli mutta sitten jälki löytyi ja namipurkki myös. Matkaa nyt noin 600 metriä. Seuraavaksi tien ylitys ja korkean törmän päältä kamalaan nuorta koivua ja muuta kasvia kasvavaan vesottuun alueeseen. Törmän ylitti vähän jäljen sivusta mutta samantien tarkensi jäljelle. Hienosti meni tämäkin! Taas tien ylitys ja nyt hieman arpoi ja meni ilmavainulla jäljelle, joka oli siis miun takaisinpaluu jälki. Pysähdyin ja tarkensin itse missä ollaan ja samalla Kooa kävi loppukepin paikantamassa. Eli siis en saa jatkaa heti vinoon lopetuksen jälkeen vaan pitää mennä suoraan hetken matkaa. Ja nyt jouduin tarpomaan sen perhanan risukon läpi poistuessani jäljenteosta kun olin ylittänyt tien kahdesti niin en voinut tietä pitkin enään autolle kävellä. Mittaa jäljellä tuli noin kilometri ja vanheni tunnin, aikaa kului 15 minuuttia. Kooa suoriutui todella hienosti :)

Olevinaan hankala kuiva jälkialusta

Vesakko
 Rin teki myös pienen jäljen joka vanheni myös lähes tunnin. Kun otin Rinin autosta, laitoin valjaat päälle ja sanoin että jälkihommiin niin samantien meni nenä maahan :) Pikkuinen jana, jota Rin ei heti ymmärtänyt mutta kun lähdin mukaan kävelemään niin löysi jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Tässä kävi myös sellainen moka että palatessani jäljen teosta huomasin että olenkin sillä metsäkohdalla missä Rinin kulma on! Juuri kulman kohdalla käännyin pois. Ensimmäistä keppiä Rin ei nostanut, mie pysähdyin ja Rin kävi tarkentamaan ja löysi kepin. Sitten tuli tuo mokakulma. Ei mitään ongelmaa! Rin meni jälkeä pitkin ja teki hienon kulman. Viimeinen keppi nousi taas niin että Rin ei edes tuntunut tajuavan että suu nappasi kepin maasta. Sitten Rin keppi suussa jatkoi jäljen ihmettelyä :)

Huh, nyt saakin koirat levätä kun meillä on muita hommia :) Kooa on päässyt paljon uimaan ja tämähän Kooaa miellyttää. Rin ei uskalla tai malta, kerran ehkä pulahtaa ja nopeasti pois.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti