torstai 26. heinäkuuta 2018

Rallytokon kummallisuus osa 28



Hieman on aikaa vierähtänyt. Rin on siirtynyt normaaliin treenirutiiniin, lämmitellään nyt vaan entistä tarkemmin ja tietenkin sitä itse seuraa silmä tarkkana Rinin takajalan toimintaa. Mutta hyvässä kunnossa se on, huh! Treenit ovat jääneet muuten hieman vähäisiksi tämän kuumuuden takia. Miulla oli myös pieni hetki lomaa ja silloin oli paljon puuhastelua kotona.

Kooa kävi kahdesti rallytokokisoissa. Ja voi luoja taas näiden kanssa! Ensimmäinen kisa meni huonosti ja siitä pisteitä taisi tulla ruhtinaalliset 40. Toinen kisa meni myös huonosti mutta pisteet olisivat riittäneet ellei Kooalla olisi ollut kaulassa panta jossa roikkui puhelinnumerolaatta. Ei mulla ollut mitään hajua että tämä on kiellettyä, veikkaan että olen kisannut koirien kanssa näillä pannoilla joskus ennenkin. Nyt kuitenkin HYL. Tämähän on kuitenkin HENRIN syytä koska hän pakkasi reissulle mukaan pannat mitä en normaalisti edes käytä muutakun sellaisissa tilanteissa etten halua ykköspantojen likaantuvan tai koen että koirat tarvitsevat puhelinnumeroa mukaan. Että osaa ärsyttää hukkaan heitetty aika ja tämän takia en voi Kooan kanssa hakea rallytokon SM-kisoihin koska puuttuu se yksi tulos joka olisi muuten saatu Kouvolasta. Puuh, avautuminen ohi. Ensi vuonna ehkä uudestaan.




Huuups, pulikka lipsahti suusta :D



Kooakin pääsi <3

Ensimmäinen rata oli Kotkassa ja vasta edellisenä päivänä tajusin että sehän voi olla pk-kentällä. Ei ollut hyvä vaihtoehto Kooalle ja Kooa meni pk-jumimoodiin. Rata oli myös tuomarin omien sanojen mukaan tehty niin vaikeaksi että tuloksista ei tarvitse haaveilla. Joten.. Haastetta oli. Toinen rata Kouvolassa oli saman tuomarin rata mutta meille helpompi. Kooalla kuitenkin tuli joku ihme jumi radalle mentäessä. En tiedä onko nyt liian vähän kisamaisia treenejä koska en kylttien kanssa juuri koskaan treenaa. Tein kyllä nyt ennen tätä kisaa kylttitreeniä erityisesti mutta se ei auttanut. Ensimmäinen kyltti oli paikalla käännös vasempaan. Kooa ei istunut heti pysähdyttyäni vaan meni tökkäisemään kylttiä! Hemmetin elukka. Parit kyltit hyvin ja sitten tuli eteen molemmat kääntyy vasempaan. Ei onnistu. Uusi yritys ja tälläkään kertaa Kooa ei ota mitään kontaktia vaan tuijotti vaan metsään. On kyllä kummallista. Tämä käännös on kuitenkin sarjassa helppo nakki. Vielä yksi uusinta kun Kooa jäi jumiin putkeen ja piti tehdä 2xtäyskäännös niin että Kooa on oikealla. Tätä en ole edes muistanut treenata :D Kooalla on ollut useamminkin näitä käynnistymisvaikeuksia kisoissa, ekat viisi kylttiä menee huonolla asenteella ja sitten lähtee koira toimimaan. Pitää miettiä mistä tämä johtuu ja mitä tehdä.

Rin on ajanut kolme jälkeä, tehnyt yhden esineruudun ja kahdet hakutreenit plus yhden ilmaisutreenin. Sitten tietenkin tottista, agilityä ja pk-hyppytekniikkaatreeniä. Jälkimmäisistä nyt ei ole kummemmin mainittavaa. Koosteena ehkä että hyppy toimii hyvin, ampuminen toimii hyvin ja seuruukin on vaikuttanut yllättävän kivalta. Esineruutu oli ihan ok, viimeisestä esineestä ei millään meinannut saada hajua joten siitä jouduttiin vääntämään.

Haussa ensimmäinen kerta oli noin 100m pitkä rata ja tänne pari tyhjää mutta ei peräkkäin. Rin kulki todella hyvin ja pistot menivät suoraan. Toinen treeni olikin osaltaan huonompi mutta opettavainen itselle. Nyt tein kahta tyhjää putkeen joka venyi kyllä useampaan kun Rin lähti huonosti sekä löysi yhden maalimiehen etukäteen kun kuvittelin että piilolle olisi enemmän matkaa. Tämähän sitten teki sen että Rin tupsahti eräältä uusitulta pistolta (eteni taaksepäin ekalla
) rulla suussa keskilinjalle. Voivoi. Ja sitten uusintalähetykseltä (eri paikka) otti rullan heti takalinjan paikkeille päästyään. Ja toisti tämän seuraavalla yrityksellä. Menin syvälle lähettämään ja heti kun eteni takarajalle (melkein kävellen kylläkin) kutsuin pois ja kehuin. Tällä saatiin lukko aukaistua. Seuraava lähetys maalimiehelle ja tämä hyvin, suorapalkkoja kaikki. Sitten tyhjää ja nyt ei ollut (muistaakseni) ainakaan yhtä kamalaa rulla ahdistusta. Vasemmalle jouduin vielä kolmesti korjaamaan pistoa kun Rin lähti etenemään tietä pitkin eikä suostunut menemään tiheään lepikkoon. Läheltä lähetys ratkaisi tämänkin ja Rin viuhahti metsän sisään. Täältä sitten oikealle viimeinen maalimies.

Jatkoon ajattelin että Rinille pitää vaan useammin tehdä treenejä niin että Rin joutuu sivuamaan jo tutkimaansa aluetta. Tässäkin treenissä Rinin lukko tuntui aukeavan hyvin. Suorapalkkaa myös edelleen metsässä.

Rin odottaa innokkaana vuoroaan

Jäljillä Rin on ollut oma huoleton itsensä. Keppejä jää kun Rin ajaa jäljen sivussa tai menee kulmat vähän sinnepäin. Nyt kokeiltiin Paulan kanssa että kulmat tallataan tiheämmin ja laitetaan namia, nämä vaan tuntuivat sekottavan Riniä ennestään ja teki vielä laajempaa kaarta kun ampui namien jälkeen eteenpäin sen sijaan että tarkentaisi. Kepeistä on noussut ehkä noin 80%. Janoilla ottaa turhan usein takajälkeä. Kaikkea pientä siis löytyy..

Muuten ollaan poimittu mustikoita koirien kanssa ja alun söhellyksen jälkeen ovat taas oppineet rauhoittumaan ja kun pysähdyn niin alkavat mupeltaa mustikoita. Yksi mustikkareissu oli senverran pitkä ja puuduttava että autolle päästyä Kooa painui häkkiin eikä suostut lähtemään metsään takaisin. Jätin (tietysti..) paksin ja häkinkin oven auki. Kerran metsästä huutelin Kooalle että saa tulla mukaan mutta ei kiinnostanut. Sitten seuraavan tauon jälkeen hyppäsi taas mukaan :D Iltalenkit ovat vaihtuneet iltauintiin kun käytän molemmat koirat erikseen viereisessä lammessa uimassa. Kooa ui pitkää matka ja pitkälläkin rannasta nauttien suunnattomasti tästä puuhasta. Rinin kanssa on ollut hieman haastavampaa. Rinhän tykkäisi juosta vintti pimeenä rantaviivaa mutta se ei nyt ole käynyt. Ensimmäisellä lenkillä en antanut Rinin mennä mihinkään muuhun suuntaan kun veden suuntaan. Kehotin uimaan ja stoppasin jos meinasi lähteä juoksemaan. Pitkien hetkien jälkeen Rin pulahti mutta samantien takaisin rantaan ja yritys juoksemiseen. Seuraavalla kerralla meni jo paremmin eikä samanlaista painostusta ei tarvittu. Kehotin veteen ja jos lähti juoksemaan niin pyysin palaamaan takaisin samaan paikkaan mistä lähti. Sitten meni uimaan. Uimakerrat myös pitenevät ja Rin malttaa uida joka päivä ehkä sekunnin pidempään ;) Rannalla juoksut eivät myöskään ole niin kiihkeitä, vesirajassa Rin saa juosta/ravata. Se on vaan hyvää jumppaa.

Kooa kroolaa


Rin viime kesältä ja Rinin ihana ei-sterkattu ei-pörröturkki. Ihan kaamea pörrö tullut :(