perjantai 18. joulukuuta 2015

Agilityä ja -1 hammas


Facebookin bordercollie yhteisössä oli kuva beeceestä jolla oli ihan MIELETÖN määrä nakkeja suussa. Pakko oli tietty kokeilla, Kooalle mahtui vain kymmenen.
Otsikko ei taas ihan välttämättä liity yhteen vaikka suuret epäilykset siitä onkin että agility on Rinille aiheuttanut yhden hampaan vajeen. Pari viikkoa sitten ihan normaaliin tapaan tarkistin Rinin hampaat. Teen sitä ehkä pari kertaa kuussa, milloin nyt tuntuu siltä. Ja kappas! Yksi etuhammashan olikin poikki! Ja näytti siltä että ydin myös. No. Koira ei kipuillut eikä muutenkaan tuntunut mitenkään epänormaalilta niin jatkoimme normaalia elämää. Kun palasimme reissusta niin seuraavana torstaina oli Rinillä hammastarkastus Univetilla. Jeps, pulpa kontakti ja hampaanpoisto edessä. Neuvottelin eläinlääkärin kanssa viikonlopun agilitykoulutuksesta ja hänen mielestään ei sinällään ole mitään estettä siihen osallistumiselle kun Rin ei edelleenkään ollut mitään muuta kuin normaali. Lelupalkat jätimme pois ja varmuuden vuoksi kipulääkkeet kehiin. Tiistaina sitten Rinpula joutui hampaanpoistoon ja nyt on sitten harva hymy.

Agilitykoulutus oli hyvä! Tietty senkin takia että sen veti Rinin veljen omistaja Tiia Vitikainen. Henri sai paljon ajateltavaa ja etenkin keinun hitauteen vinkit. Rin siis rupesi stoppaamaan vähän puolen välin jälkeen ja tämä tietenkin hidastaa keinua hirmuisesti. Nyt naksutteluilla stoppipaikkaa lähemmäs kontaktialuetta. Koulutuksen jälkeen seuraavissa treeneissä keinu olikin jo entistä parempi! No enpä muuta osaakaan koulutuksesta sanoa, tässä pari videota parhaimmista suorituksista. Sunnuntaille ei saatu nollarataa kun Rin meni jatkuvasti putkesta ohi Tiiaa katsomaan!


Rin on saikutellut nyt joten ei olla tietenkään erikoisesti treenattu. Yhden paikkamakuutreenin kävin ottamassa Citymarketin pihalla. Rin hienosti ei kuunnellut viereisiä käskyjä ja omalla nopeasti maahan. Olimme sellaisen harvan puun takana ja ulkona oli pimeää. Meni vähän jutteluksi ja yhtäkkiä huomasin että Rin istuu! Käskin maahan, hetki siinä ja sitten takaisin. Sivulletulo hyvä ja sai palkan koska esitti niin iloista ja innokasta tanssia vapautuksen jälkeen :) Näissä pitää vaan nyt olla tarkempi! Oli myös lonkallaan. Sitten vielä lyhyt istuminen, yritti nuuskutella maata ja tästä kielto. Rin otti tämän hyvin vastaan eikä käynyt maahan vaan terästi istumisasentoaan.

Tänään kävimme Lauran ja Liinan kanssa lenkillä ja olipa taas mukavaa :) Kooa jäi vähän narttujen jalkoihin, niinkuin aina. Kamerankin raahasin pitkästä aikaa mukaan ja sain otettua muutamat lumikuvat.



Ja nyt sain vihdoin ja viimein kuvattua koirien palkinnot. Rin siis sai Imatran Kennelkerhon Vuoden Tokotulokas pystin ja Kooalla on IKK:n Vuoden Tokokoira ja IPKYn Vuoden Koirakko ja Vuoden ALO jälkikoira sekä Vuoden VOI hakukoira kehykset. Isompi kehys ehti jo mennä rikki.

"Ounou, joku tavoitelee MUN pokaalia!"

"Näkyyks nyt?"

Vuoden Koirakko pokaali on ISO

"MUN."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti