perjantai 28. huhtikuuta 2017

Viikonlopun verran metsäpuuhia



Viime viikonloppuna meidän treeniporukan kanssa oli sovittu Sirke Viitasen haku/jälkikoulutus. Itse menin paikanpäälle jo perjantaina ja ehdimme illalla tehdä esineruudut. Kooalle kolme esinettä, yksi kiven päälle keskelle ja kaksi taakse. Ensimmäinen esine tuli lähes heti, kiven päältä piti taas Kooan hetken verran pohtia ja toinen takaesine aiheutti myös hieman juoksentelua. Palautus oli hyvällä vauhdilla :D Rinille myös kolme esinettä josta kivelle oli viety jo valmiiksi, yhteen takaesineeseen hetsaus ja toisen tiputus taakse ilman näyttöä. Takaesine nousi hyvin ja nopeasti kuin myös toinenkin takaesine. Vauhtia oli aikalailla, pitää ensikerralla ottaa lähiesineitäkin jotta nenä olisi auki muuallakin kuin takarajalla. Rin myös paineli ruudusta yli reippaasti. Kiven päältä esine ei meinannut nousta. Toki tämä oli Rinille ensimmäinen esine joka oli korkeammalla. Lähetyslinjat tuulen suhteen myös aika huonot kunnes miulle huomautettiin että voihan sitä koiraa lähettää vinoonkin ruudussa. No niinpäs voi! Tällä linjalla Rin sai hajun ja löysi esineen :D




Lauantaina aloitettiin haulla. Nyt Rin oli kiintorullalla ja toimi todella hyvin. Ensimmäinen maalimies tuulen puolella ja nousi hyvin. Koska Rin ei tuo rullaa eteenpäin niin lähdettiin koko porukalla reilussa kulmassa metsään ja liikkeelle pitäisi lähteä jo siinä vaiheessa kun koira on menossa maalimiehelle. Tässä rullan tuonnissa Rin tiputti rullan suusta kun tuli sivulle. Ei nostanut sitä itse pidä-käskyllä niin laitoin rullan Rinin suuhun ja sitten pyysin irroittamaan ja tästä vasta näytölle. Osalle muista rullan tuonneista annoinkin jo ennaikoiden "Pidä"-käskyä kun Rin oli tulossa sivulle. Näytölle tehtiin niin että maalimies näyttäyi kun laitoin liinaa kiinni ja lähti "karkuun". Rinillä olikin hyvä vauhti piilolle! Toinen nosto tehtiin niin että kun olimme tulossa keskilinjalle niin maalimies antoi ääniavun toiselta puolelta. Tämä onkin aika kiva taktiikka, ajatus siitä että kun ollaan lähetyspaikassa niin koiralla olisi jo täysi fokus eteenpäin. Täällä kävikin niin että Rin meni suoraan maahan maalimiehellä eikä suostunut ottamaan rullaa. Luuli olevansa ehkä näytöllä. Lopulta Rin lähti pois kun kuuli meidän äänet. Uusi lähetys ja nyt Rin otti rullan hyvin. Yhden maalimiehen lähetyssuoralla oli kova ryteikkö ja tästä Rin ei olisi mielellään mennyt läpi. Ensin koetti kiertää oikealta ja sitten vasemmalta. Lopulta oli pakko mennä läpi :D Lopputreeni menikin todella hyvin. Näytölle menot oli reippaita ja rullan palautussuuntaa saatiin myös käännettyä jo tässä treenissä hyvin.


Uusi treeni illalla. Tänne samoilla ajatuksilla, yksi tyhjä suunniteltiin paremman näkyvyyden puolelle, osiltaan keskilinjalle tulon kohdalle apuja ja suorapalkkoja kaksi. Ensimmäinen löytö taas tuulen puolelle ja tämä hyvä. Toiselle apu ja suorapalkka. Kolmas oli tyhjä ja tämä oikein hyvä! Kun olin kääntynyt lähetyssuuntaan odottamaan palkan kanssa niin Rinillä tuli (hienosti!) ilmeisesti fläsäri jostain viimevuoden yliheittotreeneistä ja veti täyttä vauhtia ohi miusta :D Yksi näyttö oli ryteikön läpi ja tämä meni oikein vauhdikkaasti. Hieman oli väsymystä ilmassa, harvemmin sitä on kahta treeniä päivässä.

Rinin kuvista kiitokset Leenalle ainakin :D

Tuli oikein hyviä neuvoja Rinille :) Pitää muistaa ääniavut keskilinjalle kävelyn yhteydessä. Kuljetin Riniä myös alkuun liinassa keskilinjalle mutta tuntui että tässä oli vähän turhan paljon säätöä ja en ehkä halua että lähetysvaiheessa Rin joutuu pohtimaan oliko kysessä liinan kiinnitys ja näyttö vai mitä. Maalimiehen karkaaminen piilosta myös hyvä ajatus. Oman metsään vastaanmenon kulman pienentäminen, alkuun helpompana ja reilumpana kulmana. Keskusteltiin Sirken kanssa myös siitä että koen Rinin menevän näytölle hitaasti. Kysymys kuului että pystynkö juoksemaan Rinin ohi näytöllä, no en sentäs. Eli jos Rin hidastaa niin itse yritän juosta Rinin ohi ja kisataan maalimiehelle. Nyt vaan pitäisi saada niitä umpipiilotreenejä myös :)

Kooa yrittää ja yrittää..

Ohjaajan ilmeestä voi ehkä päätellä ettei mennyt ihan nappiin tämä löytö :D



Sunnuntaina oli suunnitteilla toiselle treenille jälkeä ja tämä Rinille niin en uskaltanut enään Riniä hakuhommissa juoksuttaa. Kooa pääsi siis hakumetsään :) Koska Kooan metsästä poistulo on ollut vähän kyseenalaista niin suunnittelimme yllärin, pois kutsuttaessa löytyykin maalimies ihan keskilinjan tuntumasta. Ajatuksena että saisi Kooalle hyvän palkan luoksetulon tottelemisesta. No, alkuun kuitenkin aloitettiin jälleen kerran tuulen puolelle, täällä alue ehkä lähemmäs 70 metriä syvä. Tässäkin tuli radan tallaukseen taas hyviä neuvoja. Kun tuuli on apuna niin koira haistaa maalimiehen tai maalimiehettömyyden jo hyvin ajoissa. Syvemmät alueet tuulen puolelle tekevät sen että koira saa maalimiehen hajun vasta juostuaan "oikean matkan" eli noin 50 metrin tuntumassa ja näinollen saa palkan siitä että juoksi syvälle. Tuulettomalle puolelle voi taas hyvin tehdä normimittaisen alueen. Asiaan, siis Kooa matkaan ja ei uppoa kuin noin 40 metriä, ei siis lähde tarkentamaan rinteen alapuolta missä maalimies. Sitten lähtee taaksepäin eikä edelleenkään etene syvälle. Lopulta saatiin Kooa sisuuntumaan niin että päätti lähteä maailman ääriin ja meni rinteen alas josta maalimies löytyikin.. Vasemmalle puolelle tyhjä ja taas oikealle tyhjä ja tähän sijoitettiin maalimies paluumatkalle. Kooalla ei viiksikarvakaan värähtänyt kun painoi maalimiehen oli, tuulen väärältä puolelta tosin. Uusi lähetys ja taas Kooa suurinpiirtein kompuroi maalimieheen. Sitten lähetin maalimiehen toiselta puolelta ja nyt sitten nosti lähiukkona.. Sitten taas tyhjä vasuriin ja seuraava löytö. Kyllä oli Kooalla hiki kun joutui rinnettä juoksemaan ylös ja alas!


Kooalle jatkoon neuvoksi siis lähimaalimiehet takaisintulomatkalle. Muutenkin saisi se nenävekotin olla auki joka matkalla.. Kooalle ja Rinillekin taaksepäin etenemiseen voisi tehdä myös niin että kun etenee taaksepäin ja keskilinja porukka siirtyy eteenpäin niin Kooa löytää meidät etenemällä keskilinjaa eteenpäin, tästä voivottelut "Miten sinä nyt sieltä suunnasta tulit?" ja takaisin lähetyspisteeseen. Ajatuksena että koira oppisi löytämään ohjaajan aina etenemällä eteenpäin ja voisi luottaa siihen. Ei niinkään kieltoa silloin kun kääntyy taaksepäin.



Ohhoh, mikäs se täällä?!?!


Loppu hyvin kaikki hyvin! Näistä kuvista kiitos taisi olla Tiinalle :)
Sitten Rinin jälki. Lipsahti aika vanhaksi, 3 tuntia ja vieraan tallaamana ILMAN mitään merkkejä. Kääks! Hieman jännitti mennä kokemattoman koiran perässä tuntemattomassa maastossa! Janasta tein vähän liian pitkän ja tässä Rin lähti haahuamaan hieman liian aikaisin. Lähti kuitenkin jälkeä oikeaan suuntaan. Rin ei kyllä ole koskaan ottanut takajälkeä.. Rinin jäljestys oli parempi näin vanhalla jäljellä, vähän hakee silti missä mennä ja meno on hieman kiemurtelevaa. En siis ollut kovin luottavaisilla mielillä. Eka keppi nousi nopeasti! Seuraavaa sitten saikin odottaa.. Rin meni puunrungon vierestä ja noukki siitä jotain suuhun. Itse ihan hämmästyin kun katsoin että mikä hemmetin risu sillä on suussa. Heti tuli mieleen kun olimme keskustelleet Sirken kanssa siitä miksi Rin välillä stoppaa täysin ja jää etsimään jotain, ihan kuin olisi kepillä. Hän sanoi että jos on itse osunut johonkin tai kepistä putoaa pieni kaarnan pala niin nämä voivat aiheuttaa valeilmaisuja. Tietenkin ajattelin nyt näin ja kun olin sen pienen hetken epävarma niin Rin tiputti kepin suusta ja oli että "Aha, ei käy vai, jatketaan sitten matkaa". Stoppasin Rinin ja tarkastelin keppiä lähemmin. Kepissä oli ihme pehmikkeitä ja itse keppi oli aika pieni. Ajattelin että en mene kovasti vikaan jos Rinin kuitenkin tästä palkkaan. Sitten jatkettiin. Keppi nro 3 imeytyi Rinin ikeniin, tätä on tehnyt aiemminkin. Rin siis jatkoi jäljestystä keppi suussa. Tästä jouduin huomauttamaan että hei koira, palkkasi on täällä. Viimeinen keppi imeytyi myös suuhun.


Kaikki kepit siis nousi vaikka epäilin! Rin oli aivan loistava. Kepeistä ei ollut ihan niin iloinen kuin aiemmin mutta tähän voi vaikuttaa se että olin itse aika flunssainen niin oma ilakointi oli vähän teennäistä. Neuvoksi saatiin tietenkin janatreeniä ja sitä että en menisi niin kiireellä ja hyökkäävänlaisesti Rinin luokse kun löytää kepin. Parempaa palkkaa kepeille, vaikka nytkin oli aika herkkupalkat :)


Tottista ei ehditty yhtään tekemään :D Kotona otin Kooalle kapula suussa hyppyä. Edelleen on normikapula kateissa joten tein 50-60cm hypyllä ja kilon kapulalla palautusta niin että Kooa oli esteen kohdilla ja  siitä lähetin hakemaan kapulaa. Halusin oikeanlaisen noston enkä niin että Kooa nostaa kapulan eritavoin kuin tekisi hypättyään menohypyn. Ensimmäinen hyppy tuli hirveällä öhäyksellä, Kooa tuli aivan liian vauhdilla. Seuraavan tein niin että kun Kooa lähestyi estettä niin suhisin. Tämähän toimi! Kooa keskittyi ja tuli hallitummin esteen yli ilman äänitehosteita <3 Kooa on tehnyt myös takapihalla 2kg noutoa ja kapulamielentilaa. Olen kyllä yllättynyt positiivisesti miten hyvin Kooan kapulatreenit ovat säilyneet muistissa! Koska Rin ei ole tehnyt tokoa niin ei ole Kooakaan tehnyt tottista kuukauteen. Kooa alkoi heti käyttäytyä seuruussa treenienmukaisella tavalla ja oli hyvin irti kapulasta :) Rin on tehnyt kilon kapulalla noutoja ja myös muistaa hienosti tulla "Liki"-käskyllä eteen. Rinille pitää myös aloittaa kapulan palautustreenit esteen yli :)

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Hyviä treenejä ja parempia treenejä

Kesälajikausi on aloitettu kunnon rytinällä! Reilun viikon aikana koirat on ajaneet jäljen, tehneet esineruutua ja hakua on treenattu kolmasti. Kooan osteopaatin jälkeinen hyppykielto on myös päättynyt ja kotipihalla tehdyt hypyt ovat menneet loistavasti! Olen tehnyt pelkästään menohyppyä namialustalle ja tässä noin 95cm asti joka meni lähes virheettä, pieni kosketus pressuun. Tekniikka oli hyvä. Seuraavaksi on otettava muutama kapulan palautustreeni ja tämän jälkeen koko liike :)

Kooan jälki


Jälkitreenit menivät molemmilta koirilta hyvin. Kooalle oli noin kilometrin jälki joka vanheni vajaa pari tuntia. Tällä kertaa Kooa lähti janalta oikeaan suuntaan! Jana olikin kunnon ryteikössä missä oli vielä osittain lumikinoksia. Ensimmäinen keppi heti kun tultiin metsänpuolelle ja tämä nousi hyvin. Kooalla oli jäljellä neljä keppiä ja kaikki löytyivät :) Jäljellä taisi tulla kerran pieni eksyminen mutta Kooa hoiti itse itsensä takaisin jäljelle.

Rinin jälki oli ehkä vähän alle kilometrin ja vanheni reilun tunnin verran. Keppejä Rinillä oli kuusi. Jana oli huono, tänne mennessämme kohtasimme ihmisiä ja heistä Rin otti vähän vauhtia. Alku jälki oli siis pientä kohellusta ja jäljen sivussa kulkemista mutta ensimmäinen keppi silti nousi ja sitten meno hieman rauhoittui. Silti koko jäljeltä tuli itselleni sellainen fiilis että tämä on liian helppoa Rinille eikä Rin keskity. Menee pää heiluen ja vähän sinnepäin. Kepit nostaa, tosin hakkuuaukealle missä oli kinoksittain lunta jäi yksi keppi. Tämän jälkeen oli tiheä kuusikko ja tässä etenkin Rin tuntui menevän hämilleen ja haisteli ilmaa. Ilmeisesti kun kuljin kuusikon läpi niin oma hajuni tarttui vähän joka puolelle ja Rin näitä ihmetteli. Sitten kun oli pieni metsätien ylitys niin tässä Rin taas petrasi ja keskittyi hyvin jälkeen. Seuraavaksi pitää kokeilla huomattavasti vanhemmalla jäljellä josko sillä olisi mitään vaikutusta Rinin jäljestystyyliin :)

Esineruudussa molemmat koirat olivat hyviä. Rinille yhden esineen hetsaus ja näyttö, samalla tiputus näyttämättä sekä taakse että keskelle. Takaesineet Rin haki nopeasti mutta keskiesinettä nenä ei heti haistanut kun jalat ja näkömuisti vei syvemmälle. Kooalle neljä esinettä, kaksi taakse, yksi keskelle ja yksi ihan lähelle. Ensin nousi toinen takaesine, molemmat olivat niin että rinne lähti laskemaan noin parin metriä ennen takarajaa ja tässä vielä polku rajaamassa. Sitten Kooa taisi bongata lähiesineen takastullessa. Keskiesine löytyi pitkän etsinnän jälkeen kun oli korkeammalla, tätä Kooa joutui paikantamaan jonkin aikaa. Neljättä takaesinettä ei millään meinannut löytyä. Kooa juoksi pääosin vaan polkua pitkin. Sitten pidin pienen puhuttelun Kooalle ja Kooa taisi päättää että perhana ilman esinettä hän ei tule pois ja katosi ruutuun. Siinä kun jonkun aikaa odoteltiin niin tuli näkyviin superkovaa tuleva pieni bordercollie viimeinen esine, muovinen puukontuppi suussa :D

Rin menossa etsintään tuhatta ja sataa


Kooa pohtii, voiko esine olla lähelläkin ja mitä sille kuuluukaan tehdä


Kooan hankala esine

Viimoinen löydetty ja homma paketissa! Kaikista kuvista kiitos Paulalle :)

Ensimmäisissä hakutreeneissä Rin teki pelkkää näyttöä niin että juuri kun kliksautin liinan kiinni ja sanoin "Näytä!" niin maalimies kutsui Riniä. Kun Rinillä oli kunnon veto niin päästin liinasta irti. Ja tässä kävi viimeisellä näytöllä niin että pieni 13kg Rin veti senverran reippaalla innolla että itse sotkeuduin jalkoihini ja vedin hienot mahalennot. Vain rullakoiraongelmia.. Kun maalimiehelle pääsin niin perustsekkaus että paikat on ehjät ja taskut kiinni. No eipä olleet, treeniliivin tasku oli auki ja siellä oli kotiavaimet. Ja siellä pitäisi olla myös autonavaimet.. Kaikki taskut kävin läpi ja autonavaimia ei löydy. Suunnistin takaisin kaatumispaikalle ja nopean tarkastelun tulos oli se että en ollut ihan varma missä edes kaaduin. Sen verran fiksu olin että nakkasin Rinin pk-liivit puuhun kaatumispaikan kohdille ja lähdin autosta katsomaan onko avaimet siellä. Ei olleet joten Kooa matkaan ja Kooa hommiin. Koska avaimet on niin pienet niin en edes viitsinyt niitä itse alkaa etsiä jotta alue ei kokonaan tallaudu. Alkuun Kooa otti turhan laajaa etsintäaluetta mutta lopulta rauhoittui ja tarkensi lähialueelle hiljaisemmalla vauhdilla. Sieltä ne avaimet sitten miulle palautuivat :) SuperKooa pelasti jälleen päivän <3 <3 Kooa itse teki näissä treeneissä ääniavuilla ja näköavulla neljä maalimiehen nostoa niin että kutsuin ilmaisun jälkeen keskilinjalle. Vauhtia riitti!

Kooan tärkeä tehtävä, TAAS!!

Näistä kuvista käy Leenaa kiittäminen :)


Seuraavat treenit Rinillä oli vähän haastavammat. Kuusi maalimiestä ja irtorullilla ilmaisut. Osaan apuja pistoille ja näytöille. Nyt huomasi hyvin että kun ei tullut näytölle apua niin Rin jopa pysähtyi.. Kerran lähti taaksepäin etenemään ja vielä liian aikaisin kun ei tullut etsintään apua maalimieheltä. Edelleen yritin lelua Rinille tuputtaa maalimiehiltä mutta ei se oikein toimi kun Rin haluaisi enemmän leikkiä miun kanssa kuin maalimiesten. Rin myös selkeästi väsähti pitkään treeniin.

Nämä kuvat taisi olla Nean ottamat, kiitos!

Vauhdikas rullan palautus



Kolmas treeni olikin taas toiseen tapaan suunniteltu. Lelut vaihdettu takaisin namipalkoiksi ja kahdelta ensimmäiseltä maalimieheltä kävin hakemassa hajut. Edelleen irtorullat pelissä mukana ja ensimmäisellä näytöllä ääniapu noin 20 metrin etenemisen jälkeen, taas sotkeuduin jalkoihini ja liinaan ja Rinille tuli stoppi mutta hyvin jatkoi matkaa ja heti tästä ääniapu. Toiselle näytölle ääniapu jo ennen miun näytölle lähetystä. Kolmas maalimies ilman mitään apuja, neljännelle taas näytölle apu puolenvälin jälkeen. Viides ja viimeinen suorapalkalla. Tuuli oli voimakas radan suuntaisesti ja Rin ajautui suht pitkälle radalle kunnes sai hajun ja teki taaksepäin tämän viimeisen löydön. Itsellä myös oli tähän vähän hölmö lähetyspaikka. Tämä treeni oli oikein hyvä! Näyttöjen avut toimivat todella hyvin ja ilman apujakin vauhti pysyi hyvänä. Rin palkkautui paremmin namipalkasta joten lelut unohdetaan taas kerran.

Papparainen vauhdissa! Nämäkin Nean ottamat

Tyhjältä vauhdilla palkalle


Kooa meni vinoon ja kutsuin pois. Tuli kutsusta vaikka sai hajun maalimiehestä! Tässä lihapullakäännös :D
 Kooakin pääsi pyörähtämään radalla tekemässä pikatreenit. Ensin maalimiehen nosto vasemmalta jolta haltuunotto ja seuruutuksesta vapautus maalimiehelle. Yksi pätkäisy tuli haukussa kun kääntyi miun tuloa katsomaan. Seuraava tyhjä ja tämä olikin hieno ja oikeansuuntainen! Pillistä tuli tuhatta ja sataa luokse :) Taas vasemmalta löytö ja hyvästä haukkusarjasta palkka. Pistot olivat supersuoria ja muutenkin loistavia.

Viikonloppuna onkin tulossa meidän oman porukan haku/jälkikoulutus. Kiva päästä pariksi päiväksi kokonaan koirahommien pariin :) Ja toivottavasti ehditään ottaa muutamat paukutkin koirille tottiskentällä. Kooa saa tehdä tämän kauden ensimmäisen ja viimeisen eteenmenon palkalle, josko se kantaisi taas läpi koko kauden :D

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Jälleen kerran Ojangossa nollien keruuta

Tällä kertaa onneksi niitä nollia sai tullakin, lajina siis agility :) Rinille oli kolme rataa varattuna mutta vain kaksi juostiin kun molemmilta napsahti nollat ja näin ollen siirto kolmosluokkaan! Radat olivat muuten sujuvia mutta A-esteellä sekä puomillakin tapahtui isoja jäätymisiä. Nämä ovat olleet ongelmana aiemminkin mutta nyt ovat treeneissä sujuneet kokoajan paremmalla vauhdilla. Ilmeisesti uusi kisapaikka ja jännitys voivat tehdä Rinille epävarmuutta. Ja Henrikin taisi käskeä A:esteellä Riniä kontaktille turhan aikaisin ja kilttinä koirana Rinhän tottelee vaikka olisi jossain muualla kuin esteen loppupuolella.. Ensimmäiseltä radalta 2.sija ja toinen rata olikin voitto nolla. Alle vuodessa Team HenRin pääsi siis kuninkuusluokkaan :)








Viime lauantaina oli viimeinen nuorten tokoringin treenaus meidän osalta. Oma päätös pitää ja toko on tauolla joten teimme Rinin kanssa muita juttuja :) Pitkästä aikaa Rin teki vauhtinoutoa ja tätä pitää tehdä useamminkin jotta tasamaanoutoon tulisi voimaa enemmän. Sitten henkilöryhmä yhden kerran koska tämäkin meni heti hyvällä asenteella läpi. Kehääntuloja otettiin myös kahden häiriökoiran voimin, kehäänkutsu ja juoksutarkastus jonka jälkeen palkka. Näitä muutama. Viimeiseksi oli paikallaanolot, näissä ei taas mitään erikoista, Rin istui makasi jälleen kerran rauhallisesti. Teimme vielä niin että Rin oli yksin kehässä ja muut antoivat häiriökutsukäskyjä eikä Rin näistäkään mitään välittänyt.


Koirat kävivät Kaiperlan hoidossa maanantaina. Kooalla edelleen vaivaa vasen etujalka, se lähti alta kun alkuvuonna otin Kooan autosta ulos ja olikin jäätä pitävän pinnan sijaan. Lantiossa oli myös jonkinverran kiertoa. Kooalle 2 viikon tauko hypyistä ja muusta rankasta harjoittelusta. Rinillä myös pientä jumia ja kiertoa. Rin oli myös aika levoton alkuun hoidoissa mutta lopulta rauhoittui. Rin hyppäsi tokon lautaestettä päin pari viikkoa sitten ja siitä ei onneksi kroppaan jäänyt mitään harmia.


Nyt ollaan vaan lenkkeilty, meneehän ne päivät näinkin eteenpäin :)