perjantai 19. toukokuuta 2017

Päätöksiä



Kooa kävi ortopedillä ja näkymät eivät olleet hyvät. Eivät onneksi mitään musertavia mutta Kooan pk-ura loppuu silti aikalailla tähän.  Selän puoleen en Kooaa ortopedille vienyt mutta kun hän selkää paineli niin makuulla Kooalta tuli todella voimakas reagointi juuri lumbosakraalialueelta. Kesti sanoi että selän tutkiminen on hänen mielestään paljon akuutimpi asia kuin olan. Koska olen jo muutaman vuoden ajan miettinyt Kooan selän ct-kuvausta niin ei tarvinnut kahta kertaa pohtia tutkitaanko vai ei. Kooalla tuli myös reaktiot vasemman etujalan olan puolelta joten tietenkin se samalla kuvattiin.

Kuvista todettiin lumbosakraalialueen välilevyissä rappeamaan viittaavia löydöksiä. Olan puolelta löytyi taas vasemman hauiksen kiinnittymisjänteen kohdalla kalkkeumaa, vamma voi hyvinkin johtua siitä kun Kooa alkuvuodesta tuli autosta alas ja vasen tassu lähti pois alta liukkaalla. Kummastakaan Kooa ei ole isommin oireillut. Tietenkin hyppy on ollut huonoa aikalailla aina ja Kooa on herkästi jumissa. Mutta mitä asiantuntijoiden kanssa olen jutellut niin he eivät aiemmin ole nähneet tarvetta ct-kuville. Onneksi nyt kuvasin :) Kesti ei itse antanut suoralta kädeltä Kooalle eläketuomiota mutta itselle se oli aika helppo tehdä. Lajeja on muitakin ja päätös oli lopulta yllättävän helppo. Nyt Kooa saa Cartrofen pistoksia kuukauden verran, on pari viikkoa kipulääkekuurilla sekä ehdottomalla liikuntakiellolla. Pihalle pissalle ja takaisin. Sitten katsotaan kontrollissa miltä näyttää. Kooa saa myös laseria lumbosakraalialueelle. Toiveissa silti on että pystyisin PKSM-kisoihin osallistumaan. Tämän päätöksen pystyn tekemään kontrollin jälkeen.

Ennen eläinlääkäri reissua vein molemmat koirat leikityspäivään maalimiehen leikitettäväksi. Kooa pääsi pääosin vaan omaksi ilokseen mutta Rinin kanssa kiinnosti miten lähtee mukaan ja josko saisin jotain neuvoa Rinin kanssa leikkimiseen. Kooa pääsi ensin ja riitti että maalimies heitti tyynyn maahan niin johan lähti! Hyvä että pystyssä pysyin :D Kooasta oli hauskaa. Kooa ei vaan hirveästi taistele, harrastaa enemmän väsytystaktiikkaa jonka olen ehkä itsekin opettanut Kooalle kun olen antanut liian helpolla periksi. Kun maalimies vähän antoi enemmän haastetta niin Kooakin lähti paremmin taistelemaan. Kun aktiivinen taistelu loppui niin Kooa heti katsasti muun leluvalikoiman josko jollain niistä voisi vielä vähän taistella :D

Kuva c. Oona Reponen

Ja sit lähti! Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Rin teki niin kuin kuvittelinkin. Jalat vie mutta pää tulee jäljessä. Rin aloitti leikit mutta hetken päästä tajusi että tilannehan on kyllä varmasti hyvin pelottava että ehkä hänen olisi hyvä ollakin kauempana. Kevyesti taisteli lelusta mutta nopeasti perääntyi. Ei kylläkään pelännyt maalimiestä mitä alkuun pelkäsin Rinin tekevän. Vinkkiä Rinin leikkiin en kuitenkaan saanut. Itse kun otin lelun niin silloin Rin taisteli raivokkaasti ja pari kertaa sain lelun annettua maalimiehelle jonka kanssa sitten hetken lelua kiskoi. Kotipihassa Rin nimittäin taistelee paljon paremmin kuin vierailla paikoilla.

Rinin kanssa ei päästy juuri kun portista sisälle. Kuva c. Heini Ikonen

Pieni pinkki lelu Rinille. Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Kuva c. Heini Ikonen

Rinin kanssa olen nyt puuhastellut paljon takapihatottista. Lenkkien jälkeen Rin on päässyt hyppäämään pressuestettä ja tuomaan kapulaa yli, erillisinä harjoituksina. Esteen korkeus vaihdellen noin 60cm - 95cm. Ensi kerran kun hiljalleen nostin 95cm niin Rin hyppäsi liian kaukaa ja kaatoi esteen. Tästä itse vähän säikähti mutta mie en kummemmin reagoinut tilanteeseen. Jatkettiin hommia ja itse siirryin esteen sivuun mistä olin Riniä hyppyyttänyt. Tästä kielsi ja kokeilin uudestaan ja taas kielsi. Siirryin Rinin viereen lähettämään ja nyt Rin uskalsi hypätä, oikein keskittyi ja jätti kunnolla ilmavaraa. Uudestaan en ole näin korkeaa ottanut. Rinillä on myös apurima auttamassa ponnistuspaikan löytämistä, selkeästi ei aina keskity ja pyrkii ponnistamaan todella kaukaa. Sitten olemme Rinin kanssa tehneet pieniä pätkiä seuruuta ja luoksetulon eteentuloja. Asenne on ollut Rinillä todella kiva :)

Kooan kanssa pitää suunnitella mitä jatkossa puuhailisi. Toko on yksi helppo mahdollisuus mutta sekin on kropalle aika raskas kiertoineen ja  käännöksineen. Kooa kun tekee kaiken aika reippaasti.. Rallytoko on helpompi mutta se kävisi vielä enemmän eläkkeellä olevalle paremmin :D Ehkä rauniot voisi olla myös hyvä vaihtoehto kun perusajatus on Kooalla jo valmiina niin treeniä ei tarvitsisi hirveän usein tehdä. Mutta katsotaan mitä puuhaa Kooalle keksin :) FH ja Nose Work eivät tunnu hyviltä ajatuksilta, mulla varmasti menisi lajien hitauteen hermot..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti