perjantai 11. joulukuuta 2015

Naulapyssyilyä

Meillä on kotona jatkettu (vihdoinkin!) sisäremppaa. Nyt oli vuorossa listojen laittoa vähän sinne ja tänne. Tämähän tarkoittaa hieman meteliä ja pauketta. Rinin ensimmäinen mielipide naulapyssystä oli tyyliä "Härreguuud mikä iiikävä vekotin!". Ja Rin näki parhaaksi painua meidän makuuhuoneeseen omalle pedilleen piiloon. Kooa ensi mielipide oli toisenlainen, "Ai, mikä? Jos ihan vähän katson? Vaikka tässä viiden sentin päässä? Ai ei käy vai?" Kooan suuren mielenkiinnon takia ja Rinin ei niin suuren mielenkiinnon takia otukset olivat yllättäen jonkun oven tai portin takana mahdollisimman kaukana metelistä.

Tottakai käytin tilaisuuden hyväksi mahdollisimman usein! Eli herkut kouraan ja kun naula napsahti pyssystä ulos niin nakki napsahti lattialle koirille. Alkuun Rinille tuli muutamien toistojen jälkeen "Ei pysty, ei kykene" ja yritti luikkia karkuun. Ei muutakun Rin takaisin ja hieman rohkaisua. Sitten sai häipyä kun oli siihen lupa. Tätä tehtiin paljon. Sitten näytin Rinille useasti naulapyssyä kun ei uskaltanut tulla sitä katsomaan. Rohkaisua peliin ja niin se Rin huomasi että on toden totta vaaraton vekotin eikä päästele ääniä kun sanotaan että nyt ei tapahdu mitään. Rin selkeästi rentoutui ja uskalsi yhä paremmin tulla pyssyä katsomaan. Kooa taas.. no Kooa olisi halunnut naulapyssyn unikaveriksi. Ja sen paineilmavekottimen myös. Hirmuisen mielenkiintoista meteliä Kooan mielestä. Piti katsoa että Kooa ei ole parketilla kun paineilmat pistettiin päälle tai jäi parkettiin mukavat kiihdytys jäljet. Ja sitten kun naulapyssy oli lattialla ja koirat vapaana niin Kooa kaihoisasti makasi sen vieressä että jos nyt joku vähän ampuisi. Kooa on ollut edellisessä elämässään varmasti remppamies.

Nyt viimeisinä remppapäivinä naulattiin listoja seinään niin että koirat olivat alle puolen metrin päässä tilanteesta, oli vaan muutamasta naulasta kyse kun näin lähellä naulattiin. Rinillä ei edes silmät räpänneet kun laukaus tuli. Välillä otin Rinin sivulle ja pyysin kontaktia eikä välittänyt paukkeesta. Välillä niin että yksi naulaus ilman herkkua ja sitten taas herkkuja. Mukavaa siedätystä starttaria ajatellen :) Ja Rinillä hurja parannut! Korvat eivät enään luimuilleet ja Rin oli täysin rento. Kyttäsi vaan herkkua ;) Kooan yli-intoilulle en vaan tiedä parannuskaavaa. Hirmuinen ulina ja volina niin naulapyssystä kuin starttaristakin.

Sitten on tokoiltu :) Käytiin pitkästä aikaa ihan koulutuksessakin, Jessica Svanljungin luonna. Mitään suuren suurta ongelmaa ei ole ollut nyt kun ne jäävätkin ovat parantuneet. Mutta hyvä saada pienempiinkin ongelmiin vähän apuja! Ensin ruutu, ongelmana siis se että välillä Rin on epävarma paikasta ja sen jälkeen menee kipitellen ruutuun. Tietty Rin teki ihan ensin täydellisen ruudun ;) Saatiin neuvoa paikan varmuuteen niin että jätän Rinin istumaan ja menen itse lähelle ruutua. Pyydän ruutuun ja olen ihan hiljaa, pitäisi pysähtyä itse oikeaan paikkaan. Pysähtyikö? No ehkä millisekunniksi eli tietää sen mutta ei ole varma. Sitten lähti huitelemaan. Tämä siis treeniin, alkuun jessaus apuna. Sitten siihen hitaaseen seuruuseen tulemiseen niin että appari merkkaa hyvän vauhdin ja siitä vapautus kädessä olevaan palkkaan.

Sitten oli pakko kysyä apua sivulle tuloon jonka olen tyrinyt täysin itse! Olen siis antanut Rinin jatkaa ja jatkaa järjettömiä hyppyloikkia ja NYT se riittää. Tähän siis vaan niin että Rin on edessä, yksinkertaisesti kielto pompusta ja sitten avulla auttamalla sivulle. Hiljalleen apuja pois mutta pompunkin pitää saada kieltoa. Vinoon eteentulo asentoon saatiin myös uusi treenimuoto. Eli jätän Rinin ihan viereen vinoon ja siitä pyydän korjaamaan. Tulee aina jätettyä turhan kauas, nyt vaan Rinin on itse korjattava asento, ei tulla koko matkaa. Seuruussa poikittaa pahasti, Rin on niin pieni että sitä vaan ei näe! Pelkkää namipalkkaa jatkossa ja sivulle kääntäen. Rinin silmämulkoilut eivät onneksi Jessican mielestä näyttäneet niin pahalta mitä omaan silmään näyttävät.

Ohjatussa olen pohtinut että onko Rin hitusen liian hidas. Se vähän liikaa ehkä pohtii tilannetta, tuollainen pohtija kun on. Hienosti toi molemmat puolet, vähän vaan piti haukahdella kun Rai mutsi oli katsomossa ja kävi hiukan jännittämään. Vauhti ok mutta sitä saa lisää niin että kannustaa Riniä jo ENNEN kun Rin ottaa kapulaaa suuhunsa! Liian usein tulee kiljuttua kun kapula on suussa mutta nyt aikaisemmin. Eikä tartte tehdä niin ohjattumaisesti.

Sitten vielä näytin kaukot. Kun en tiedä onko meidän tekniikka hyvä, Rin nousee todella etupainoisesti maasta seisomaan mutta osaa silti hyvin siirtää painon tästä istumaan. Että kannattaako korjata vai jatkaa? Kuulemma hyvältä näyttää ja samat kriteerit pitää. Ei rokottaa Riniä etupainoisuudesta :) Hyvän jutun Jessica silti bongasi ja nää on juuri niitä mitä itse ei tajua vielä! Rin ei tee puhdasta istumista niin että etutassut olisivat vierekkäin vaan jättää toisen vähän eteen. Tästä syystä istuminen on vähän vajaa ja tuomarit voivat tästä rokottaa. Ikinä en ole tätä tajunnut katsoa! Nyt siis etutassukuuri :) Rinpula otti myös voimakkaasti häiriötä siitä että Jessica istui vieressä ja antoi käskymerkit. Ekalla kerralla jouduin antamaan tuplakäskyn istumiseen ja maasta seisomisessa tuli voimakkaasti eteenpäin. Toka setti oli normaali. Eli tähän myös paljon häiriötä!

Sitten hauvat kävivät Carita Reijosen osteopaattisessa käsittelyssä. Rin raukka oli kamalassa kunnossa :( Ilmeisesti kaikki johtui siitä lampaan jalkoihin jäämisestä. Minläänlaista kipuoiretta ei ole näyttänyt muuta kun selän lihaksia painellessa vähän kävi kiemurtelemaan. Mutta siellä siis puolet selästä pahassa jumissa ja ihan joku kumma verikertymäkin. Nämä kuitenkin saatiin auki. Kooalla oli perus lannerankajumia mutta ei tälläkertaa niin pahoja. Hoidot Kooa otti tälläkertaa hyvin rennosti :)

Uusia kuvia ei ole, joten tässä pari kuvaa jotka on otettu 30.11.2014. Vaikka en tykkää talvesta niin on tää lumettomuuskin ärsyttävää!
Taustalla tapahtuu..


Päästäänköhän milloin seuraavaksi pulkan kyytiin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti