lauantai 5. lokakuuta 2019

Loppu ja Alku

Minun vesileimalla olevista kuvista kiitos Nea M. kuvaamisesta!

Rinin Oulun hakukoe meni entistä huonommin. Kolmesta maalimiehestä Rin löysi kolme mutta nosti vaan yhden. Tämä tarkoittaa sitä että Rin ei enään (ehkä koskaan) kisaa hakukokeissa. En tiedä miksi Rin ei ilmaise maalimiehiä tai halua työskennellä etenkin vieraissa ympäristöissä. Treeneissäkään Rinillä ei ole sellaista jäätävää paloa löytää maalimiehiä. Menee kun käsketään. Tämä oli Rinin neljäs koe ja neljäs nollatulos hakukokeesta.

Ensimmäinen koe oli 30.9.2018. Täältä Rin jätti ilmaisematta ensimmäisen umpipiilon, seisoi sen päällä. Keskimmäisen umpipiilossa olevan maalimiehen Rin ilmaisi ja viimeisen hajulla oli (tuttu henkilö Rinille), otti rullan ja vei näytöllä väärään paikkaan.

Toinen koe 9.6.2019. Ensimmäisen tutun maalimiehen ilmaisi umpipiilosta. Toisen ilmaisi mutta oli  haluton menemään tälle umpipiilolle. Kolmannen löysi muttei suostunut viemään luokse vaan juoksi poispäin maalimiehestä. Useasta yrityksestä huolimatta Rin ei suostunut enään lähtemään maalimiehen suuntaan toista kertaa.

Kolmas koe 15.6.2019. Tuttu maasto ja Rin oli vauhdikkaalla päällä. Ilmaisi oikein reippaasti kaksi tuttua maalimiestä harmillisesti vaan nämä kaksi olivat eka ja vika. Itse en tajunnut että keskeltä jäi niin paljon aluetta tutkimatta. Silti kun yritin Riniä laittaa aikalailla maalimiehen kohdalta metsään niin Rin ei suostunut menemään enkä minäkään tajunnut vaatia menemään.

Neljäs koe 28.9.2019. Rin löysi ensimmäisen umpipiilossa olevan maalimiehen muttei ilmaissut. Toisen umpipiilon ilmaisi. Kolmannesta maalimiehestä sai hajun keskilinjalta muttei suostunut menemään luokse.



Lähdimme Nean ja Janan kanssa siis Ouluun rotumestaruuksiin sekä lauantaille että sunnuntaille. Ensin oli hakukokeen päivä ja aloitimme metsästä. Arvoin meille numeron yksi joka oli ehkä huonoin vaihtoehto. Suoraan metsään siis. Alue näytti helpolta ja tasaiselta sammalikolta mutta kun Rinin laitoin metsään huomasin että alue oli täynnä sammaleista kivikkoa. Myöhemmin tuli enemmän tiheää metsää mutta kivikko jatkui. Rinille tämä oli aika rankkaa etenemisen kannalta ja onneksi olin pitänyt Rinille kuntokuuria ennen koetta..

Ensimmäinen pisto vasemmalle ja siitä lähdettiin ihan hyvään malliin etenemään! Rin teki vasemmalle hieman lyhyempää pistoa muttei edennyt kuitenkaan jatkuvasti taaksepäin. Vajaassa sadassa metrissä oli oikealla isompaa lohkaretta ja täällä Rin pyöri _pitkään_. Kiersi kivikkoa jo niin kauan että kutsuin pillillä pariin otteeseen. Odotin rullaa mutta sitä ei tullut. Ajattelin että Rin oli hajulla muttei paikallistanut maalimiestä. Rin tuli pois ja pisto vasemmalle. En edennyt pitkälle ja laitoin Rinin taas lohkareiden suuntaan. Ja sinne Rin menikin taas pyörimään mutta tuli pois ilman rullaa. En voinut muuta kuin jatkaa rataa ja vaikka en edennyt taaskaan paljoa niin Rin ei enään suostunut menemään lohkareille vaan jatkoi eteenpäin. Jonkinajan päästä oikealta tuli rulla ja Rin veti minut hyvällä vauhdilla (oli ohje että piti kävellä) tiheän kuusikon läpi umpipiilolle. Menin kevyttä hölkkää koska en ollut koskaan kävellyt Rinin perässä, Rin jaksoi silti hyvin vetää ja pyrkiä maalimiehelle. Eteenpäin ja vielä oli pieni toivo että lopusta löytyy maalimiehiä useampi. Kun alue päättyi Rin teki lyhyen piston oikealle ja yritti varastaa vasemmalle keskilinjan yli. Pyysin Riniä luokse ja Rin merkkasi vasemmalla sijaitsevan maalimiehen. Olin noin kymmenen metrin päässä tästä ja pyysin Rinin luokse ja tästä lähetin etsimään. Rin tulikin nopeasti omasta halusta pois eikä näinollen suostunut menemään maalimiehelle vaikka tiesi missä hän sijaitsi. Tässä kohdassa myös loppui aika.






Voihan surkeus ja suru. Tiesin mitä tämä tarkoittaa koska olin jo päättänyt aikoja sitten että jos Rin ei halua vieraita etsiä niin ei ole pakko. Rinin henkinen suorituskyky ei vaan riitä näin pitkiin suorituksiin, tätä olen jo hyvinkin pitkään arvellut mutta jaksoin toivoa että tilanne muuttuisi paremmaksi tai olisin väärässä. Jokaisessa kokeessa (paitsi tutun maaston koe) Rin on myös edennyt haluttomasti ja hyvin hitaasti. Rinin vauhdilla ei siis tule jatkossakaan aika riittämään kolmensadan metrin suorituksiin. Jälkikäteen sain kysyttyä ensimmäiseltä maalimieheltä oliko Rin käynyt piilolla. Oli ja jopa neljä kertaa :( Kaksi kertaa oli käynyt tökkimässä piiloa mutta jätti ilmaisematta. Viimeiseltä maalimieheltä tuomari kysyi että haluanko nostattaa maalimiehen vaikka aika oli ohi. Hyvin ystävällistä mutta tiesin että jos Rin ei halua mennä maalimiehelle niin en halua myöskään Riniä pakottaa. Myös olisin super pulassa jos Rin vaikka toisikin rullan muttei suostuisi viemään näytölle. Eli tässä tilanteessa turvallisin vaihtoehto oli että olin vaan supertyytyväinen Rinin työskentelyyn huolimatta siitä mikä lopputulos oli. Ja Rin oli hyvin väsynyt mutta iloinen :)

Olo oli samanlainen kuin tokon lopetuspäätöksen jälkeen, pettynyt mutta tiesin että teen Rinin kannalta oikean päätöksen. Lähdin vielä esineruutuun, tämä oli kuulemma hankala ja esineitä oli jälkikoirilta noussut hyvin vähän. Pyysin tuomarilta luvan saada palkata Rin esineen tuonnista ja tämän sain. Maasto samanlaista kivikkoa ja Rinillä oli suuria hankaluuksia paikallistaa hajua. Pyöri pitkään takana ja kutsuin jo pois. Arvelin että siellä on kyllä esine. Hetken päästä Rin löysi lähiesineen, tätäkin joutui paikallistamaan kivikoista. Sen jälkeen Rin ajautui jälleen kerran taakse missä oli ensin ja toi sieltä esineen. Koska nämä nousivat suht nopeasti otin vielä yhden kerran ja Rin toi keskiesineen ja tästä palkkasin. Rin suoriutui hankalasta ruudusta todella taitavasti ja viimeinen esine jäi oikeaan takakulmaan missä Rin ei edes ehtinyt käydä.

Sunnuntaina oli sitten EK-koe. Vähän jännin tunnelmin koska edellisen torstain jäljet olivat _hyvin_ mielenkiintoisia ja edellisen päivän haku oli mitä oli. Myös edelliset tarkkuusruudut olivat olleet haastavia. Tottista treenattiin lauantaina Nean kanssa kokeen päätteeksi kentällä ja Rin teki oikein kivalla mielentilalla. Otin eteenlähetyksen lelulle ja mietin onko tämä virhe.

Koe aloitettiin jäljellä. Ajellessamme paikalle katsoin että onpas pitkä jana. Ja tämä oli ykkösluokan jana. OMG! Kun katsoin meidän omaa janamerkkiä kaukaisuudessa alkoi kylmä hiki virrata. Luulin että olin tehnyt pitkiä janoja mutta en näköjään ole tehnyt edes 40 metrin janaa. Ja torstain treenit eivät hyvää luvanneet. Rin myös kiihtyi kun tuomari ja ratamestari lähestyivät. Rin onneksi osaa yllättää ja Rin oli hyvin keskittynyt lähetyksessä ja lähti kovalla vauhdilla ja suoraan! Rin sai hajua jäljestä ja puolen välin paikkeilla otti voimakkaan linjan vasemmalle. Annoin mennä mutta jatkoi niin vinoon että pyysin takaisin. Ohjasin eteenpäin ja Rin otti ohjauskäskyn hyvin vastaan ja löysi jäljen sekä lähti oikeaan suuntaan. Siitä eteenpäin hyvällä vauhdilla ja oli vahva tunne että Rin ajaa täysin jäljen päällä. Itse katsoin maahan ja rupesi ahdistus nousemaan pintaan kun Rin tai minä ei löydetä keppiä. Rin kuitenkin eteni varmasti ja suoria linjoja niin järki sanoi että jäljellä ollaan. Ensimmäinen suora janalta oli lyhyt, seuraava hyvin pitkä. Toisen kulman jälkeen Rin pysähtyi ja nosti kepin. Kuinka iloinen ihminen voikaan taas olla! Mietin hetken että voikohan tämä olla vasta ensimmäinen keppi, vajaan parinsadan metrin jälkeen? Jatkettiin ja Rin teki hyvää työtä. Suopursut olivat hiukan haastavia ja niiden jälkeen Rin hetken etsi jälkeä. Kohta nousi seuraava keppi ja lopuksi viimeinen. Yksi siis TAAS jäi. Aikaa oli niin paras vaihtoehto kepin sijainnille oli janan jälkeisen kepin etsiminen. Sinne suunnattiin ja Rin etsi hirmu hyvin keppiä. Oli jäljen päällä mutta jälleen kerran kumpikaan meistä ei sitä löytänyt. Lopuksi selvisi että ensimmäinen löydetty keppi oli todellakin ykköskeppi, kaksi keppiä oli todellä lähekkäin ja nämä ovat Rinille hankalia. Jäljeltä 48 pistettä.

Pudotettu oli samanlaista kivikkoista maastoa, haastava edetä. Rin pysyi hyvin matkassa mukana. Ja tämä on Rinistä edelleen sairaan hauskaa! Lähti taas supervauhdilla ja löysi esineen hyvin. Tästä ansaitusti täydet 20 pistettä. Hetken päästä tarkkuus joka epäonnistui ja tuotti nolla pistettä. Rinille siis pitää näköjään opettaa jokahemmetin metallinippeli erikseen. Rin meni suoraan esineelle, poisti lehden päältä mutta ei ilmaissut. Kävi myös uudestaan esineellä joka oli sellainen ilmava sormusmainen kuulemma verhojen ripustin osa. Tämä on ehkä ollut myös syynä edellisiin epäonnistuneisiin ruutuihin joissa on ollut Rinille tuntematon metalliesine. Rautakauppaan siis!

Kuvasin Janaa ja Rin pääsi välillä taustamalliksi. Kuvista puuttuu ääni, onneksi, koska Rin huusi suoraa huutoa kokoajan..




Esineruutu oli samalla alueella kuin lauantainakin. Mietin että onkohan esinepaikat myös samoja.. Ei olleet. Rin meni ensin taas takarajalle samalle paikalle mutta tämän jätti nopeasti. Reagoi myös kantoon jossa oli ollut lähiesine. Meni aika pitkään ennenkuin Rin nosti lähiesineen. Seuraavalla lähetyksellä löytyi toinen lähiesine. Rin tarkasteli paljon ruudussa. Kolmas esine löytyi myös läheltä ja koska Rin oli hyvin käynyt oikean takakulman läpi niin suuntasin takaisin vasemmalle. Lähetyksessä Rin käänsi keskelle ruutua oikealle ja aika loppui. Kutsuin pois ja Rin ei suostu tulemaan vaan jatkaa vasemmalle. Kutsuin jo napakammin että jo pitää tulla. Rin nappaakin esineen, jälleen kerran lähiesine, matkalta mukaan. Harmi, jos olisi lähtenyt sinne minne laitoin niin esine olisi ehtinyt nousta. Nyt meni yliaikaa noin kymmenen sekuntia. Kaikki esineet olivat siis poikkeuksellisesti keskellä tai edessä! Pisteitä tästä 25. Esineruututreenit tuottavat tulosta ja Rin on ollut vauhdikas ja hyvä ruuduissa :)

Tämän jälkeen palattiin kisapaikalle ja olimme valmistautumassa hakuun kun sanottiinkin että tottis ensin. Sai siis jännittää hakua loppuun asti.. Tottiksessa Rinillä oli paikallaolo ensin ja taas oli hankala päästä perille asti. Etenkin kun piti ohittaa Nea :D Piilosta näki hyvin että Rin ei kyllä välittänyt tippaakaan paukuista ja makasi tyytyväisen näköisenä. En tiedä miksi meno on varsin hankalaa. Rinin vinkuminen on jo vähentynyt mutta tälläkertaa Rin alkoi äännellä jo kun Sanna ja Eetu tekivät jääviä! Lopputulema oli että Rin nousi istumaan ja huusi. Pysyi kuitenkin paikoillaan, onneksi näin koko tilanteen.

Iloinen Rin seuruussa


Saksalaisen treeni on tuottanut tulosta ja Rin suoriutuu hiljalleen nopeammin




Siirtymä seuruuseen hyvä ja seuruussa Rin edisti ja kontakti tippuili mutta fiilis oli hieno <3 Tässä on menty eteenpäin! Henkilöryhmässä Rin oli hyvin mukana ja kiihdytti henkilönkierroissa. Liikkeestä istuminen tälläkertaa hienosti, juoksusta maahan ehkä hieman hidas. Juoksusta seisomisessa ei tehnyt pomppua ja näin että otti pari askelta perään. Luoksetulot voimakkaita ja suoria. Tasamaanoudossa tuhma Rin nosti pyllyn heitossa! Nouto oli hieno muuten. Hyppynouto ja estenouto voimakkaat ja hienot. Hyppynoudossa kapula pomppi aika pitkälle ja kun Rin pienenä koirana katoaa esteen taakse ponnistuspaikkaan niin sydän aina hetkeksi pysähtyy kun odotan että tuleeko Rin yli vai sivusta. Mutta nyt on tullut aina hyvin esteen yli vaikka vähän hidastaa ponnistukseen :) Eteenlähetyksessä kävi nyt niin että Rin ei mennyt käskystä maahan vaan juoksi pidemmälle etsimään palkkaa ja kävi itsenäisesti maahan. Tottis 84 pistettä.





Kohta nousee pylly..

Reipas Rinpula, tarjoamista harjoiteltu sisällä punttitreeninä




Mitä treenataan talvella?

Sitten jännään hakuun! Otin Rinin turhan kauan ennen omaa vuoroa pois autosta ja odoteltiin kentän laidalla jonka perällä oli hakumaasto. Samalla mietin että näinhän on usein treeneissäkin. Vihdoin tuli oma vuoro ja Rinin lähetin hankalammalle puolelle eli vasemmalle ensin. Tuntui että Rin lähti hyvin mutta kun kutsuin niin oli edennyt taakse. Lähetys oikealle ja tänne Rin upposi hyvin. Näin että pyörii taas perällä ja tuntuu paikantavan maalimiestä. Annoin aikaa ja sieltä Rin tuli rullan kanssa. Taas sai juosta kovaa ja hypätä hieman hasardisti ojan yli. Lähetin vasemmalle ja Rin upposi hyvin ja lähti etenemään takarajalla. Kutsuin mutta vauhdista tiesin että taitaa olla hajulla. Kesti aika pitkään että Rin oli tulossa takaisinpäin. Näytti tulevan rullan kanssa mutta jäi kuusikon taakse. Ei nähnyt meitä, Rin pysähtyi. En voinut huutaa koska rulla ehkä suussa. Jännitin hiukan että miten Rin tilanteen ratkaisee. Lähti kevyellä ravilla tulemaan keskilinjan suuntaan ja sai näköhavainnon ja vauhti kiihtyi, rulla suussa edelleen! Lähetin ja Rin juoksi keskilinjaa pitkin. Taas sain jännätä että miten löytää maalimiehelle pysähtymisen takia. Yhtäkkiä Rin puikkasi metsään ja koska takaliput lähenivät jännitin myös että onko tämä nyt näyttö vai jotain muuta. Helpotus oli suuri kun Rin heittäytyi maahan maalimiehen jalkoihin <3 Aivan sairaan hieno Rin! Jostain syystä onneksi EK-haku pelaa ja Rin tykittää melkoista menoa. Kolme pistoa josta yksi alueen ulkopuolelle. Etenin itse radalla ehkä noin 10 metriä. Tuomari kuitenkin antoi täydet 60 pistettä, maalimies oli aukealla paikalla ja sieltä kävi hyvä tuuli joten hän sanoi ettei siitä voi rankaista koiraa.

Voi kun olin onnellinen että vaikka Rin ei pysty pitkää hakusuoritusta tekemään niin Rin pystyy EK:n hakuspurtteihin! Jatkamme siis enemmän EK:n ja jäljen parissa kuin haun. Ja tottiksessa riittää tekemistä talveksi. Yhteensä Rin kerrytti 247 pistettä, 2-tulos ja 2-sija rotumestaruudessa. Meitä siis oli vaan kaksi joten onnea Sanna ja Eetu!
 

Mutta mitä tapahtui viikolla jäljellä? Voi luoja, toivottavasti koskaan uudestaan en koe samanlaisia harjoituksia. Torstaina tein Rinille "helpon" treenin ennen töihin menoa. Kolme janaa ja lyhyt jälki ajatuksena että kepit tulevat nopeasti ja tehdään helppoja mukavia janoja. NOT! Rin teki näillä jäljillä kaikki mahdolliset virheet; eteni vinoon janalla, otti takajäljen, hiipi janalla, ylitti jäljen, ylitti kepit (1/6 nosti itse) ja hukkasi jäljen. Aikamoista ja tietenkin Rin reagoi siihen että minä reagoin virheisiin. Henri siis tallasi taas uuden jäljen illaksi ja nyt en saa kyllä tehdä itse Rinille jälkeä hetkeen kun ne eivät ilmeisesti vaan toimi. Iltajäljen jana oli noin viisi metriä jonka Rin hiipi mutta nosti iloisena ja hieman yllättyneenä jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Nyt vain kolme keppiä ja ensimmäinen vasta puolessa välissä, näitä ei myös merkattu niin en pystynyt reagoimaan jos keppi jäi. Harvoin myös ylipäätään merkkaan keppejä.

Kun Rin oli lähtenyt jäljellä etenemään huomasin liikettä ja katsoessani taaksepäin metsään oli ilmaantunut mies, farkuissa ja neulepaidassa. Hämmennyin kyllä melkoisesti kun mitään autoa ei ollut lähellä kun jäljelle oman auton vierestä lähdin. Moikkasin ja jatkoin. Kulman jälkeen kurkkasin taaksepäin ja tämä mies tulee meidän perässä. Kysyin oliko hänellä asiaa ja totesi ilman vaan olevan hieno lenkkeilyyn. Jaahas. Rin huomasi tässä välissä hänet myös ja kävi hyppäämässä päin, jatkoi kuitenkin hyvin jälkeä ja ajoi iloisesti ja vahvasti Henrin askelia. Ensimmäinen keppi nousi ja kun kurkkasin taakse niin mies edelleen seuraa. Aika kammottavaa.. Tässä vaiheessa hän kysyi olenko koirankasvattaja. No en ja Riniä en kyllä yhtään jarruttanut vaan juoksin perässä. Saavuimme tiheään kuusikkoon ja kuulen kuinka minua edelleen seurataan. Seuraava keppi löytyi mutta onneksi mies jäi jonnekin enkä nähnyt häntä enään. Olin neuvonut Henriä palaamaan tietä pitkin autolle mutta Rin voimakkaasti pyrki tien yli. Ei muutakun perään ja kuvasta varmistin että Henri oli tosissaan tallannut jäljen tien yli. Hetki tälläpuolen ja takaisin tielle. Viimeinen keppi jäi. Koska Henri oli lopettanut jäljen keskelle metsää minulla ei ollut mitään hajua missä jälki oli ja mistä keppiä etsiä. Rin teki töitä _todella_ hyvin muttei keppiä löytynyt. Etsimme jopa noin 30 minuuttia! Ahdistava jälki ja toivottavasti hetkeen ei tule ketään ei-ulkoiluvaatteissa olevaa ihmistä hiipimään perään metsään..

Namu teki myös jäljen, pimeä oli jo ehtinyt laskeutua mutta tämä ei Namua haitannut! Namu meni vauhdilla eteenpäin ja nosti kaikki muut paitsi ensimmäisen kepin. Seuraava jälki Namulle olikin pitkä, noin 300 metriä ja viisi keppiä. Taas Namu oli superhieno, kerran hukkasi jälkeä ja tänne jäi keppi. Muutoin taas nosti kepit varmasti.

Ihanaa että sain tästäkin kuvakulmasta kuvia! C. Virva Alalääkkölä. Kiitos!

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

Lisää kuvateksti

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

C. Virva Alalääkkölä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti