maanantai 14. tammikuuta 2019

Maailman paras Namu


Aurinkoa on vähän näkynyt mutta silloin en ole kyllä ehtinyt lenkkeillä..

Namu jatkaa olemalla huippukiva koira :) Paitsi Rinin seurassa ulkona, tai jos Rin haukkuu tyhjälle niin siitä Namu ei onneksi (ainakaan vielä) välitä. Ovat siis lenkkeilleet ehkä kolme kertaa hihnassa kahdestaan. Kotona Namu on huomaamaton, kuuliainen, osaa rauhoittua ja ei tuhoa paikkoja. Kooan kanssa lenkkeilee sopuisasti ja rauhallisesti. Namu käykin pelkästään Kooan kanssa hihnalenkeillä. Kooa on hyvä malli kun Kooaa ei juuri mikään lenkeillä kiinnosta. Nyt voi olla edessä vaan se tilanne että Namu ei voi lenkkeillä Rinin kanssa edes vapaana. Rinissä on joku kummallinen ominaisuus saada omalla käytöksellään tietyt koirat käyttäytymään kiihkeästi ja koska Rin ei itse osaa/kykene "normaaliin" lenkkikäytökseen niin soppa on valmis. Olin ajatellut että saan lenkit hoitumaan kun ohjaan Namun käytöstä, kiellän kyttäämisestä ja rauhoitan lenkkien aloituksen joko ottamalla Namun hihnaan tai pitämällä Rinin hallinnassa. Viikonloppuna kävin Namun ja Rinin kanssa metsälenkillä niin Namu aloitti jo autosta päästyään Rinille haukkumisen ja riehumisen. Ja sitten juoksee Riniä kiinni tai eteen ja vahtaa. Joten, voipi olla että tulevaisuudessa Rin lenkkeilee kaikki lenkit yksin niin että Rinin käytös ei pilaa muiden koirien käytöstä.

Mutta itse olen herännyt siihen että kuinka ihana on käydä hihnalenkeillä! Koko Rinin meillä olo ajan hihnalenkkeily on ollut raskasta ja myrkyllistä omalla mielenrauhalle. Nyt Kooan ja Namun kanssa kävelyillä voi nauttia ympäristöstä ja ihan vaan kävellä rauhallisesti vailla pelkoa siitä että milloin jonkun lenkitettävän kuppi menee nurin. Se on vaan arjessa hieman haastavaa kun on koira joka ei voi lenkkeillä hihnassa mutta jota ei oikein voisi lenkittää myöskään vapaana. Mutta meitä kaikkia helpottaa se että Rin lenkkeilee yksin, myös Riniä itseään. Aiemmin kirjoitin että Rin on hyökännyt kotona Kooan kimppuun. Juuri ajattelin että eipä ole pitkään aikaan näin käynyt mutta kun tässä sohvalla kirjoittelen ja Kooa tiputtelee toiveikkaana Namun ruokakongia maahan niin Rin yhtäkkiä alkaa murisemaan ja tuijottamaan Kooaa. Rinillä pöydän alla oma luu mitä syö. Kooa kilttinä poikana haluaa välttää konfliktia ja pakenee taas niin kauas kun pääsee ja kääntää selän Rinille. Ei auta, Rin edelleen murisee ja on "hyökkäävässä" asennossa. Kooa ei saa edes katsoa kongiin. Rin myös yritti lähteä Kooaa kohti mutta tässä vaiheessa stoppasin tilanteen. Hitsi kun hankalaa, näitä on nyt liian usein ja toivottavasti näitä tilanteita ei ole kun koirat on yksin :(

Peltolenkillä Porvoossa. Rin opetti Namulle jäniksen kakan ihanuuden



No sitten vähän mukavampiin aiheisiin eli treeneihin :) Namun kanssa ilmoittauduin neljän kerran tokokurssille! Paikkana Lahti ja kouluttajana Oili Huotari. Yksi kerta käyty ja olipa kivaa matkasta huolimatta! Viikko sitten näytin Namun seuruuta ja sain noottia että pitää tehdä seuruusta vielä helpompaa ja olla tarkempi missä kohtaa palkkaan. Oili suositteli peruutteluseuruun lisäksi tekemään myös seuruuta niin että nameja on useampi vasemmassa kädessä ja jatkaa seuruuta palkan saamisen jälkeen. Nyt huomasi sen että kun Namu sai palkan niin päätti että homma oli tässä ja alkoi haistelemaan ja puuhailemaan omiaan. Tässä on nyt edistytty hyvin ja vaikka käsi ei kokoajan olisikaan koukussa sivulla niin Namu pitää hyvin kontaktia eikä jää käteen kiinni. Seuraamisesta pitäisi tehdä huippuhauska liike, sen tekeminen on itselleni ollut aina hankalaa.

Näytin myös Namun kaukokäskyjä ja näihin saatiin myös kehoitus olla paljon tarkempi kriteereistä. Nythän olen pidemmän aikaa keskittynyt siihen että Namu ymmärtää käskysanat eikä tee summanmutikassa liikkeitä mutta se on tehnyt taas hallaa paikoillaan pysymiselle. Nyt on keskitytty asentojumppaan niin että etujalkojen stoppina on miun omat jalat. Etenkin istu-seiso vaihto on tuottanut haasteita, Namu mielellään liikuttaisi etutassuja aina vähän eteenpäin. Ja sitten on vähän kummastellut ja varonut miun jalkoja. Tästäkin on onneksi päästy eteenpäin. Tuli myös kehoitus töniä ja heiluttaa Namun asentoa. Tässä Namu on ollut yllättävän napakka ja vastustaa todella hyvin painetta. Rinhän oli pitkän aikaan hirveän lötkö eikä aikuisenakaan pysty (halua?) vastustamaan painetta vaan herkästi myötää.

Oili antoi myös vinkin Namun leikkiä varten. Sanoi että leiki rajummin. Koska Namun ote on ollut pitkään niin hentoinen ja herkkäsuinen niin olen lähtenyt tähän mukaan ja leikkinyt pikkusievästi myös itse. Ja varovaisesti etten vaan kiskaise lelua liian kovaa. Nyt villittiin Namu lelulla reilusti ja käytin itse paljon enemmän ääntä ja omaa aktiivisuutta lelun kanssa. Ja Namuhan piti kiinni paljon paremmin! Namu tuntuu myös pitävän siitä että vähän kylkiin antaa vastusta ja oikein sisuuntuu leikkimään paremmin.



Perjantaina käytiin tuttuun tapaan hallilla Paulan kanssa. Namu harjoitteli seuraamista ja vauhtinoutoa ekalla kierroksella. Noutokapula alkaa olla kokoajan isompi juttu, tälläkertaa nostot olivat vähän huonoja. Toisella kerralla taas vähän seuruuta ja sen jälkeen jääviä. Pomppuseis onnistuu jo aika hyvin myös ilman käsimerkkiä. Peruutellen tosin. Ruutuun mennään myös kovaa ja nyt myös hyvin suoraan ja määrätietoisesti! Ruudussa pallo, ensimmäinen kerta näytöllä ja kaksi muuta ilman näyttöä.

Rin teki taas kokeenomaisen pätkän. Ensin kuitenkin harjoiteltiin zetaa niin etten totellutkaan Paulan käskyjä ja annoin omia käskyjä ihan eri paikoissa. Rin oli niin kummastunut että suu kiinni ja vakavana teki hommia. Kaikki oikein kuitenkin! Sitten tunnaria, näissä kaikki oikein. Ruutua tehtiin niin että  Paula näytti paikkaa Rinille. Tämä auttoi Rinin ongelmiin ja Rin teki hienoja ruutuja hyvällä asenteella. Sitten tässä välissä koemainen, muistaakseni ensin oli zeta (seisoi istumisen), seuruu, tunnari ja luoksetulo. Luoksari oli hidas eli treeni ei vielä kanna kokeenomaisiin asti. Muutoin Rin teki kivalla asenteella koko setin, palkkaus viimeisestä siirtymästä. Loppuun vielä eteenmenoja palloille, nämä hyviä.

Sunnuntaina uudestaan hommiin, tällä kertaa yksin. Namu teki hyvin jälleen kerran, huippupentu! Rin taas ei kyennyt treenaamaan yksin. Ensin Rinin pakka meni sekaisin kun siirtelin agilityn siivekkeitä. Lelu hylättiin ja alkoi pöhkiminen ja kipittely. Epäilyttävää, aivan varmasti kuollaan kaikki. Tein sivulle hakeutumista, epäilyttävää, ei kannata ainakaan leikkiä, silloin kuollaan varmasti kaikki. Haukkua, kipittelyä ja rauhoittelua eli voimakasta miuta vasten hyppimistä. Seuruuta tehtiin, tämäkin aiheutti haukahtelua "Sivu!", käskyllä. Ei pysty leikkimään. Kaikki haukut jätin huomiotta ja jatkettiin vaan treeniä. Koska seuruuseen lähtö oli kamalaa niin päätin pyytää käsikosketuksen heti aloituksesta ja Rinin siinä epäonnistuminen aiheutti myös lannistumista kunnes parin uudelleen yrittämisen jälkeen joku lukko aukesi ja Rin teki todella hyviä ja voimakkaita täppäyksiä. Nyt palkkasin joka kerta pelkästään sosiaalisesti koska se tuntui Riniä miellyttävän. Sitten ohjattua, ensin suuntia katseella merkkauksella. Rin ei vaihtanut lukitusta selkeästi mutta kertaakaan ei lähtenyt hakemaan väärää. Yhden kerran lähti keskimmäiselle mutta samantien itse korjasi hakemaan kuitenkin oikean. Tässä kohtaa Rin otti jo lelun palkaksi siitä ahdistumatta. Loppuun vielä muutama merkille meno (hitaita..) ja yksi pitkän matkan eteenlähetys ilman palloa, tämä hieno!





Kooapapparainen on ollut nyt vähän syrjässä treeneistä. Täällä on satanut paljon lunta ja eräällä lenkillä oli kaikki polut umpeutuneet ja pelkästään hiihtoladut käveltävänä. Nyt on se aika kun näitä epävirallisia tms ei latukartoissa näkyviä latuja ilmestyy joka hemmetin polulle missä koirien kanssa tulee käveltyä. Yritän näitä välttää mahdollisimman paljon, nytkin lähdin sitten umpihankeen kahlaamaan. Riniä ja Namua tämä ei haitannut mutta Kooa raukka tuli perässä miun jälkiä pitkin. Matka oli aika pitkä ja tämä myös kipeytti Kooan :( Senverran Kooa tuntui kipeältä että syötin muutaman päivän mittaisen kipulääkekuurin. Paula vielä hieroi vähän Kooan selkää ja tämä auttoi asiaan. Kooa on ollut nyt hankilenkkikiellossa ja treenaamista ollaan myös vältetty. Papparainen tekee asiat välillä liian nopeasti ja repivästi.. Onneksi perjantaina on taas retki Maaren luokse!

Tänään vielä treenit (neljäs kerta tällä viikolla!!) kun huomasin että Ninan Akatemialla on tilaa tokon ryhmätreenissä. Tarkoitus tehdä siis paikallaoloa ryhmässä ja sitten treenata omineen. Huippua, juuri sitä mitä Rinille tarvitsen! Paitsi että Rin oli ainoa osallistuja :D Voihan höh, onneksi Ninalla oli oma koira mukana niin Rin sai edes yhden vieraan koiran paikallaolon. Rin oli hyvällä mielentilalla, takana menevää liikkuria (vieras) kuunteli mutta malttoi olla katsomatta ja meni maahan. Hitaasti tosin mutta tämäkin on sellainen taistelu mitä en aio Rinin kanssa käydä läpi. Menkööt hitaasti paikallaolossa maahan ja hitaasti merkille.

Namu pääsi treeniin niin että toinen nuori koira teki hallissa samalla. Tässä Namu on kyllä niin loistava! Katsoo että jahas, tuolla on toinen mutta ei välitä. Pari kertaa meinasi lähteä moikkaamaan mutta heti kutsusta tuli takaisin. Ja keskittyy hyvin omiin juttuihin <3 Oilin treeneissäkin ei haitannut vieras halli, vieraat koirat (Namu tarjoaa heti kontaktia) tai se että toisella kentällä tehdään agilityä. Seuruuta taas hyvällä asenteella ja kontaktilla, jäävistä istumista ja maahanmenoa. Pari ruutua, tällä kertaa siellä narulelu ja se kelpasi. Namu muutenkin leikki todella hyvin narulelulla vaikka toinen koira treenasi. Sitten vielä kapulan tuontia lyhyeltä matkalta. Tässä tuonti tuli ravilla niin muutin suunnitelmaa niin että Nina piti Namusta kiinni ja antoi kapulan suuhun. Nyt Namu tuli hurjalla vauhdilla kapulan kanssa! Namu on kyllä niiiiin ihana <3


Namu kiusaa Riniä liikaa ja saa ansionsa mukaan. Rinin kärsivällisyys Namun pelleilylle on vähentynyt. Hyvä niin koska Namu on jo Riniä isompi.





Taas on ollut Namu tuhma ja joutuu hankeen

tiistai 1. tammikuuta 2019

Uusi vuosi ja vanhoja tavoitteita

Namu 23 viikkoa, 48cm ja 13,5kg

Perjantaina oli taas hallitreeniä koirille. Mukana jälleen Namu ja Rin. Namu aloitti leikkimällä Paula hihnan päässä. Nyt haettiin jo vähän turhaumaa, oikein innokkaasti Namu lelua halusi itselleen ja taistelu on parempaa. Nyt vaan tulee esille lelun omimista.. Namu on alusta asti ollut todella tarkka ruokansa ja luiden kanssa mutta lelut ovat nostattaneet myös arvoaan niin että niitä Namu ensimmäistä kertaa alkoi omimaan tassujen väliin eikä olisi halunnut luopua niistä. Tätä pitää hieman tarkkailla ja pohtia miten tehdä tilanteesta mukavampi.

Namu hommaili leikkimisen lisäksi seuruuta, ruutua vauhtiruutuna ja myös kosketusalustalle menoa, jääviä ja noutoa. Vauhtiruutu tehtiin niin että kolme kertaa Namu näki pallon laittamisen ja neljäs oli laitettu Namun huomaamatta. Ekalla kerralla Namu jäi hieman Paulaan kiinni ja meni kaartaen ruutuun. Muut paremmin. Kosketusalustan kanssa meni taas paremmin, otin matkaa jo reilummin ja ensimmäisellä kerralla pidemmästä matkasta Namu lennätti kosketusalustan ulos ruudusta. Sitten malttoi vähän paremmin asetella tassunsa alustalle. Jäävistä istu ja maahan menevät hyvin, seisomiseen teen pomppua ja se on jäänyt vähän vähäisemmälle harjoittelulle. Nouto oli taas superhieno ja vauhdikas :)

Rin aloitti kehääntulotreenillä ja siitä tehtiin Paulaa kohti seuruuharjoituksia. Palkkasin kun Rin keskittyi seuruuseen eikä vilkuillut Paulaa. Ensimmäisen erehdyksen jälkeen tämä sujui hyvin. Sitten Rin teki tunnaria, ensin niin että kapuloiden päällä oli ruutunauhaa ja muuta häiriötä. Näitä kaksi hyvää ja varmaa. Sitten kapulat olivat reilummin tämän kasan vieressä mutta nyt Rin meni kokoajan häiriökasalle vaikka Paula näytti Rinille missä kapulat sijaitsevat. Sitten kun löysi nämä kapulat niin toi väärän ekalla yrityksellä, toisella otti oikean. Tämän jälkeen pieni palkaton setti. Ensin liikkestä maahan ja seiso, sitten kaukot jotka menivät todella hyvin. Tämän sosiaalisesssa palkassa Rin oli vähän jäykän oloinen. Sitten tunnari joka meni loistavasti, nyt Rin oli iloisempi palkkauksessa. Tästä pieni siirtymä ja lelupalkka. Lopuksi vielä luoksetuloon jättötreeniä. Hyvin Rin virittyi jo nyt kun kuiskasin Rinille uuden virittelykäskyn, maahanmenot olivat hyvin nopeita!

Tälle vuodelle pitäisi laittaa hieman tavoitteita. Nyt niitä ei ole kovinkaan paljon kun "kunnon" kisakoiraa ei ole.

Kooa:

  • FI RTVA
Rin:
  • PK-kisoja Rinin kykenemisen mukaan
  • FI TVA
  • Kontaktit kuntoon ja SM-kisoihin
Namu:
  • Kivoja treenejä sekä uuden opettelua metsässä, kentällä ja arjessa

Viime vuonna tavoitteita oli listattu seuraavanlaisesti:

KOOA:

  • RTVA
  • Osallistuminen rallytoko SM?

RIN:

  • Rinille tavoitteena saada JOSsit pois. Nyt on siis kisataan pk:ssa JOS Rin kestää paukut paikallaoloissa. Kisataan haussa JOS Rin ei paineistu ilmaisusta. Kisataan EVL:ssä JOS Rin ei ota pultteja paikallaoloista. Arvokisoihin JOS kaikki edelliset JOSsit selvitetty ja Rinin pää pysyy kasassa
  • Agilityssä Team HenRin tähtää SM-finaaliin. Rin kisaakin ensivuonna pikkumakseissa!

Kooan osalta tavoitteet eivät täyttyneet mutta onneksi on vielä Kooan kanssa aikaa puuhastella :) Rinillä täyttyi kivasti sen osalta että PK-paikallaolon ampumiset saatiin hirmu kivaan kuntoon! Treenikavereilta tuli jopa palautetta että Rin ei noteerannut laukauksia mitenkään, ei edes vetämällä korvia luimuun tai vilkuilemalla sivuille. Ilmaisussa tulikin sitten valetta heti alkuvuodesta ja sen kanssa painittiin pitkään. Ja niin tuli Rinille revähtymän kautta lähes pari kuukautta sairaslomaa joka myös harmillisesti teki lovea kisatavoitteisiin ja treeneihinkin. EVL-kisat jäivät enemmänkin oman jaksamisen/kiinnostuksen takia pois ja eihän me treenattu oikeastaan yhtään tokoa kesäkaudella. PK-vei kaiken ajan. Arvokisoja ei tullut koska tuloksia ei ole. Ei myöskään agilityssä koska siellä Riniä (ja Henriä) piinaa kontaktiongelmat.
 
Vuonna kisoja tuli seuraavanlaisesti:

Kooa: Rallytokossa 7 kisaa MES-luokka. 1 tulos yli 95p., 4 hyväksyttyä tulosta ja 2 nollatulosta.

Rin: Agilityssa 5 kisaa pikkumakseissa kolmosluokassa. 1 SERT, 1 nollatulos ja kaksi hylkyä.
         PK:ssa yksi kisa jäljen ykkösluokassa, JK1. Haussa kaksi starttia kakkosluokassa, toisesta HK2. Yksi           yritys kolmosluokassa, ei tulosta.

Eipä ole liikoja tullut kisattua tänä vuonna..

Uusi vuosi vaihtui meillä hieman erikoisissa mutta rauhallisissa tunnelmissa. Suunnitelmien vastaisesti en ollut kotona kuin vasta myöhemmin joten Henri oli ohjeistettu miten koirien kanssa toimitaan kun rakettien ampuminen alkaa. Namulle olen soittanut Youtubesta ilotulitteiden ääniä parin viikon aikana satunnaisesti. Nyt on viime vuosina tehty niin että aina kun ilotulitus alkaa niin herkkuja tipahtaa lattialle. Tämä toimi ilmeisesti myös tänä vuonna, Kooa oli rauhallinen, Namu seurasi Kooan mallia ja Rin hiippaili makkariin omalle turvapaikalleen. Koirat toimivat, leikkivät ja nukkuivat kuten normaalistikin. Rinkin päätyi sohvalle nukkumaan illemmalla. Kuitenkin kävi senverran ikävästi että Namu pääsi ulkona säikähtämään raketteja. Vaikka Namu pystyy pidättämään hyvin niin ei sentäs niin pitkään mitä uusi vuosi vaatisi. Namulla oli kova hinku päästä ulos illalla ruoan jälkeen. Nopea pissatus ei toiminut niinkuin ajattelin ja juuri Namun lyhyellä ulkoilulla tuli ikävämpi sarjatuli. Tuli kovalla vedolla sisälle mutta jatkoi kuitenkin nukkumista eikä välittänyt raketeista. Aamuyöstä päästin Namun uudestaan pissalle ja tietenkin sen 30 sekunnin aikana mitä tarvitaan Namun pissalle aikaa niin paukahti. Namun pissaus loppui ja Namu kipitti sisälle. Jatkoi taas normaalisti uniaan. Rin ja Kooa kävivät myös illalla pissalla pihalla, raketeista välittämättä. Kaikki koirat ovat kuitenkin varmuuden vuoksi hihnassa vaikka piha onkin aidattu.