perjantai 19. toukokuuta 2017

Päätöksiä



Kooa kävi ortopedillä ja näkymät eivät olleet hyvät. Eivät onneksi mitään musertavia mutta Kooan pk-ura loppuu silti aikalailla tähän.  Selän puoleen en Kooaa ortopedille vienyt mutta kun hän selkää paineli niin makuulla Kooalta tuli todella voimakas reagointi juuri lumbosakraalialueelta. Kesti sanoi että selän tutkiminen on hänen mielestään paljon akuutimpi asia kuin olan. Koska olen jo muutaman vuoden ajan miettinyt Kooan selän ct-kuvausta niin ei tarvinnut kahta kertaa pohtia tutkitaanko vai ei. Kooalla tuli myös reaktiot vasemman etujalan olan puolelta joten tietenkin se samalla kuvattiin.

Kuvista todettiin lumbosakraalialueen välilevyissä rappeamaan viittaavia löydöksiä. Olan puolelta löytyi taas vasemman hauiksen kiinnittymisjänteen kohdalla kalkkeumaa, vamma voi hyvinkin johtua siitä kun Kooa alkuvuodesta tuli autosta alas ja vasen tassu lähti pois alta liukkaalla. Kummastakaan Kooa ei ole isommin oireillut. Tietenkin hyppy on ollut huonoa aikalailla aina ja Kooa on herkästi jumissa. Mutta mitä asiantuntijoiden kanssa olen jutellut niin he eivät aiemmin ole nähneet tarvetta ct-kuville. Onneksi nyt kuvasin :) Kesti ei itse antanut suoralta kädeltä Kooalle eläketuomiota mutta itselle se oli aika helppo tehdä. Lajeja on muitakin ja päätös oli lopulta yllättävän helppo. Nyt Kooa saa Cartrofen pistoksia kuukauden verran, on pari viikkoa kipulääkekuurilla sekä ehdottomalla liikuntakiellolla. Pihalle pissalle ja takaisin. Sitten katsotaan kontrollissa miltä näyttää. Kooa saa myös laseria lumbosakraalialueelle. Toiveissa silti on että pystyisin PKSM-kisoihin osallistumaan. Tämän päätöksen pystyn tekemään kontrollin jälkeen.

Ennen eläinlääkäri reissua vein molemmat koirat leikityspäivään maalimiehen leikitettäväksi. Kooa pääsi pääosin vaan omaksi ilokseen mutta Rinin kanssa kiinnosti miten lähtee mukaan ja josko saisin jotain neuvoa Rinin kanssa leikkimiseen. Kooa pääsi ensin ja riitti että maalimies heitti tyynyn maahan niin johan lähti! Hyvä että pystyssä pysyin :D Kooasta oli hauskaa. Kooa ei vaan hirveästi taistele, harrastaa enemmän väsytystaktiikkaa jonka olen ehkä itsekin opettanut Kooalle kun olen antanut liian helpolla periksi. Kun maalimies vähän antoi enemmän haastetta niin Kooakin lähti paremmin taistelemaan. Kun aktiivinen taistelu loppui niin Kooa heti katsasti muun leluvalikoiman josko jollain niistä voisi vielä vähän taistella :D

Kuva c. Oona Reponen

Ja sit lähti! Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Rin teki niin kuin kuvittelinkin. Jalat vie mutta pää tulee jäljessä. Rin aloitti leikit mutta hetken päästä tajusi että tilannehan on kyllä varmasti hyvin pelottava että ehkä hänen olisi hyvä ollakin kauempana. Kevyesti taisteli lelusta mutta nopeasti perääntyi. Ei kylläkään pelännyt maalimiestä mitä alkuun pelkäsin Rinin tekevän. Vinkkiä Rinin leikkiin en kuitenkaan saanut. Itse kun otin lelun niin silloin Rin taisteli raivokkaasti ja pari kertaa sain lelun annettua maalimiehelle jonka kanssa sitten hetken lelua kiskoi. Kotipihassa Rin nimittäin taistelee paljon paremmin kuin vierailla paikoilla.

Rinin kanssa ei päästy juuri kun portista sisälle. Kuva c. Heini Ikonen

Pieni pinkki lelu Rinille. Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Rinin kanssa olen nyt puuhastellut paljon takapihatottista. Lenkkien jälkeen Rin on päässyt hyppäämään pressuestettä ja tuomaan kapulaa yli, erillisinä harjoituksina. Esteen korkeus vaihdellen noin 60cm - 95cm. Ensi kerran kun hiljalleen nostin 95cm niin Rin hyppäsi liian kaukaa ja kaatoi esteen. Tästä itse vähän säikähti mutta mie en kummemmin reagoinut tilanteeseen. Jatkettiin hommia ja itse siirryin esteen sivuun mistä olin Riniä hyppyyttänyt. Tästä kielsi ja kokeilin uudestaan ja taas kielsi. Siirryin Rinin viereen lähettämään ja nyt Rin uskalsi hypätä, oikein keskittyi ja jätti kunnolla ilmavaraa. Uudestaan en ole näin korkeaa ottanut. Rinillä on myös apurima auttamassa ponnistuspaikan löytämistä, selkeästi ei aina keskity ja pyrkii ponnistamaan todella kaukaa. Sitten olemme Rinin kanssa tehneet pieniä pätkiä seuruuta ja luoksetulon eteentuloja. Asenne on ollut Rinillä todella kiva :)

Kooan kanssa pitää suunnitella mitä jatkossa puuhailisi. Toko on yksi helppo mahdollisuus mutta sekin on kropalle aika raskas kiertoineen ja  käännöksineen. Kooa kun tekee kaiken aika reippaasti.. Rallytoko on helpompi mutta se kävisi vielä enemmän eläkkeellä olevalle paremmin :D Ehkä rauniot voisi olla myös hyvä vaihtoehto kun perusajatus on Kooalla jo valmiina niin treeniä ei tarvitsisi hirveän usein tehdä. Mutta katsotaan mitä puuhaa Kooalle keksin :) FH ja Nose Work eivät tunnu hyviltä ajatuksilta, mulla varmasti menisi lajien hitauteen hermot..

perjantai 12. toukokuuta 2017

Hyvä tulos, huono fiilis


Kuva Sanna Jääskeläinen
Koska emme EK-kokeeseen varasijalta päässeet menimme Kooan kanssa Imatran Palveluskoirayhdistyksen järjestämään hakukokeeseen. Tämän tarkoitus oli pääasiallisesti testata kuinka talven aikana tehdyt tottistreenit ovat auttaneet koeongelmiin. Vastaus: eivät mitenkään :( Olo on aika tyhjä, ihan kuin ei oltaisi yhtään töitä talvella tehty. Vanhat ongelmat loistivat tekemisessä ja uusiakin oli. Onneksi kokeessa oli yllättäviä toimiviakin puolia :)

Koe alkoi yllättäen maastolla. Kooalle arvoin numeron kolme mikä on aika hyvä. Maasto oli toiselle puolelle keskilinjaa jyrkähköä rinnettä ja toisella puolella vaihteli tiheikköä, kosteikkoa ja aukeaa. Eli toisinsanoen todella kiva rata profiililtaan :) Ensimmäiset 50 metriä olivat molemmilla puolille vähän kumpuilevaa ja Kooa eteni hieman taaksepäin, tämän paikkasin tiheämmällä pistottamisella. Mutta sitten lähti meidän ihan yhteinen flow! Kooa tuli kun kutsuttiin ja eteni eteenpäin ja työskenteli tarpeeksi syvällä <3 Pillikäskyt toimivat loistavasti, vähän jouduin huutelemaan kun Kooa oli keskilinjan kohdilla kun ei selkeästi paikallistanut missä kohtaa olimme. Yhden kerran jouduin napakammin kutsumaan kun selkeästi huomasi missä olimme ja oli jo menossa toiselle puolelle. Tuli kuitenkin lopulta luokse.

Noin 100 metrin paikkeilla Kooa eteni reippaasti takarajalla, katsoin matkan tulleen täyteen ja puhalsin pilliin. Ei mitään tehoa, Kooa jatkaa määrätietoista etenemistä. Katsoin eteenpäin ja siellä oli kaatunut puu (=hyvä piilopaikka) ja ajattelin että mahdollisesti on hajulla. Kuitenkin varmistin asian puhaltamalla uudestaan pilliin ja kun tämäkään ei tepsinyt niin annoin Kooan mennä. Siellähän se hännänheilutus ja haukku alkoi. Ilmaisu oikein hyvä ja itse jäin puunrungon toiselle puolelle josta kutsuin Kooan hallintaan, oikein kiltisti hyppäsi yli ja odotti nätisti :) Koska Kooa oli edennyt reilummin pistollaan niin jouduimme palaamaan aika paljon taaksepäin. Laitoin vasemmalle ja perhana, täältäkin tuli ilmaisu. Ihmekös Kooa lähtikin niin innokkaasti ryteikköön.. Maalimies oli pienen ojan ylityksen jälkeen. Takaisinpäin tullessa Kooa hörppäsikin vähän vettä ja ihme ettei pulahtanut jokeen uimaan :D Sitten olikin pieni probleema. Kooa oli nostanut ensin noin 150 metrissä olevan maalimiehen ja sitten vasta noin 100 metrissä olevan ukon. Laitoin Kooan tutkitulle alueelle pikaisesti käymään jotta saataisiin työskentelystä nättiä. Kutsuin nopeasti pois kun olin vähän ehtinyt edetä. Sitten vasemmalle ja taas reipas eteneminen ja oikealle lähetys juuri puunrungon kohdilta missä siellä oli ollut maalimies. Kooa ei vanhaa piiloa juuri noteerannut. Sitten vaan pistottelua eteenpäin ja Kooa oli oikealta tulossa pois itsekseen ja tästä huikkasin kehut ja samantien Kooa tekikin äkkikäännöksen ja arvasin sen olevan hajulla. Sieltä löytyikin viimeinen ukko :)

Tällaista hakutyöskentelyn kuuluisikin olla! Olin hirmu tyytyväinen Kooaan, ei koskaan olla näin hienoa rataa tehty <3 Pisteitä tuli 169, yhden pisteen menetys tuli siitä kun toiseksi viimeinen pisto vasemmalle oli vähän vajaa ja Kooa juoksi uraa pitkin noin 30 metrissä.

Kuva Sanna Jääskeläinen

Esineruutu ei sitten ollut ihan niin hienoa, Kooa oli täällä vähän vaisu. Ensimmäisen esineen nosti nopeasti oikeasta takakulmasta ja toinen löytyi vasemmasta takakulmasta. Sitten olikin aika laaja alue missä viimeinen voisi olla. Sitä Kooa ei lopulta nostanut. Löysi sen kyllä, kävi haistelemassa lähellä mutta kuulemma kutsuin ja Kooa tuli pois. Oli nahkainen esine, nämä ovat Kooalle olleet aina vähän ikäviä. Toisen kerran tuli esineen vierestä mutta tuulen väärältä puolelta. Esineistä 20 pistettä.

Tottis oli kamala. Olimme ensimmäisenä suoritusvuorossa ja jo tässä Kooa oli eteenmenossa. Hirveä edistys ja vielä kamalampi poikitus :( Alkoi vinkumaan ampumisesta ja teki tätä loppu kaavion. Jäävissä ennakointi oli vielä pahempi. Istuminen oli omaan makuun liian hidas, samoin maahanmeno. Luoksetulo oli hyvä, hieman vino eteentulo. Sitten seuraava katastrofi. Liikkeestä seiso ja kun käännyin juoksun jälkeen niin katsoin että onpas Kooa lähellä! Luulin että sekosin askeleiden laskussa. Tuomarin arvostelusta sitten kuulin että Kooa oli KÄVELLYT koko miun juoksun ajan! Tuhma, tuhma, tuhma Kooa!!! Noutokapulan haussa ei ollut mitään tietoa treeneistä, ihan hirveä kapulan odotus ja seuruusta ei tietoakaan. Kyttäsi kapulaa, ei muistaakseni kyllä haukahtanut sille ainakaan kovasti ja muutoin nouto oli alun kyttäystä lukuunottamatta oikein kiva. Sitten taas kamalaa kyttäystä kapuloiden suhteen hyppyesteelle. Huono ylitys ja Kooa ei tullut takaisinpäin enään esteen yli. Luovutus vino. Estenoudossa tuli haukut alastuloissa mutta muuten tämä hyvä. Kirsikkana kakun päällä Kooa myös aikalailla kaikissa aloituksissa nosti pyllyn ennen liikkeelle lähtöä. Tuhma Kooa. Pisteitä Kooan tottelemattomuudesta 84. Yhteensä siis 273 pistettä ja toinen sija. Harmittaa silti ihan vietävästi tuo tottelevaisuuden mielentila :(

Seuruu hirveää painamista. Kuva Sanna Jääskeläinen 
Kyttää. Kuva Sanna Jääskeläinen
Kooa kyttää vähän enemmän. Kuva Sanna Jääskeläinen


Megakapulajumi. Kuva Sanna Jääskeläinen

Kuva Sanna Jääskeläinen

Ja myös mikä harmittaa vielä enemmän. Viimeisellä maalimiehellä Kooa hilseili voimakkaasti. Ei ole tätä koskaan tehnyt. Olin harjannut Kooan aamulla joten mietin että voi sekin olla auttava asia tässä. Mutta tottissuorituksen jälkeen Kooa taas hilseili. Kooahan satutti vasemman etutassun alkuvuodesta kun luulin että olisi pitävä maa alla mutta autosta alas tullessa vasen tassu lähtikin liukkaalla alta pois. Ei tätä senkummemmin oireillut mutta Kaiperla löysi kipeitä kohtia. Kooa myös on välillä aavistuksen varannut painoaan enemmän oikealle puolelle ja tätä olen tarkkaan seuraillut. Pieniä merkkejä mutta en ole ollut varma onko se tapa vai oire. Kokeen jälkeen Paula tsekkasi Kooan etupäätä ja löytyi kipuärsyke vasemmasta olasta ja yllättäen myös sekä vasemman että oikean etujalan varpaista. Nyt on sitten ortopedi aika Kooalle varattu ja katsotaan mitä Kooan sisältä löytyy :( Kooan etupää on kuitenkin noin kaksi vuotta sitten kuvattu terveeksi.

Iloinen Kooa ja Kooan pytty
 Mitäs Rinpulainen sitten? Rin teki viikonloppuna 7 agilitystarttia Henrin kanssa, ollen toisena päivänä todella pätevä ja toisena päivänä vähän vähemmän. Ei nollia kuitenkaan. Toisena päivänä Rin ei suostunut hyppäämään kertaakaan mustaa rengasta! Ja rengas oli kaikilla kolmella radalla..

Maanantaina Rin tottisteli ja seuruu on unohtunut kokonaan. Oli kamalaa kontaktin tiputtelua. Henkilöryhmä oli kuitenkin todella kiva. Eteenlähetyksessä vietiin pallo valmiiksi ja Rin juoksi todella hyvin ehkä noin 15 metriä ja jäi ruohonsilppuihin kiinni eikä nähnyt palloa pidemmällä. Tämä uusiksi ja sama. Sitten kouluttaja näytti pallon ja nyt Rin eteni sille asti hyvin. Rin teki ensin A-estettä pallon avulla ja sitten kapulan hakua ilman heittoa. Tässä Rin ei oikein ymmärrä vielä tulla estettä takaisinpäin kapula suussa. Pitää ehkä vielä madaltaa estettä niin että Rin näkee miut.

Rin teki myös pitkän paikallaolon ja tämä hyvä. Toisella kierroksella niin että kouluttaja napsutteli asetta ja nosti sitä ylös, Rin väisti tätä mutta näytti välillä parempaakin ilmettä. Pysyi kuitenkin paikoillaan. Kolmannella kierroksella ampumiset ja näissä olin ihan lähellä. Rin taas hypähti jaloilleen mutta ehkä vähän rauhallisemmin kuin viimeksi. Paineistui taas enemmän siitä että lähti makuusta kuin äänestä. Sama uusiksi ja Rinillä pieni eteen nytkähdys kuitenkin ollen makuulla. Jo ennen ampumista nytkähteli myös eteenpäin josta palautin takaisin paikalleen. Lopulta malttoi olla ja sai tästä isomman palkan. Mutta paremmalta näytti kuitenkin kun edellisellä kerralla. Söi hyvin ja leikki pallolla.

Käytiin myöhemmin lenkillä ampumaradan vieressä missä ammuttiin vähän isommilla pyssyillä. Ei vaikutusta. Kun Rin istui käskyn alla ja kuunteli niin vähän korvat liikkuivat. Sitten taas tein niin että laitoin metsään Kooan ja Rinin vierekkäin makaamaan, ensin vähän naksuttelin liipaisinta ja tästä palkkasin. Sitten ammuin ja Rin ihan vähän säpsähti, käänti päätä voimakkaasti pois mutta pysyi paikoillaan :)

torstai 4. toukokuuta 2017

Ulkotreenejä, vihdoinkin!

Nyt on saatu ulkotreenit aloitettua, vihdoinkin. Kooan etkyllävarmanaolemenossaeteen -treenit tuottavat tulosta! Vein Kooan ensin paikallaoloon ja Suvi teki Ellin kanssa pienen tottispätkän ja tämän jälkeen kävin Kooan hakemassa paikallaanolosta. Tästä odotuspaikalle ja Elli teki vielä eteenmenon. Kooan kanssa aloituspaikalle ja Kooa ei yhtään ennakoinut eteenlähetystä <3 Kooa teki myös mielentilahommia noudon ja estehypyn kanssa. A-esteen pääsi ylittämään ja se meni ilman haukkuja :) Loppuu vielä eteenmeno ja voi luoja. Tehtiin kentän vasemmalla puolella ja Kooa ehkä muisti viime vuodesta että eteenmeno on yleensä ollut oikealla puolella kun otti sinne niin voimakasta kaarrosta. Kahdesti kokeilin ja molemmilla kerroilla jouduin kutsumaan pois. Sitten kävin näyttämässä eteenlähetyspalkkaa ja silti Kooa kaarsi jonkin verran oikeaan ja siitä sitten kun kenttä loppui niin paikansi lelunsa..

Rinille otettiin heti ampumista. Seuruussa niin että lelu oli kainalossa ja ase ei oikein kunnolla toiminut niin ajattelin palkata Rinin ettei tule liian pitkä seuruu. Juuri kun lelu oli tippumassa niin paukku tuli, aika hyvään kohtaan :D Tämän Rin kuuli mutta leikki hyvin. Sitten seuruu ilman paukkua eikä Rin reagoinut ennakoivasti. Sitten taas sama niin että paukku tuli ja jatkoin kävelyä, ihan pieni reaktio Riniltä mutta ei vaikutusta kontaktiin <3 Myöhemmin Rin kuunteli paukkuja paikallaan olossa ja tämä ei ollutkaan niin helppo nakki mitä luulin. Olin noin 5 metrin päässä ja kun paukku tuli niin Rin otti jalat alleen. Otettiin uusiksi ja joka kerralla Rin lähti, en kuitenkaan sanoisi että oli peloissaan vaan enemmänkin taas jalat toimi ennenkuin pää ehti miettiä. Ja Rin tietenkin otti painetta siitä että teki virheen kun lähti paikallaan olosta. Lopulta jo se aiheutti ahdistusta kun pyssy nostettiin ilmaan tai siitä kuului napsetta laukaisimen painamisesta. Lopulta saatiin yksi toisto niin että Rin pysyi kun olin ihan vieressä ja tästä palkka. Rin taas leikki hyvin lelulla tämän jälkeen. 

Muita mukavampia asioita tehtiin A-esteen muodossa :) Onhan este Rinille agilityn puolelta tuttu mutta nyt aloitin pk-esteen turvallisen ylityksen treenaamisen. Näppärästi meni madallettu A. Rin teki myös eteenmenoa loppuun, hyvin oli mielessä kovaa ja pitkälle! Kävimme yhdessä viemässä pallon.

Kotona sitten puuhattiinkin ilta- ja aamuruokailun yhteydessä pyssyn naksuttelua. Ja tätä jatkettiin toisella treenikerralla samalla kentällä. Ensin Rin teki pidemmän paikallaolon kun muut treenasivat kentällä ja sitten pyssyn napsuttelua ja palkkaa. Sitten vauhtinoutoa ja se oli jopa niin vauhdikasta että Rin meni mukkelismakkelis kapulaa nostaessaan :D Tuo myös hienosti kapulan eteen näin tasamaanoudosta. A-estettä jälleen kerran ja nyt jyrkensin hieman, edelleen menee hyvin. Noutoa kokeilin niin että en heittänyt kapulaa vaan vietiin se yhdessä. Ensimmäisellä kerralla tuli sivusta mutta pienellä muistutuksella esteen yli osasi palauttaa kapulan esteen yli. Juoksu seisot ovat jo sillä mallilla että Rin tarjoilee pomppuja itse välillä. Pysähtyminen ilman käsiapua toimii myös aika hyvin. Pidemmän tauon jälkeen Rin tuli vielä uudestaan kentälle puuhastelemaan. Taas pidempi paikallaolo häiriön kanssa, nyt olin jo selin Riniin kun makoili senverran rauhallisesti. Välillä kävin kehumassa. Kehässä oli myös ruutu jonka Rin heti bongasi. Teinkin pyssyn kanssa niin että laitoin Rinin ruutuun päin makaamaan ja kun naksautin ja Rin oli reippaalla asenteella ruutuun päin niin saikin juosta sinne. Näitä muutama kerta eikä naksautus enään aiheuttanut pään kallistelua. Eikä kyllä sitäkään onneksi että ilman käskyä karkaisi ruutuun, ilme muuttui Rinillä myös reippaammaksi. Eiköhän tämäkin tästä kun hiljakseen harjoitellaan :)

Kooa oli taas super omissa hommissaan. Välillä meinaisi kapulakyttäys tulla päälle mutta kun huomautin niin palautui rentoon tilaan. Jäävät olivat nopeita ja hyviä kuin myös luoksetulot. Esteitä en tehnyt, heitin pelkästään kapuloita esteen yli ja vaadin Kooalta avointa olotilaa. Tai eipä tarvinnut vaatia kun Kooa sitä itse tarjosi :)