maanantai 3. elokuuta 2015

Hakukoulutus


Kooa on ihan poikasen näköinen tässä turkissaan! On alkanut hiljalleen kasvattamaan turkkiaan takaisin.
Lauantaina oli oman rotuyhdistyksen hakukoulutus Lappeenrannassa. Olipas mukava päivä! Kouluttajana toimi Reija Nieminen. Osallistujana oli Kooa koska toiveena on edelleen että pääsisin tänä vuonna vielä hakukokeisiin.. Päivän aloitimme teorialuennolla, josta tulikin monta hyvää vinkkiä. Miulla onkin Reijan kirja Haamuja tuulessa. Kerran olen sen lukenut mutta tämä luento avasi kirjaa enemmän kun en aina ymmärtänyt kirjan kuvia. Pitänee tutkia kirjaa uudestaan!

Kooalle tehtiin norjalainen sekametsä niin että ukkoja näytettiin loppupäästä aloittaen. Sitä on unohtunut tekemään aivan liian tylsää ja samankaltaista harjoitusta. Pitäisi ottaa rohkeammin ääniä, haamuja ja muuta mukavaa treeniin mukaan. Koska maasto oli aika pusikkoista niin Kooalle ääniavut kuudesta eri kohtaa. Oli poika aika täpinöissän! Kaiken kaikkiaan oikea puoli oli hankala. Tässä oli tien ylitys ja sitten rinteeseen karsittuun metsään. Kooa jäi kovasti tiehen kiinni ja kirmaili sitä pitkin. Vasen puoli oli parempi. Ilmaisut olivat kaikki nättejä ja näissäkin pitäisi enemmän viettää itsekin aikaa maalimiehellä Kooaa kehuen.

Pääpointti oli treenillä Kooan metsästä pois saaminen ja suorat pistot. Eli jos lähti huitelemaan taaksepäin niin palattiin samaan lähetyspaikkaan ja uudestaan. Itse etenin seuraavaan lähetyspaikkaan ja Kooa joutui hihnaan jos ei tehnyt kunnon pistoa. Kooa myös jätettiin maalimiehelle joka kuljetti Kooaa pienen matkan eteenpäin. Tästä mie kutsuin Kooan keskilinjalle ja olin jo valmiiksi kääntynyt lähettämän. Ajatuksena siis että aina olisi selkä koiran työskentelypuolelle. Kooa tuli nätisti luokse.

Suoriin pistoihin&luoksetuloon&eteenpäin työskentelyyn saatiin samaa ohjetta mitä pari vuotta sitten Ipkyn koulutuksessa. Eli minä plus maalimiehet etenemme samantien radalla koiran lähdettyä. Apuri katsoo että koira menee suoraan. Jos menee hyvin, kutsu pois ja lähetys apuja käyttäen seuraavalle puolelle. Jos tekee höpöjuttuja niin paluu hihnassa ja lähetys samasta paikkaa uudestaan. Ajatuksena että isompi porukka vetää koiraa työskentelemään oikeaan suuntaan. Ongelmana on tosin se että meidän hakuryhmä on aika pieni osallistujamäärältään.. Oli puhetta myös siitä että jos tiedän että maalimies on 300 metrissä ja Kooa ei vaan tule luokse niin ei muuta kun maalimies ylös ja treeni loppuu siihen. Kun pitää totella niin silloin pitää totella.

Sitten vielä ilmaisutreeniä päivän päätteeksi pellolla. Ekalla kertaa Kooa lipaisi maalimiestä ja sai haukkua 60 kertaa kun Reijan kanssa kierrettiin ympäri. Hyvin haukkui, välillä pätkäisi. Tokalla kerralla menikin jo rumemmin maalimiestä kuonolla tökkäämään. Tähän pitää taas kiinnittää huomioita seuraavissa treeneissä ja ottaa maalimiehet ylös jos Kooa käy tökkimään. Sitten parit hallintaan otot.





Sunnuntaina olikin oman seuran pk-kokeiden talkoilut. Rin pääsi mukaan, oli niin täpinöissään aamulla koska oli edellisenä päivänä jäänyt kotiin. Voi pienen koiran riemua kun huomasi että pääsee mukaan! Rin harjoitteli sitten koirien katselua ja tokoilikin vähäsen. Tässäkin oli jännä kun tehtiin ensin tokoa kentän laidassa. Vieraita koiria tuli ja meni eikä Rin välittänyt mitään vaikka välillä niitä katsoikin. Sitten kun sosiaalisesti palkkasin Riniä ja hengattiin pieni hetki niin alkoi yhtäkkiä pöhkiminen ja haukkuminen niille koirille mitä hetki sitten oli bongaillut treenien yhteydessä. On se kumma otus. Sitten pystyi onneksi kuitenkin jatkamaan vielä treeniä. Nyt Rinin seuruu oli todella kivanoloista, tehtiin pientä pätkää lelupalkalla.




Tänään vielä Kooalle jälki, noin 1000 metriä pitkä ja vanheni lähes 2 tuntia. Jana noin 40 metriä ja oli vähän kiemurtelua perille asti pääsy. Sai lopussa ilmavainua jäljestä mutta silti lähti takajäljelle. Teki todella hyvää työtä taas kerran. Ekan kepin bongasi hienosti. Toinen keppi taisi jäädä siinä kohdilla kun Kooa oli vähän jäljestä sivussa. Tällä jäljellä oli varmaan reilut kymmenen polun ylitystä jossa hevoset säännöllisesti menevät. Ei mitään vaikutusta, Kooa ei häiriintynyt yhtään :) Kaikki loput kepit nousivat ja merkkasi Kooa tippunen kreppinauhan pätkänkin! Ei tehnyt edes tiukkaa näinkin "pitkä" jälki hankalassa maastossa, vauhti tosin hiljeni loppua kohden.

Rinin hihnatreenejä on tultu välteltyä olemalla mustikassa ja sienessä :D Ei tartte siellä hihnoja. Kooan kanssa lenkkeillessä Rinin reagoiminen on entistä pahempaa. Huutaa lähes kaikelle ja jos Rin on huutoaikeissa niin en voi Kooalle sanoa yhtään mitään. Kaikesta pienestäkin Rin räjähtää käsiin. Jos ei rauhoituta kunnolla ennen pihasta poistumista niin Rin käy kovasti kierroksilla. On huomannut että takana ollessaankin voi riehua puolelta toiselle.. Aika tuskaista. Ja vieläkään en ole ongelmakouluttajalta saanut luvattua raporttia!

Kooan puuttuvista osasista oltiin kiusallisen kiinnostuneita


Kooa tauolla leikkimässä Ellin kanssa





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti