tiistai 12. helmikuuta 2019

Se oli siinä

Rinillä oli lauantaina vihdoin ja viimein tokokoe! Tätä olin odottanut jo kauan ja olimme treenanneet sitä varten aktiivisesti koko talven ja oikeastaan viime talvenkin. Viime vuonna en vaan ehtinyt kokeeseen ja koin että Rin ei ole valmis paikallaoloihin. Nyt kaikki oli sujunut treeneissä oikein hyvin. Etenkin ne paikallaolot, Rin oli ollut pitkään luottavainen ja hyvällä mielentilalla jo usean treenin ajan. Ja olen suurelta osin hirmu tyytyväinen Rinin suoritukseen mutta siitä huolimatta tämä oli viimeinen Rinin tokokoe. Vaikka Rinin tokotavoite ei täyttynyt.

Miksi viimeinen? Kokeen jälkeen pohdin pitkään milloin on aika luovuttaa. Enkä itse ajattele luovuttamista negatiivisena, enemmänkin haikeana. Rin ei ole tokokoira ja nyt päätin että olen pyytänyt Riniltä tarpeeksi tokon suhteen. Rin stressaa/pelkää paikallaolojen vieraita koiria ja myös takana liikkuvaa liikkuria. Rin ei kestä häiriöitä kokeen aikana ja pahimmillaan ei häiriön sattuessa pysty suoriutumaan liikkeestä. Häiriö voi olla Rinin kohdalla ihan vaan se että liikkurointi on erilaista tai minä vilkaisen Rinin mielestä väärään paikkaan. Paikallaolojen harjoittelu on ollut osaltaan myös kuin heikoilla jäillä kävelyä. Aina kun Rin on treenivuorossa muiden, etenkin vieraiden, koirien kanssa niin on hyvin tärkeää että kukaan ei komenna koiriaan tai jos Rin tekee luoksetuloa niin vahingossa lähtevää koiraa ei saa käskeä. Rinille tämä pahimmillaan tietäisi viikkojen toipumista tilanteesta. Joten. Miksi veisin enään Riniä näihin tilanteisiin ja tietenkin aiheuttaisin itselleni myös paljon työtä Rinin treenin suhteen. Ja minkä takia? Yhden meriitin takia. Sen olen jo kauan aikaa sitten päättänyt että Rin ei enään TVA-arvon jälkeen kisaisi tokoa. Rin on nyt totellut ihan tarpeeksi ja tarpeeksi HYVIN ollakseen henkisesti TVA vaikka mitään virallista titteliä ei saavutettukaan <3 <3

Sitten itse kokeeseen. Koe meni siis pääosin hyvin ja olin hirveän tyytyväinen Rinin siirtymiin ja sosiaalisen palkan vastaanottoon. Kun oli useammasta liikkeestä tullut huono arvosana niin minua alkoi jo itkettämään kun tunne siitä vahvistui että tämä on todellakin Rinin viimeinen koe vaikka viimeinen ykkönen jäi haaveeksi. Itketti enemmänkin siitä haikeudesta mitä kaikkea jää taakse, mitä kaikkea olemme oppineet näiden vuosien aikana. Ja miten paljon Rin on kestänyt epämukavia tilanteita kokeissa minun harrastamiseni vuoksi vaikkakin olemme paljon sitä varten harjoitelleet turvallisessa ympäristössä.

Paikallaistuminen 10: Rin oli oikein rento kun tulin piilosta. Liikkuri kulki todella pitkän matkan päässä koirien takana, silti Rin hieman vilkuili taaksepäin mutta kun palautti katseen minuun niin oli rentona.

Paikallamakuu 7: Taas Rin vilkuili taakse mutta ennen maahanmenoa keskittyi taas minuun. Maahanmeno ihan ok. Maatessaan Rinin ahdistus hieman tuntui nousevan ja itse ajattelin että toivottavasti aika on kohta täynnä, Rin ei enään kauan kestä. Rin ei kuitenkaan äännellyt tai vilkuillut vieressä olevaa koiraa. Luoksetulo hyvä mutta sivulle tultuaan Rin aloitti nopeasti haukkumisen. Haukkumista jatkui koko sen ajan kun muut kolme koiraa kutsuttiin. Tätä olemme vähiten treenanneet liikkeen hankaluuden takia.

Kiertonouto 0: Aloitus oli ihan sihteerien pöydän vierestä ja olisin voinut himmata muutaman sekunnin ennen suorituspaikalle menoa. Virittelyiden jälkeen liikkurointi kesti enemmän kuin mitä normaalisti treeneissä ja Rin alkoi nopeasti vinkua. Tiesin että liike oli menetetty. Lähetyksestä Rin alkoi heti haukkua eikä kyennyt menemään kapuloiden ohi. Toisella korjauskäskyllä Rin meni kierrolle ja teki hienon istumisen mutta huomasin samantien että Rin oli lukinnut väärän kapulan. Siihen ei enään mikään auta, Rin lähti sinne huolimatta miun katsemerkkauksesta tai käsiavusta. Korjauksella kuitenkin otti oikean ja tuli hyvin loppuun asti.

Seuruu 8: Eipä tässä sen kummempaa, Rin oli kivasti mukana kuitenkin paljolti vino.

Luoksetulo 9: Rin oli hieno, tuli parhaalla mahdollisella vauhdilla. Virittely toimi ja Rin reagoi hyvin stoppeihin.

Zeta 7: Ensimmäinen asento maahan, Rin teki napakan istumisen. En tiedä miksi, muut asennot olivat hienot kuten myös seuruu.

Ruutu 5: Rin hienosti vastasi virittelyihin ja meni ihan ok vauhdilla ja osui ympyrään. Jostain syystä Rin vaan lähti aivan väärään suuntaan lähetyksellä. En tainnut merkata ruudun paikkaa ennen käskyä katseella mutta kyllä käsimerkin pitäisi olla aika selkeä. Korjauksesta Rin lähti epävarmana mutta ruudun bongattuaan kiihdytti vauhtia. Ylläriylläri, "Seis!" käskyllä meni suoraan maahan, juuri ja juuri ruudun sisälle.

Tunnari 0: Tämä liike meni omaan piikkiin. En IKINÄ seiso niin että tötteröt jäävät jalkojen väliin. Tähän oli laitettu merkiksi pieni kuppi ja ajattelin että noin pieni ei haittaa. Kun olin antanut kapulan iski ajatus, miten hitossa käännyn tästä ympäri!?! Kun aloin kääntymään erilailla kun normaalisti niin Rin ei tätä kestänyt vaan meni niin hämilleen etten meinannut saada Riniä millään pysymään paikoillaan. Itse liike olikin muuten täydellinen, Rin otti heti oikean kapulan ja palautti vauhdikkaasti.

Kaukot 7: Jälleen kerran Rin suoriutui pientä teknistä virhettä lukuunottamatta hienosti. Viimeinen istu-maa vaihto ei onnistunut vaan Rin istui, jostain syystä maahanmenot ovat olleet Rinille välillä hankalia.

Ohjattu 10: Merkille meno hidas. Tässä merkkasin haettavan kapulan vain katseella ja Rin lähti hienosti oikealle kapulalle ja vauhti oli hyvä. Palautus myös hieno.

Pisteitä kertyi juuri ja juuri kolmostuloksen verran eli 193p. Sija 2, tuomarina Tommi Varis. Videot suorituksista alla.



Namu oli myös mukana ja kävi pariin otteeseen hallissa hengaamassa tai treenaamassa. Namu oli hieno ja harjoitteli niin odottamista kuin perusasentoa, seuruuta ja kaukoja. Kuin myös metallikapulan pitoa kun nappasin koekapulan käyttöön. Kapula kuin kapula totesi Namu. Hallissa Namu toki kiinnostui monista muista koirista mutta kun teki hommia niin keskittyi vain tekemiseen. Namu joutui myös pulapaikkaan. Kun tulin Rinin kanssa ensimmäisen yksilökehän jälkeen autolle huomasin että Namu keikkuu katonrajassa. Meillä on uusia auto ja siellä vanha kevythäkki jossa avoin katto. Namu oli yrittänyt katon kautta häkistä pois, ehkä paremmille katsomapaikoille kun tein ennen kehää Rinin kanssa zetaa ulkona. Namu jäi takistaan häkkiin jumiin niin että takajalat olivat häkin kaltereiden ja takapenkin niskatuen välissä jumissa ja etujalat lastenistuimen niskatuen päällä. Siellä Namu iloisena heilutteli häntäänsä ja tuntui olevan varsin tyytyväinen tilanteeseen nähden. Onneksi Namu ei säikähtänyt tilannetta kun olisi voinut silloin käydä pahemminkin vaan tyytyi kiltisti kohtaloonsa. Meinasin ottaa kuvankin tilanteesta mutta en uskaltanut yhtään tehdä ylimääräistä kun vaan laittaa Rinin takapaksiin ettei mitään vaan satu. Voihan Namu.. Takin irroitus pelasti Namun pulapaikasta.

Namu taitaa olla noin 7kk, 15,3kg ja 51cm




Jaahas, eihän päivän kommellukset vielä tähän päättyneet. Sitten oli toinenkin karkulainen häipynyt hänelle osoitetusta paikasta. Rin oli häkin viereisessä tilassa mutta eipä ollut siellä ihan kokoaikaa.. Kun koe oli ohi ja talkoot tehty niin kaveri sanoi että mulla onkin koira etupenkillä. Avasin takaoven laittaakseni lainassa olleen hypyn autoon ja VOI LUOJA!!!! Koko takapenkki paskan peitossa. Ei ole todellista. Ripulia oli myös lastenistuimella toisella puolella autoa, kuskin penkillä, käsijarrun päällä jne roiskeita vaikka ja missä. Ainoastaan pelkääjän paikka oli säästynyt isoimmilta sotkuilta koska syyllinen istui siinä. Onneksi hallilla oli siivousvälineitä ja Jenni jäi miuta auttamaan niin saatiin paskat siivottua. Ja tässä vaiheessa ei enään itkettänyt, enemmänkin nauratti tilanteen koomisuus. Jo hanskalokerossa oli noin desin verran kuravelliä jemmassa. Ja auto oli ollut meillä viikon ajossa.. Olin suunnitellut että en lenkitä Riniä koepaikalla, Rin stressaa niin paljon hallin ulkopuolella kun on muita koiria ja ihmisiä. Rinin käytin vaan pissalla ennen paikallaoloja, Rin haukkui jatkuvasti kaikki kävelymatkat hallille eikä Rin yleensä edes tee isompia tarpeitaan hihnassa vaikka olisi hätäkin. Rin ei missään vaiheessa ollut sennäköinen että hätä olisi suuri, kerran oli tulossa autosta pois mutta silloin (vaikka pohdin kyllä kakka-asiaa) päädyin siihen että koska oli ottanut Namun edellisellä kerralla niin Rin ajatteli nyt olevan Rinin vuoro. Virhe! Koirat  tekevät tätä usein treeneissä, ovat tietoisia milloin toinen on päässyt ja milloin itse pääsee. Rinin ripulin veikkaan johtuvan stressistä. Vatsa ei enään tämän lauantaisen jälkeen vaivannut eikä ollut vaivannut ennen lauantaita. Rinille (ja Namulle) oli vaihdettu ruoka muutama päivä aiemmin. Happy Dog todennäköisesti pilaantunut ja molempien koirien vatsavaivat korjaantuivat heti ruokaa vaihtamalla. En osta enään pitkään aikaan Happy Dogia, vaikkakin syy voi olla mikä tahansa (kuten logistiikka) niin jotenkin luotto meni kyseiseen merkkiin.

Pienet kuvat muistuttamaan että päivä voi aina olla paskempi kuin mitä se on. Ei siis viittaa lauantaihin vaan jos joskus tuntuu pahalta niin voin palata näihin kuviin :D



Vaikka toko nyt jää Riniltä kokonaan pois niin en osaa ajatella että "ei koskaan enää ikinä milloinkaan". Hyvin todennäköisesti ei mutta tällaista kaiken kieltävää väitettä en elämälle laita. Toimettomaksi Rin ei sentäs ehdi jäädä, pk-tottis on ollut Rinille minusta huomattavasti helpompi kestää joten minä jatkan Rinin kanssa pk-puolella. Ja riittäähän siinäkin hommaa! Odotan innolla kun nyt pääsemme tottista harjoittelemaan pitkästä aikaa :) Ja sitten on tietenkin HenRin Team agilityssä!

Koska lumitilanne on kaamea, lenkit tapahtuvat hihnassa. Siksi kamalia sisällä otettuja kasvukuvia kun muutakaan ei ehdi :)

Tässä sanottu "Ruutuun!" Namukin jo osaa.



keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Odotusta

Rinin koe lähestyy ja näin viimehetken treeneissä tulee mielenkiintoisia asioita eteen :D Tällä viikolla ei ehditä treenata enään joten saa nähdä miten liikkeet jalostuvat vielä. Toisaalta, viime viikollakin oli vajaan viikon tauko treeneissä ja perjantaina Rin oli todella kiva kun tehtiin kokeenomainen treeni. Tehtiin käskytettynä EVL-putkeen, välissä vaan rakennettiin kehään kiertonouto. Rin sai painella lelun kanssa. Järjestystä en edes enään muista. Jokatapauksessa Rin oli mahtavalla päällä! Jokaisen liikkeen jälkeen Rin oli hirmu iloinen ja palkkaantui loistavasti pelkästä sosiaalisesta palkasta. Ehkä Rin oli myös iloinen että tälläkertaa ei oltu yksin vaan Paula oli mukana. Liikkeet menivät hyvin. Kuitenkaan ohjatussa/kiertonoudossa lukitsi väärän kapulan mutta yhdellä käskyllä haki oikean. Ohjatussa jos lukitsee väärän niin ei suostu enään katsomaan miuta joten en saa helpolla vaihdettua kapulaa. Ruudussa meni seis-käskyllä maahan. Ajattelin että ihan sama.

Seuraavana päivänä treenattiin toisella hallilla. Tehtiin ohjattua jossa nyt Rin lukitsi oikean. Tähän vaikutti perjantaina myös se että liikkuri (Paula) oli haettavan puolella. Rin herkästi valikoi liikkurin puoleisen kapulan. Tehtiin kahdesti tunnari, taas eri ihmisten hajuilla kun nyt on pääosin vaan Paula hajustanut vääriä. Nämä hyvät! Toista haisteli piiiiitkään. Ei vaan sattunut oman kohdalle mutta sitten kun osui niin nappasi varmana oikean. Sitten sitä ruutua. Eteenmeno hyvä. Ruutuun ja taas kerran seis-käskystä maahan. Ihan sama, suunnittelin jo että sanon kokeessa että Rin menee suoraan maahan. Tehtiin pari kertaa lisää vähän eri kohdista kunnes. Eteenmenossa seis-käskyllä Rin menee maahan. Voihan..! Pakko oli nyt tähän puuttua ja vääntää hieman asiasta kuitenkin. En ole pysäyttänyt Riniä ruutuun ties milloin viimeksi kun Rin hakeutuu itse oikealle paikalle. Tai sekin on nykyään ollut aika lavea käsite koska Rinin tokotavoitteet ovat vähissä. Paikallaolot menivät todella hyvin vaikka aidan takana tehtiin agilityä ja hallina oli Rinin agilityhalli. Loppuun kokeilin toisella kerralla vielä eteenlähetyksiä joissa Rin meni herkästi vinoon ja kiertonoudon ilman esteitä. Tässä Rin ei hämääntynyt esteettömyydestä :)

Sunnuntaina tehtiin Rinin kanssa (ylläriylläri!) ruutua ja olipas hankala treenikerta. Aiemmin ruutu on ollut Rinille hyvin vahva mutta nyt kun taas tuli toistoa ja epäonnistumista koska pysäytin Riniä ja Rin meni maahan niin ruutu oli kaikkea muuta kuin varma ja kiva liike. Rin teki myös ohjatun ja kiertonoudon suuntia sekä eteenmenoa. Namu hommaili seuruuta ja kun Namulle niitä jalkoja kasvaa niin nyt meno tuntuu myös aika heiluvalta. Namu aloitti myös tyhjälle meno harjoitukset. Tässä treenimuotona kosketuslätkä.

Maanantaina ajeltiin taas Lahteen. Seuruuta tehtiin nyt seinän vieressä ja siinä Namu sai pidettyä jalat ojennuksessa. Seuruussa kun pyysin käsikosketusta niin Namu jostain syystä teki tämän niin että otti kättä suuhun. Taisin jessata tästä pari kertaa ja se oli sitten menoa. Nyt on muistuteltu että täppäys on vaan kuonohommia. Saa kyllä olla tarkkana mitä vahvistaa. Näytin Namun noudon ja se oli oikein hyvä. Pitää enemmän tehdä jessausta leluun, tosin Namu ei malta irroittaa kapulasta helpolla. Nyt olen ottanut paljon Namua käsitargettiin kapulan kanssa. Tehtiin ruutua ja tähän parannusideana isompi matto. Nyt käytössä on liukas hiirimatto ja se lähtee herkästi karkuun jalan alta. Namu teki myös hyppyä! Tai pikemminkin riman ylitystä. Erilaisia esteitä kannattaa jo hiljalleen ottaa mukaan treeniin. Sitten tuli kehoitus kaivaa se metallikapula esiin ja esitellä se Namuselle.. Ja niin teinkin heti kotona! Vaikka en löytänyt sitä parempaa ruotsinmallia. Koliseva perusmetallikapula ja kun Namu sen nosti niin sai ruokakupin. Tänään sama, nyt laitoin Namun hakemaan metallikapulan parin metrin päästä. Ainoa treeni ja palkaksi ruokakuppi. Ei ole ennustettavissa tämän perusteella ongelmia metallinoudon kanssa. Ote hyvä kapula pysyy suussa.

Ripuli jatkuu. Namu on ollut taas ihan vesiripulilla. Nyt syyttävä sormi osoittaa ruokaan. Tilasin uuden Happy Dog säkin ja oireet ovat Namulla ja Rinillä alkaneet säkin aloituksen myötä. Olen pistänyt koirien ruoat yöksi turpoamaan ja tämän säkin ruoka on haissut kummalliselle. Nyt on pakko ostaa jotain muuta safkaa ja katsoa mitä vatsoille käy. Rin ulkoilee iloisena kopan kanssa kuitenkin. Olen jo höllännyt kiinnityshihnaakin koska Rin antaa kopan olla päässä eikä välitä siitä :)

Kooakin pääsi perjantaina hallille pitkästä aikaa :) Vähän kodin ulkopuolista aktivointia papparaisellekin. Puuhailtiin rallya ja putken ohittamista. Uusia kylttejä pitäisi vielä tarkemmin tutkia ja harjoitella niitä. Kooa on myös opetellut elämään sähköhammasharjan kanssa! Olen jo kauan sitten ostanut sähköhammasharjan koska ajattelin että se putsaa hampaat paremmin. Nyt on ollut kyllä taukoa ihan tavallisessakin harjauksessa. Alkuun Kooa luonnollisesti kammoksui harjaa mutta hammastahna on niin maukasta että sain siedätettyä nopeasti suun vieressä käynnissä olevan harjan. Se että harja koski hampaisiin ei tullut niin helpolla vaan Kooa herkästi peruutti pois. Lopulta muutaman päivän tuloksettoman harjoittelun jälkeen sanoin Kooalle tiukasti että nyt olet siinä. Sitten Kooa oli siinä ja sain pidettyä harjaa hetken hammasta vasten ja palkaksi Kooa pääsi nuolemaan harjan. Tähän päättyi Kooan peruuttelu ja Kooa antaa kiltisti harjata hampaat. Sähköhammasharja onkin ihan kiva kaveri :) Yhden hampaan jälkeen saa nuolla harjan. Kummallista tässä oli se että Rinille sähköhammasharja ei ollut juttu eikä mikään. Toisaalta, Rin on aina innoissaan jonottamassa hoitotoimenpiteisiin ja oli nytkin. Otin Rinin Kooan jälkeen ja Rin antoi harjata hampaansa suoraan ilman kummempaa totuttelua. Hitaasti yksi kerrallaan tietenkin. Namu pyöri myös mukana ja halusi harjaukseen mutta mieli muuttui kun harja lähestyi suuta :D Namulla nyt ei ole tähän rumbaan vielä niin kiire. Totutelkoot omaa tahtiaan. Jos pyörii ja tunkee mukaan niin sitten joutuu vähän kokeilemaan.

torstai 31. tammikuuta 2019

Voihan p....

 Kirjaimellisesti. Nyt on ripuli roiskunut jokaisella koiralla vähän vuorotellen. Koko rumba sai alkunsa kun pari viikkoa sitten annoin koirille tuoreet ydinluut. Ymmärrettävästi näistä meni maha vähän sekaisin, niinkuin aina. Tämän jälkeen tuli kuitenkin hetkeksi parempi vaihe ja sitten Rinin löysä vatsa vaan jatkui. Ja Namu aloitti myös. Pistin nuoret koirat Canikurille ja sen jälkeen Inupektia. Namun olo helpottui mutta Rinin ei. Mutta Rinin ripuloinnin syyhän johtuu ehkä siitä että Rinistä on tullut melkoinen paskanpurija nyt lähiaikoina. Olemme nimittäin huomanneet että Rinin ruokavalioon kuuluu ihanan rouheat ja makoisat pökäleet takapihalta! Ai että, kyllä on maistuvia ja niin ihania että niitä pitää ihan kaivaa lumen seasta ja jopa kantaa sisälle jos ruokahuolto onkin huonoa. Tätä veikkasin myös sitkeän ripulin syyksi. Täten vastaus tähän ongelmaan on että Rin ulkoilee takapihalla koppa päässä. Kerran jo huomasin kun Rin oli Namun kakkapaikalla haaveilemassa mutta hahaa! Eipäs onnistu. Mutta nyt kuitenkin alkoi myös Kooa ripuloida. Siis kokeiluun myös Enteromicro. Ja tänään vuorostaan Namu taas löysällä. Ei ole todellista!! Rin alkaa jo näyttää vähän paremmalta. On kyllä jokunen yö tullut parin tunnin välein noustua jotta koirat pääsee pihalle.

Rinin alla olevaa mattoa ei enään ole. Sille sattui isompi ripulivahinko. Jonka joku koira kyllä hävitti syömällä parhaat palat..
Rinille siis tuli kuonokoppa. Tähän Rinin totutin luonnollisesti sheippaamalla vaikka koppa ei tuntunut olevan Rinille iso juttu muutenkaan. Olin keittänyt broilerin sydämiä ja niitä meni vajaa kymmenen ja sitten koppa päähän kiinni. Seuraavaksi käveltiin vähän sisällä ja koska jessailin tästä niin Rinhän tarjosi seuruuta ja eteentuloa. Ensimmäisillä kahdella kerralla ulkona Rin raapi kopan pois päästä. Kun aloitti niin ihan vaan kielsin tästä. Kerran Rin yritti tulla ilman koppaa sisälle. Pistin takaisin ja käskin pyörähtämään pihalla. Kun ei välittänyt kopasta niin sai tulla sisälle. Kopan poisottamisesta kokonainen broilerin sydän palkaksi. Kolmas ja neljäs kerta menikin sitten eri meiningillä, Rin ei tuntunut enää huomaavan koppaa ja ulkoili normaalisti. Ja tämä jatkuu. Koppa kerää jonkinverran lunta eikä se tunnu Riniä haittaavan. Rinin ulkoilut koppa päässä ovat kuitenkin lyhyet, tehdään vaan tarpeet ja sitten sisälle. Lenkillä Rin ei tietenkään koppaa käytä.

Pojat lenkillä

Viime sunnuntaina Rin ja Namu treenasivat kahdesti. Ensin omalla hallilla ja sitten seuran koulutuksessa. Jälkimmäisessä olikin aiheena paikallaolot joka sopi Rinille paremmin kuin hyvin. Päivätreeneissä Namu harjoitteli seuruuta ja nyt niin että pyysin Namua välillä täppäämään käteen. Nämä harjoitukset ovat menneet hyvin ja Namu pitää hyvin kontaktia. Namu teki myös ruutua kosketusalustalla ja tässä pystyn ottamaan kisamittaisen matkan ja Namu menee vauhdilla alustalle. Vähän on malttamattomuutta kun Namun namit tulevat hänen mielestä liian hitaasti paikalle ;) Rin teki päivällä myös ruutua, pelkkää menoa. Tämä hyvin vaikkakin Rin jäi vähän keskelle mutta en vaan jaksa enää nillittää tästä. Kunhan ei etuosaan jää. Päivän aiheena oli kuitenkin kiertonouto. Rin aloitti noudon suunnilla ja näissä katselukituksella hakeutui jatkuvasti oikealla olevalle umpiesteelle. Kuunteli korjausta hyvin jos päästin noutamaan, en joka kerta antanut Rinin lähteä väärälle kapulalle jos olin varma että ei ole lukinnut oikein. Noudot kuitenkin hyvät ja hienosti suoraan sivulle joka kerta. Kierto oli myös hyvä ja vauhti tasainen, ensimmäiset otin suoraan sivulle. En tehnyt kokonaisena liikettä.

Loppuun tein Rinille koemaisen. Ensin seuruu ja zetasta istu ja maahan. Sitten ruutu eteenmenolla, häiriönä kiertonoutohässäkkä vieressä. Eteenmenossa ehkä aavistus vinoon, korjautin poispäin ruudusta ja Rin otti hyvin muutaman askeleen. Ruutuun mennessä pönttö jäi seisomaan ruudun ulkopuolelle! En voi käsittää. Tämän uusin ihan kokonaan. Nyt eteenmeno hyvä ja parempi ruutuun. Hyvä sivulle. Sitten kieronouto. Tämä hyvä! Siirtymästä palkka.

Illalla Akatemialla vielä seuran koulutus. Täällä saatiin paikallaoloon myös vieraita koiria, tai no, koiria ylipäätään :D Rin on nyt niin paljon tehnyt paikallaoloa yksin tai yhden koiran kanssa. Ensin oli EVLpaikkis kisamaisesti. Ja näin tein. Rin oli _hieno_. Rento ja kuunteli kahdet luoksetulot ja oli yhden luoksetulon ajan hyvin sivulla. Luoksetulo oli hidasta laukkaa mutta tässä kohtaa aivan se ja sama. Loppuun vielä istumista ja makuuta. Näissä Rin oli myös hyvällä mielentilalla. Välillä käänteli päätään viereisten koirien suuntaan mutta palautui tästä olotilasta nopeasti. Kaukokäskyjä tehtiin ominemme ja Rin ei mennyt muiden häiriökäskyihin. Hyvä vaihdot. Viimeinen liike oli ohjattu, ensimmäisellä kerralla Rin aavistuksen varasti merkiltä mutta hyvin otti lukituksen kapulaan. Toistettiin ja nyt toinen puoli. Nyt malttoi merkillä paremmin ja jälleen otti hyvin katseesta suunnan. Ohjatussa katseohjaus toimii paljon paremmin kuin kierrossa. Ohjatussa saa katsoa koiran yli kun kierrossa pitää katsoa koiran eteen. Ehkä tämä ei ole Rinistä niin selvä, vaikka kiertonoudossa yritänkin katsoa vielä enemmän sivulle kuin pelkästään kapulaan.

Ja mistä tietää että koira on hiffannut tunnarin ajatuksen? Namu on ollut varsin pätevä. Tein lapputunnarin kotona ja jostain syystä jätin pinsetit joilla otan väärät laput pinkasta aika lähelle. Kahdelta väärältä lapulta Namu kääntyi väärään suuntaan, laput olisivat jatkuneet oikealle niin Namu kääntyi vasempaan tyhjälle. Siellä oli ne pinsetit. Ja mitä tekee Namunen? Ilmaisee pinsetit napakalla nenäkosketuksella :D Hieno hauva, tästä luonnollisesti palkka.


Kooakin innostui juoksemaan hieman!



Kooamuru <3

tiistai 22. tammikuuta 2019

Namukasta!



Namu ja Kooa kävivät Kaiperlalla hoidoissa. Kooa olikin aikamoisessa jumissa :( Kooalla ei ole pitkään aikaan ollut tarvetta karata käsittelystä ja nyt Kooalla tuli tilanteita että lähti pois käsittelystä. Jumissa oli niin etupää kuin takapääkin. Nyt jatketaan Kooan kanssa rauhallista lenkkiä ilman umpihankea, tai näinhän olemme tehneet jo kun oireet ilmaantuivat. Namu oli hyvässä kunnossa, niinkuin pennun pitääkin.

Namu pääsi viikonloppuna yksin lenkille metsään! Paikkana polku johon oli satanut paljon lunta eli ei nyt ihan umpihanki mutta vähän sinnepäin. Namunen oli yllättävän iloinen yksinlenkkeilijä, harvoinpa Namu lenkkeilee yksin, ainoastaan hihnassa. Siellä se paineli edellä hyppien välillä metsän puolelle täysin umpihankeen. Ei paljoa lumitilanne haitannut. Minua haittasi joten käveltiin vajaa kilometri ja käännyttiin sitten takaisin.

Namu yksin aamun hämärässä lenkillä

Tässä kohdin käännyttiin jo takaisin



Treenit ovat sujuneet Namun kanssa erittäin hyvin ja Rinin kanssa hyvin. Oilin ohjeilla Namun leikki on parantunut ja Namu on enemmän innoissaan myös taisteluleikistä. Puruote on edelleen huonohko mutta eiköhän se siitä parane. Palloleikissä Namu on alkanut tajuamaan että kannattaa tuoda pallo takaisin omimisen sijaan, silloin saakin toisen pallon lentämään. Kotitreenissä tunnari on myös edistynyt niinkin paljon että Namu on tehnyt sitä myös pelkillä kapuloilla. Tähän auttoi sellainen treeni että ensin tein kolmen/neljän post-itlapun treenin. Tähän yksi tai kaksi onnistunutta nenäkosketusta. Seuraavaksi laitoin hajustetun lapun alle hajustetun tunnarikapulan. Tähän taas pari onnistunutta merkkausta. Seuraavaksi esillä oli kaksi hajustamatonta kapulaa ja yksi hajustettu, laput poissa. Ensimmäisillä kerroilla Namu hieman hämmentyi näistä ja saattoi koskea vääriin muttei kuitenkaan tehnyt niille vahvaa merkkausta. Sittemmin vääriä ei ole juurikaan huomioitu ja Namu tarjoaa nenäkosketuksen oikeaan kapulaan. Kapuloiden määrää olen myös lisäillyt, enimmillään on tainnut olla yhteensä viisi.



Rinille on nyt tokokoepaikka suunnitteilla. Koska ihana kesä lähestyy niin pk-treenit myös koputtelevat ovella. Ja toivottavasti tokotreenit ovat auttaneet ja Rinin mielentila pysyy hyvänä, niin paikallaoloissa kuin liikkeissä. Jos koe ei mene hyvin niin en tiedä milloin seuraavaksi kisaan tokossa. Ehkä ensi vuonna.. Viime sunnuntaina treenasin taas yksin. Ja Rinin pää ei tätä kestänyt vaan haukkua/pöhkimistä ilmaantui. Tälläkertaa Rin pääsi onneksi tästä yli paljon nopeammin kuin viimeksi. Aloitettiin siirtymätreenillä ja seuruulla. Tästä palkkasin sekä sosiaalisesti tai namilla/lelulla. Nopeasti Rin kuitenkin hylkäsi muun palkan kuin sosiaalisen. Sitten Rin teki luoksetulon jättöjä, näissä en nyt yksin Rinin fiilistä nähnyt mutta useamman vapautuksen jälkeen tein kutsuttuna ja vauhti oli hyvä. Ei nopea mutta selkeästi paremmalla rytmityksellä. Sitten Rin teki siivekkeen kiertojen kautta stoppeja. Nämä kaikki hyviä ja napakoita vaikka Rin haukkui ja teki juoksuosuuden huonosti.



Eilen Namun kanssa ajeltiin Lahteen Oilin kurssille. Seuruuta on nyt harjoiteltu edelleen sekä peruuttamalla mutta nyt on ollut mukana myös treeniä niin että namit on kädessä ja kehun paljon Namua seuruun aikana. Namu ei enää keskeytä tekemistä kun saa namin vaan jatkaa seuruuta. Jos Namu edistää niin hyvin myös korjaa paikkansa taaksepäin. Kaukokäskyt ovat myös hyvin edenneet. Noin viikon verran Namulla oli hankaluuksia istu-seiso vaihdossa etutassujensa kanssa. Sitten hiffasi idean ja pitää nyt paljon paremmin tassuja paikoillaan. Seiso-istu vaihdossa välillä jää hieman takapainoiseksi. Nyt siirrytään harjoittelemaan myös niin että miun jalka ei ole niin vahvana stopparina tassujen edessä. Ja Namun pitää myös malttaa odottaa palkan tuloa hetki vaihdon jälkeen, tähän luopuminen.

Namu 26 viikkoa, 14,5kg ja noin 51cm

Rin vaan kutistuu

Kasvaakasvaa..

Seuruussa saatiin kotiläksyksi tehdä nyt myös niin että namit ovat taskussa, välillä, jatketaan siis myös entisiä treenejä. Käännöksiä niin että Namu käyttää takapäätään myös vauhdissa, paikallaan Namua olenkin käännellyt. Näytin jäävät koska niissä olen jotenkin jämähtänyt samoihin treeneihin. Istuminen oli hyvä, pomppuseis siirretään niin että teen sen kun Namu on miun edessä, nyt olen tehnyt niin että peruuttelen ja Namu on oikealla puolella. Stopin jälkeen voi muistuttaa napakasta olemisesta hieman työntämällä. Maahanmenoon nopeutta myös pompun kautta, nyt tämä on ollut vähän vetelä.

Nyt olen Namulle ottanut myös "Käy siihen" hengailukäskyä. Tätä olen tehnyt pääosin vaan kun olen odotellut vuoroa Lahdessa. Tänään kotitreeneissä laitoin Namun odottamaan sivummalle kun treenasin Kooan kanssa. Ehkä noin viisi kertaa Namu yritti karata mutta sitten ymmärsi että ei auta, ei ole Namun treenin aika. Tyytyi makoilemaan rauhassa ja katsomaan treenejä. Palkkasin usein. Kun Kooa oli treenannut niin Kooa siirtyi Namun viereen myös makoilemaan ja Rin treenasi. Nyt Namu ei noussut kertaakaan :) Fiksu eläin.

Viikonloppuna pistin koirat takapihalle kuvattavaksi kun ilma oli nätti. Kooa ei arvosta.

Namu on ollut taas tuhma ja saa kyytiä Riniltä









Lisää kuvateksti

maanantai 14. tammikuuta 2019

Maailman paras Namu


Aurinkoa on vähän näkynyt mutta silloin en ole kyllä ehtinyt lenkkeillä..

Namu jatkaa olemalla huippukiva koira :) Paitsi Rinin seurassa ulkona, tai jos Rin haukkuu tyhjälle niin siitä Namu ei onneksi (ainakaan vielä) välitä. Ovat siis lenkkeilleet ehkä kolme kertaa hihnassa kahdestaan. Kotona Namu on huomaamaton, kuuliainen, osaa rauhoittua ja ei tuhoa paikkoja. Kooan kanssa lenkkeilee sopuisasti ja rauhallisesti. Namu käykin pelkästään Kooan kanssa hihnalenkeillä. Kooa on hyvä malli kun Kooaa ei juuri mikään lenkeillä kiinnosta. Nyt voi olla edessä vaan se tilanne että Namu ei voi lenkkeillä Rinin kanssa edes vapaana. Rinissä on joku kummallinen ominaisuus saada omalla käytöksellään tietyt koirat käyttäytymään kiihkeästi ja koska Rin ei itse osaa/kykene "normaaliin" lenkkikäytökseen niin soppa on valmis. Olin ajatellut että saan lenkit hoitumaan kun ohjaan Namun käytöstä, kiellän kyttäämisestä ja rauhoitan lenkkien aloituksen joko ottamalla Namun hihnaan tai pitämällä Rinin hallinnassa. Viikonloppuna kävin Namun ja Rinin kanssa metsälenkillä niin Namu aloitti jo autosta päästyään Rinille haukkumisen ja riehumisen. Ja sitten juoksee Riniä kiinni tai eteen ja vahtaa. Joten, voipi olla että tulevaisuudessa Rin lenkkeilee kaikki lenkit yksin niin että Rinin käytös ei pilaa muiden koirien käytöstä.

Mutta itse olen herännyt siihen että kuinka ihana on käydä hihnalenkeillä! Koko Rinin meillä olo ajan hihnalenkkeily on ollut raskasta ja myrkyllistä omalla mielenrauhalle. Nyt Kooan ja Namun kanssa kävelyillä voi nauttia ympäristöstä ja ihan vaan kävellä rauhallisesti vailla pelkoa siitä että milloin jonkun lenkitettävän kuppi menee nurin. Se on vaan arjessa hieman haastavaa kun on koira joka ei voi lenkkeillä hihnassa mutta jota ei oikein voisi lenkittää myöskään vapaana. Mutta meitä kaikkia helpottaa se että Rin lenkkeilee yksin, myös Riniä itseään. Aiemmin kirjoitin että Rin on hyökännyt kotona Kooan kimppuun. Juuri ajattelin että eipä ole pitkään aikaan näin käynyt mutta kun tässä sohvalla kirjoittelen ja Kooa tiputtelee toiveikkaana Namun ruokakongia maahan niin Rin yhtäkkiä alkaa murisemaan ja tuijottamaan Kooaa. Rinillä pöydän alla oma luu mitä syö. Kooa kilttinä poikana haluaa välttää konfliktia ja pakenee taas niin kauas kun pääsee ja kääntää selän Rinille. Ei auta, Rin edelleen murisee ja on "hyökkäävässä" asennossa. Kooa ei saa edes katsoa kongiin. Rin myös yritti lähteä Kooaa kohti mutta tässä vaiheessa stoppasin tilanteen. Hitsi kun hankalaa, näitä on nyt liian usein ja toivottavasti näitä tilanteita ei ole kun koirat on yksin :(

Peltolenkillä Porvoossa. Rin opetti Namulle jäniksen kakan ihanuuden



No sitten vähän mukavampiin aiheisiin eli treeneihin :) Namun kanssa ilmoittauduin neljän kerran tokokurssille! Paikkana Lahti ja kouluttajana Oili Huotari. Yksi kerta käyty ja olipa kivaa matkasta huolimatta! Viikko sitten näytin Namun seuruuta ja sain noottia että pitää tehdä seuruusta vielä helpompaa ja olla tarkempi missä kohtaa palkkaan. Oili suositteli peruutteluseuruun lisäksi tekemään myös seuruuta niin että nameja on useampi vasemmassa kädessä ja jatkaa seuruuta palkan saamisen jälkeen. Nyt huomasi sen että kun Namu sai palkan niin päätti että homma oli tässä ja alkoi haistelemaan ja puuhailemaan omiaan. Tässä on nyt edistytty hyvin ja vaikka käsi ei kokoajan olisikaan koukussa sivulla niin Namu pitää hyvin kontaktia eikä jää käteen kiinni. Seuraamisesta pitäisi tehdä huippuhauska liike, sen tekeminen on itselleni ollut aina hankalaa.

Näytin myös Namun kaukokäskyjä ja näihin saatiin myös kehoitus olla paljon tarkempi kriteereistä. Nythän olen pidemmän aikaa keskittynyt siihen että Namu ymmärtää käskysanat eikä tee summanmutikassa liikkeitä mutta se on tehnyt taas hallaa paikoillaan pysymiselle. Nyt on keskitytty asentojumppaan niin että etujalkojen stoppina on miun omat jalat. Etenkin istu-seiso vaihto on tuottanut haasteita, Namu mielellään liikuttaisi etutassuja aina vähän eteenpäin. Ja sitten on vähän kummastellut ja varonut miun jalkoja. Tästäkin on onneksi päästy eteenpäin. Tuli myös kehoitus töniä ja heiluttaa Namun asentoa. Tässä Namu on ollut yllättävän napakka ja vastustaa todella hyvin painetta. Rinhän oli pitkän aikaan hirveän lötkö eikä aikuisenakaan pysty (halua?) vastustamaan painetta vaan herkästi myötää.

Oili antoi myös vinkin Namun leikkiä varten. Sanoi että leiki rajummin. Koska Namun ote on ollut pitkään niin hentoinen ja herkkäsuinen niin olen lähtenyt tähän mukaan ja leikkinyt pikkusievästi myös itse. Ja varovaisesti etten vaan kiskaise lelua liian kovaa. Nyt villittiin Namu lelulla reilusti ja käytin itse paljon enemmän ääntä ja omaa aktiivisuutta lelun kanssa. Ja Namuhan piti kiinni paljon paremmin! Namu tuntuu myös pitävän siitä että vähän kylkiin antaa vastusta ja oikein sisuuntuu leikkimään paremmin.



Perjantaina käytiin tuttuun tapaan hallilla Paulan kanssa. Namu harjoitteli seuraamista ja vauhtinoutoa ekalla kierroksella. Noutokapula alkaa olla kokoajan isompi juttu, tälläkertaa nostot olivat vähän huonoja. Toisella kerralla taas vähän seuruuta ja sen jälkeen jääviä. Pomppuseis onnistuu jo aika hyvin myös ilman käsimerkkiä. Peruutellen tosin. Ruutuun mennään myös kovaa ja nyt myös hyvin suoraan ja määrätietoisesti! Ruudussa pallo, ensimmäinen kerta näytöllä ja kaksi muuta ilman näyttöä.

Rin teki taas kokeenomaisen pätkän. Ensin kuitenkin harjoiteltiin zetaa niin etten totellutkaan Paulan käskyjä ja annoin omia käskyjä ihan eri paikoissa. Rin oli niin kummastunut että suu kiinni ja vakavana teki hommia. Kaikki oikein kuitenkin! Sitten tunnaria, näissä kaikki oikein. Ruutua tehtiin niin että  Paula näytti paikkaa Rinille. Tämä auttoi Rinin ongelmiin ja Rin teki hienoja ruutuja hyvällä asenteella. Sitten tässä välissä koemainen, muistaakseni ensin oli zeta (seisoi istumisen), seuruu, tunnari ja luoksetulo. Luoksari oli hidas eli treeni ei vielä kanna kokeenomaisiin asti. Muutoin Rin teki kivalla asenteella koko setin, palkkaus viimeisestä siirtymästä. Loppuun vielä eteenmenoja palloille, nämä hyviä.

Sunnuntaina uudestaan hommiin, tällä kertaa yksin. Namu teki hyvin jälleen kerran, huippupentu! Rin taas ei kyennyt treenaamaan yksin. Ensin Rinin pakka meni sekaisin kun siirtelin agilityn siivekkeitä. Lelu hylättiin ja alkoi pöhkiminen ja kipittely. Epäilyttävää, aivan varmasti kuollaan kaikki. Tein sivulle hakeutumista, epäilyttävää, ei kannata ainakaan leikkiä, silloin kuollaan varmasti kaikki. Haukkua, kipittelyä ja rauhoittelua eli voimakasta miuta vasten hyppimistä. Seuruuta tehtiin, tämäkin aiheutti haukahtelua "Sivu!", käskyllä. Ei pysty leikkimään. Kaikki haukut jätin huomiotta ja jatkettiin vaan treeniä. Koska seuruuseen lähtö oli kamalaa niin päätin pyytää käsikosketuksen heti aloituksesta ja Rinin siinä epäonnistuminen aiheutti myös lannistumista kunnes parin uudelleen yrittämisen jälkeen joku lukko aukesi ja Rin teki todella hyviä ja voimakkaita täppäyksiä. Nyt palkkasin joka kerta pelkästään sosiaalisesti koska se tuntui Riniä miellyttävän. Sitten ohjattua, ensin suuntia katseella merkkauksella. Rin ei vaihtanut lukitusta selkeästi mutta kertaakaan ei lähtenyt hakemaan väärää. Yhden kerran lähti keskimmäiselle mutta samantien itse korjasi hakemaan kuitenkin oikean. Tässä kohtaa Rin otti jo lelun palkaksi siitä ahdistumatta. Loppuun vielä muutama merkille meno (hitaita..) ja yksi pitkän matkan eteenlähetys ilman palloa, tämä hieno!





Kooapapparainen on ollut nyt vähän syrjässä treeneistä. Täällä on satanut paljon lunta ja eräällä lenkillä oli kaikki polut umpeutuneet ja pelkästään hiihtoladut käveltävänä. Nyt on se aika kun näitä epävirallisia tms ei latukartoissa näkyviä latuja ilmestyy joka hemmetin polulle missä koirien kanssa tulee käveltyä. Yritän näitä välttää mahdollisimman paljon, nytkin lähdin sitten umpihankeen kahlaamaan. Riniä ja Namua tämä ei haitannut mutta Kooa raukka tuli perässä miun jälkiä pitkin. Matka oli aika pitkä ja tämä myös kipeytti Kooan :( Senverran Kooa tuntui kipeältä että syötin muutaman päivän mittaisen kipulääkekuurin. Paula vielä hieroi vähän Kooan selkää ja tämä auttoi asiaan. Kooa on ollut nyt hankilenkkikiellossa ja treenaamista ollaan myös vältetty. Papparainen tekee asiat välillä liian nopeasti ja repivästi.. Onneksi perjantaina on taas retki Maaren luokse!

Tänään vielä treenit (neljäs kerta tällä viikolla!!) kun huomasin että Ninan Akatemialla on tilaa tokon ryhmätreenissä. Tarkoitus tehdä siis paikallaoloa ryhmässä ja sitten treenata omineen. Huippua, juuri sitä mitä Rinille tarvitsen! Paitsi että Rin oli ainoa osallistuja :D Voihan höh, onneksi Ninalla oli oma koira mukana niin Rin sai edes yhden vieraan koiran paikallaolon. Rin oli hyvällä mielentilalla, takana menevää liikkuria (vieras) kuunteli mutta malttoi olla katsomatta ja meni maahan. Hitaasti tosin mutta tämäkin on sellainen taistelu mitä en aio Rinin kanssa käydä läpi. Menkööt hitaasti paikallaolossa maahan ja hitaasti merkille.

Namu pääsi treeniin niin että toinen nuori koira teki hallissa samalla. Tässä Namu on kyllä niin loistava! Katsoo että jahas, tuolla on toinen mutta ei välitä. Pari kertaa meinasi lähteä moikkaamaan mutta heti kutsusta tuli takaisin. Ja keskittyy hyvin omiin juttuihin <3 Oilin treeneissäkin ei haitannut vieras halli, vieraat koirat (Namu tarjoaa heti kontaktia) tai se että toisella kentällä tehdään agilityä. Seuruuta taas hyvällä asenteella ja kontaktilla, jäävistä istumista ja maahanmenoa. Pari ruutua, tällä kertaa siellä narulelu ja se kelpasi. Namu muutenkin leikki todella hyvin narulelulla vaikka toinen koira treenasi. Sitten vielä kapulan tuontia lyhyeltä matkalta. Tässä tuonti tuli ravilla niin muutin suunnitelmaa niin että Nina piti Namusta kiinni ja antoi kapulan suuhun. Nyt Namu tuli hurjalla vauhdilla kapulan kanssa! Namu on kyllä niiiiin ihana <3


Namu kiusaa Riniä liikaa ja saa ansionsa mukaan. Rinin kärsivällisyys Namun pelleilylle on vähentynyt. Hyvä niin koska Namu on jo Riniä isompi.





Taas on ollut Namu tuhma ja joutuu hankeen